Olen yrittänyt etsiä syytä miksi Uusi E10 Bensa ei sovellu kaikkiin autoihin. Esim Psa konsernin autoihin jotka ovat vuotta 2000 vanhempia se ei soveltuisi, Saabeissa tilanne että vuotta 1979 vanhempiin ei sovellu. Siinä onkin aika mielenkiintoinen juttu. Mikähän silloin saabissa muuttui. no sen pähkäily soveltuu paremmin saab foorumille.
Itseäni kiinnostaa enemmän noi oikeasti vanhat autot, siis vuosimallista 1950-2000. Entäs sitten vaikka T-Ford tai vanha mosse, muistan itse ajelleeni mossella tärpätillä ja metanolilla Hyvin kulki.
Itse kyllä ajattelin 97 malliseen Pösööni laittaa sitä halvinta, ja katsoa mikä hajoaa vai hajoaako mikään.
Ramleriin taasen laitan lyijyllistä 92 oktaanista.

Eipä ole näissä artikkeleissa mainittu, että sopii vain vm. 1979 Saabeista eteenpäin jotka nielevät luonnostaan 95E-bensaa. Toisaalta, näitä ei-95E-yhteensopivia-Saabeja taitaa olla liikenteessä vain harrastajilla jotka kyllä tietävät mitä tankkiin liruttavat.

Lainasin alle Saab-foorumilta erään moottorinohjausjärjestelmiä työkseen suunnittelevan kommentin vastavanlaiseen viestiketjuun siellä kuin tämä täällä. Lihavoin ytimen, koska sama pätee yhtälailla PSA:n koneisiin, korvaisin ehkä kuitenkin tuon 'vakioilla' sanan tässä yhteydessä 'ahtamattomilla', koska teksti on kirjoitettu Saabisteille joille vakio tarkoittaa lähtökohtaisesti virittämätöntä turboautoa. Samasta selvityksestä käy ilmi, miksi Saabit (ja muut vastaavasti suunnitellut autot) hyötyvät etanolipolttoaineista sekä täällä toisaalla jarnatusta Shellin V-Powerista.

Etanolin adiabaattinen palamislämpötila on MATALAMPI kuin bensan. Etanoliseostettu bensa palaa viileämpänä. Laminaarinen palamisnopeus sen sijaan on hieman korkeampi, eli etanoli todellakin palaa hieman nopeammin. Tämä on kuitenkin etu, ei haitta. Johtaa mm. pienempään nakutusherkkyyteen. Asia pitää vaan ottaa huomioon sytytysennakoita muuttaessa, vaikka etanolin nakutuskestävyys onkin suurempi ei ennakkoa käytännösssä enempää korkealla teholla tarvita kuin bensiinillä johtuen nopeammasta palamisnopeudesta. