Mitä olette mieltä näiden uusimpien (C4-C5) sitikoiden ilmastoinnin tehosta? Ja näin helteellä lähinnä tuo jäähdytysteho. Kyllähän se omassa nelkussa toki toimii, mutta jotenkin tuntuu hieman rauhalliselta tuo jäähtyminen. Eihän se hyvä ole että hetkessä kabiini jäätyisi. Kurkkuhan siinä kipeäksi tulee. Mutta mielipiteitä

Pari kertaa mitä nyt olen päässyt ajelemaan C4:llä lämpimillä keleillä, niin ei sen ilmastoinnin teho mitenkään ole häikäissyt Xsaraan verrattuna, ehkä suunnilleen samaa luokkaa. Jotenkin odotin, että siinä olisi vähän enemmän älyä auringonpaistetta varten kuin vain yksi ainoa lämpötila-anturi, mutta ilmeisesti niin ei taida olla... Parempaan lopputulokseen pääsee, kun säätää puhallusnopeuden manuaalisesti.

Joo. Manusti pitää pelata, jos oikein kylmää haluaa. Xantiassa aikoinaan tuntui ilmastointi pelaavan jopa tehokkaammin kuin tässä nelkussa. Vai kultaako aika muistot?

Melkeinpä uskaltaisin olla samaa mieltä kanssasi, jotenkin Xantian ilmastointi tosiaan tuntuisi automaatilla pelaavan paremmin. Joskin, täytyy myöntää, että siinäkin tulee säädeltyä itse tuota puhallusta, kun on oikein sopiva auringonpaiste...

Uutena Xantiassa pelas hyvin, ajanmiten heikkeni. Ilmastoinnin huolto, parani, mutta ei entisten aikojen loistoonsa.

Tietysti sinällään ihan loogista, että ilmastoinnin teho heikkenee ajan myötä. Täytyy kyllä myöntää, että minulla on ehkä vähän huono vertailukohta Xantian ilmastointiin, kun tuohon Xsaraan ei ole ilmeisesti vuosikausiin tehty täyttöä, se tuntuu aika selvästi alitehoiselta jo. Pitäisi vaihdattaa siihen aineet, mutta mutta... Sille vanhalle viissataselle tuntuu olevan aina parempaakin käyttöä.

C4:n ilmastoinnin kylmäaineet tais vaihdella aika paljon riippuen millä moottorilla auto on. 1.6 HDI dieselissä ei tainnu kylmäainetta olla ku vähän yli 400g, kun joissain malleissa yli 600g.

Kyllä meitin 1.6 bensa C4 viilenee suhteellisen vikkelään, kun vääntää nupin kylmimmälle mahdolliselle ja ilmastoinnin päälle ja töhötyksen suoraan naamalle. Mutta sen huomasin tuossa, että kaupunkisuhailussa hiljaisella vauhdilla ilmastoinnin herääminen kestää pidempään. Maantienopeuksilla ei pitkää pätkää tarvitse ajella, kun jo kaipaa lämpimämpää ilmaa kehiin. Eli jos olette nyt käytelleet vain hiljaisilla kaupunkinkinopeuksilla <60 km/h niin kokeilkaapa hurahuttaa maantielle sinne 80-100 nopeuteen kuinka käy sitten. Kaupungissa minäkin pidän manuaali säädintä kylmällä ja tyydyn siihen, mutta maantiellä pikajäähdytys riittää helposti ja loppu matkan voi ajella manuaalilla.
Se mikä omassa tällä hetkellä mättää on se ummehtunut haju, joka sieltä kennosta pukkailee. Ja ei, ei ole tietoa koska on viimeksi huollettu...Kaipa se pitäisi jaksaa huoltoon kiikuttaa niin loppuisi haiskahtelukin todennäköisesti, mutta laiska kun on laiska ja kaiken lisäksi vielä köyhäkin

Kannattaa ehkä ensin kokeilla putsailla itse, puhdistusainepurkkejahan saa kaupasta. Kun minulla on vähän sellainen mielikuva, että ilmastoinnin huollossa lasketaan vanhat aineet pihalle ja laitetaan uudet sisään, ei varmaan putsailla kennoja sen kummemmin...

Vielä sen verran, että Ramsihan tuossa juuri kertoi, ettei C4:n ilmastointi toimi kunnolla automaattiasennossa.

Miten kylmää ilmaa ehjän ilmastoinnin kuuluisi pukata? Keskisuuttimen kohdalla mittasin 2. nopeudella +1.5 astetta, mutta silti kabiini ei tunnu tarpeeksi viileältä.

Tuossa juttelin hiljattain alalla pitempään työskennelleen asiantuntijan kanssa aiheesta. Hän totesi ettei näissä nykyisissä tahdo tehot riittää kunnolla jos on yhtään kovempi helle. Uutena tulee toimeen jos ei vaadi kovatasoista jäähdytystä mutta jo alle vuodessa teho hiipuu selvästi. Kuulemma 80-luvun autoissa sekä vielä 90-luvun alun autoissa oli kunnon laitteet, niissä tarpeeksi ainetta ja riittävät paineet. Puhumattakaan legendaarisesta freonista tai sen seuraaja-aineesta, näistä lähti tarpeeksi "hönkyä". Ja onhan siinä eroa jos 80-luvun jenkkiauton täyttömäärä on 1.500 g kun taas uuden Toijjota Anjoviksen täyttömäärä hät' hätää 400 g. Matkustamon ilmatilavuus silti samoja luokkia!

Voitte arvata, kummassako näistä edellämainituista on "lempeä" ilmastointi ja kummassa taas auton kabiini jäähtyy nopeasti! Vertailutietona, W124-koppaisen diesel-mersun (vm. -86) täyttömäärä oli 850 g. Jäähdytysteho oli käsittämättömän hyvä, mutta matkustamo myös paahtui helposti auringossa joten ilmastointia oli pidettävä jääkylmällä ellei halunnut hikoilla... Myös Toyota Landcruiser 100:aan oli onnistuttu tekemään tosi tehokas automaatti-ilmastointi. Siis tuotannosta jo aikoja sitten poistuneissa autoissa on tainneet olla ne kaikkein parhaat ilmastointilaitteet, nimenomaan kun jäähtytystehoa katsotaan.

Minusta on hyvä, jos jäähdytys tarvittaessa antaa raa'asti jääkylmää hilettä puhaltimen suuttimista, eikä vaan jotain lässyn-lässyn lehmänhenkäystä. Voihan sitä lämpötilaa itse säätää mielensä mukaan, ei ole aina pakko paahtaa täysjäähdytystä! Käsittääkseni Citikoitten osalta ilmastoinnin jäähdytystehon osalta parhaimmistoa ovat varmaankin XM ja Xantia. Minun ymmärtääkseni 1-sarjan XM:n (= Y3:n) ilmastointiautomatiikka (toimiessaan) on huljakka laite kaikkinensa. En menisi myöskään moittimaan Renault Safranen tai 80-luvun jenkkiautojen toteutuksia. Sen mitä olen nykyajan autoilla ajellut niin valitettavasti minusta ei Citikan ilmastoinnin jäähdytysteho yllä Mersun tasolle. Tämä on harmillinen ilmiö koska sympatiani ovat Citikan puolella No onneksi sentään Citikka vielä pieksää ainakin nuo viheliäiset Toijjotat mennen tullen, että ei se peli sentään ole vielä kokonaan menetetty. Sieluton lateksinharmaa paholainen ei vielä ole voittanut sielukasta hyväläistä!

Nykyautoissa pitää tuijottaa hiilidioksiidimääriä, joten ilmastoinnit joudutaan mitoittamaan raukoille rajoille, kun se kylmä tehdään bensaa tai naftaa polttamalla. Ei niissä ilmastointilaitehuolloissa kylmäainetta vaihdeta, vaan
sama mämmi laitetaan takaisin ja lisätään uutta sen verran,että nimellistäytös
saavutetaan. Kylmäaine ei kulu käytössä vaan sitä karkaa lähinnä kompuran
akselitiivisteen kautta. 10% vuotuista hävikkiä pidetään vielä normaalina. Vanhoissa systeemeissä ( n. ennen vuotta -95) , joissa on alkuperäiset letkut hävikki on suurempaa, koska nykyiset kylmäaineet ovat molekyylikooltaan pienempää tavaraa ja tulee vanhoista letkuista läpi.

Nykyaikaisten kaasujen lämmönsiirto ja tehon tuotto lämpimään tai kylmän suuntaan ja lämmönvaihtimet ovat niin paljon parantuneet että sekin selittää miksi kaasun määrä on paljon pienempi. Ja kuten JPT sanoo että päästörajat aiheuttaa "ongelmia" tarkoittaa simppelisti sitä että näillä vehkeillä saadaan vaikka lunta suuttimesta kajuuttaan jos ne niin säädetään mutta koska kompura tarvii moottorin mekaanista, polttoaineesta tehtyä tehoa, niin se hiivatin päästöraja ylittyy helposti.

Mulla tuli vielä tänä keväänä CX:n keskisuuttimesta +3 asteista kun ulkona oli +20. Täyttö oli tehty 2 vuotta aiemmin ja koko kaara oli kompuroineen ja letkuineen 22 vuotias. Pidin ilmastoinnin toimintaa täysin ihanteellisena. Kylmän ja lämpimän tuntemus ovat kovin hlökohtaisia kokemuksia. Se mikä minulle riittää on toiselle lehmänhenkeä ja kun taas vanha äiteeni istuu kyydissäni niin pitäs melkein helteelläkin olla lämmöt päällä.

Juurikin näin olen jopa itsekin kuullut että nykyajan aineet karkaavat vanhoista laitteista joten niihin pitää yrittää jostain pajasta löytää vähän erilaista litkua/kaasua. Olen kyllä sitä mieltä että "vanhan ajan" vehkeet kykenevät jostain syystä puristamaan kylmempää kuin uusimmat laitteet. Olikohan joskus niin että uutta ainetta vaan lisättiin ja tarvittaessa entiset laskettiin taivaan tuuliin? Sitten systeemi muuttui, entinen aine otettiin talteen ja uusi aine tilalle. Lopulta tultiin nykyiseen kuvioon jossa entinen aine "kierrätetään" ja tarvittaessa lisätään mukaan uutta kaasua. Jokohan se on hiilidioksidi otettu käyttöön jäähdyttimissä? Vai vieläkö se on vasta tuloillaan?

Surullisenkuuluisassa vm. -86 W124-Mersussa ilmastoinnin päälläolo tosiaan nosti kulutusta vähintään ½ litraa, joskus jopa lähes 1 litran! Jenkkiautossani ilmastointi taisi Helsinki-tyyppisessä ajossa tehdä jopa 1½ litran lisäyksen kulutukseen. Kummassakin yllämainitussa 80-luvun kulkineessa kompressorin päällekytkeytymisen pystyi kuulemaan ja tuntemaan varsin helposti. Sen verran paljon ne moottorin käyntiä jarruttivat. Oikein tiukassa ohituksessa ihan oikeasti kannatti kytkeä ilmastointi pois päältä koska "jarrumiehenä" söivät melkoisesti moottorin tehoa! Silti: sitä kylmää halutessaan sai niin että hampaita palelti ja matkustamossa alkoi olla viileää.

Nykyautoissa ei vaan meinaa normaalina lämpimänä aurinkoisena päivänä lämpö millään tippua edes +20'C:een vaikka kuinka "tilaisi" mahdollisimman kylmää. Tuossa kasari-Mersussa kerran ihan pahuuttani +33'C helteellä pistin auton tyhjäkäynnille, ilmastoinnin mahdollisimman kylmälle automaattiasentoon mutta en sisäilman kierrätystä (olisi mennyt automaattisesti kierrätykselle jos lämmöt olisi säädetty ihan MIN-asentoon). Siis: puhallus puhkui täysillä, jäähdyttäen raitisilmaa, kierrätys ei ollut käytössä. Nooh, digitaalisen lämpömittarin vielä asettelin niin että langan päässä oleva anturi mittasi keskisuuttimen ilman lämpöä ja mittariläpyskä itse mittasi matkustamon lämpöä. Kuinka ollakaan, parin minuutin kuluttua sisääntuleva ilma oli +1,3'C ja 10 minuutin kuluttua matkustamon lämpötila oli laskenut alle +18'C:aan. Lähtötilanne taisi olla +45'C (aurinko paahtoi suht' kuumasti). Mitä tästä opimme? No sen, että epämukavassa, ahtaassa, talvella helposti juuttuvassa kidutuspenkein varustetussa autossa oli tosi tehokas jäähdytys. Kehkeytyikin ihan syystä sanailua jonka mukaan Mersussa oli kylmää kesät-talvet eikä siinä oikein muutenkaan tehnyt mieli olla.

Kylläpä nyt tuli harharetki näissäkin kirjoitteluissani, ei oikein liity sitten niin millään Citikan C-sarjan ilmastointiin. Jos pahoitatte mielenne niin pyydettäköön sitten jossain vaiheessa hallitsijaa poistamaan kirjoitus palstalta.

Aikoinaan Kanarialla vuokrattiin Fiat Punto tai vastaava ilmastoinilla ja kone oli joku
hurja 1.1 litranen. Vuoriston ylämäissä ilmastointi nappulasta tuli sitten ns. turbonappi. Siitä kun painoi ilmastoinnin pois päältä, niin "tehopotku" oli hirmuinen.

Eikös Xantiassa ole öbaut 960 grammaa tuota ainetta systeemissä. Muistan kun -99 Exclusive-santun vein ilmastointihuoltoon, ainetta oli hävinnyt alle 100 gr kolmessa vuodessa. Ei paha. Sanoivat, että esim. mondeoissa on ollut tapauksia, että vastaavassa ajassa aineista on melkein puolet hävinnyt.

Nyt täytyy jo ottaa hankintahaaveiluun myös Xantia. Olisi upeaa olla XM harrasteautona ja käytännöllinen Xantia ajoautona

On siinä Xantiassakin aina välillä harrastamista Ei liity enää C-sitikoiden ilmastointiin, mutta aiemmin mainitsit W124:n "kidutuspenkit". Mikä niissä niin erityisen kiduttavaa oli?

""vanhan ajan" vehkeet kykenevät jostain syystä puristamaan kylmempää kuin uusimmat laitteet."

Pystyy ihan saman kun nykyvehkeet mutta nyt unohtuu se että se kylmä tehdä bensasta, päästöt rajoittaa kylmälaitteiden käyttöä maksimiteholla. Nykyvehkeet voidaan säätää rajummaksi kylmäkoneeksi helposti mutta vaan se syö polttoainetta ja kun nykyään on ne päästörajat, ennen sellaisia ei ollut.

Kyllä tuo automaatti puhaltaa aika rajusti kylmää pari minuuttia C 4:ssä, kun auringonpaisteesta ottaa ajoon. Automaatti säädetty 20 asteeseen ja kyllä se on melko vakaana pysynyt.
Pakkasellahan se toimii toisinpäin. Ekaksi puhaltaa heikosti ilmaa, jotta vastukset on lämmittäneet kanavat. Sitten vasta hönkii enemmän.

Surkea selkänoja, selkä painui kuopalle ja selkään koski jo lyhyen ajomatkan jälkeen, huono istuinosa, takapuoli puutui nopeasti, epämukavuus, ei löytynyt luontevaa ajoasentoa, omituinen lusikkamainen kovera epäanatominen muotoilu. Siksipä itse hommasin ensi töikseni omaan W124:ään (huokeasti käytetyn siistin) sähkösäätöisen Recaron istuimen...

Vertaa XM:n ja W124:n takapenkkejä, huomaat ehkä aika äkkiä että kummassa mieluummin matkustaisit. Etuistuimissakin on huima ero XM:n hyväksi. Yksi harvoja istuimiltaan onnistuneita mersuja oli 90-luvun alussa uudistunut "kenkälaatikkovaunu" (Geländewagen) eli G-malli. Toijjotalla vastaavasti hyvätuolinen oli Landcuiser 100. Vanhojen kulmikkaiden 70~80-luvun amerikanautojen sähkösäätöiset muhkeat istuimet, sikäli kun niitä ei ole istuttu linttaan, ovat yllättävän hyviä. Niissä on tilaa, pehmeyttä ja mukavat muodot. Siis aivan kuin XM:ssä

Kerropa että pystyykö olemassa olevaa auton "kylmästöintiä" sitten ihan oikeasti säätämään tehokkaammaksi? Ei taida pelkkä kylmäaineen ylitäyttö riittää? (siitä kai ei ole mitään hyötyä muutenkaan...?) Vai olisiko asia huomioitava jo suunnitteluvaiheessa? Itselläni ei ole mitään hajua alan asioista, minkä tarkkasilmäinen varmaan jo huomaakin mahtailevasta äänensävystäni Mitä vähemmän tietoa, sitä enemmän melua...

Minusta olisi ihan kiva että mahdollisella tulevalla Euroopan autoturneella +40'C helteellä Pasiisin liepeillä tuuletuksen suuttimesta tarvittaessa/halutessani puhkuisi 0-asteista ilmaa Eikä paljon purista jos vähän enemmän sitä mustaa savua tupruaa pakoputkesta tai kulutus nousee muutaman desilitran sillä hetkellä kun ilmastointi on täydellä jäähdytysteholla.

Näinkö on autoissa. Miksei muiden kylmäkoneiden kompurat vuoda. Moniko vie jääkaapin tai pakastimen täyttöhuoltoon? Lämpöpumputkin pelaavat kauan. Jos niissä aineet vuotaa niin joku paikka on pettänyt tai laippaliitokset on tehty huolimattomasti tai mutterit kiristetty väärään momenttiin. Kaverin poistoilmapumppu on 30 vuotta vanha ja yhä iskussa eikä ole aineita lisätty.

Moniko jääkaappi altistuu 50-60 asteen lämpötilanvaihtelulle? Monessako jääkaapissa on kumiletkuja putkistossa värinöitä poistamassa? Monenko auton sisätilavuus on 100 litraa ja se on eristetty uretaanivaahdolla? Ja varmasti olet huomannut pienen rakenteellisen eroavaisuudenkin jääkaapin/auton ilmastointikompuroissa

Niinkuin Cituning edellä vihjaisi, on kompuran rakenteissa se vuotava ero. Lämpöpumpuissa ja jääkaapeissa on hermeettinen pytty,joka
pitää sisällään sekä kompuran että sitä pyörittävän sähkömoottorin. Autossa on hihnakäyttöinen avokompura, jonka akselitiiviste kuluu
käytössä ja kompuran seistessä kuivuu ja vuoto-ominaisuus senkuin paranee. Siksi ilmastointia pitäisi pyöräytellä myös talvella, jotta
kompuraöljy voitelee tiivistettä. Ihan pieni hetki riittää vaikka tuomalla kompuran magneettikytkimelle akusta sähköä, tietenkin koneen
käydessä. Kaikki ilmastoinnit eivät kytkeydy päälle kylmillä ilmoilla. Parkkihalli sopii kompuran pyöräyttelyyn. Jaha kun alkoi suuta kuivata
tämä kylmän jauhanta.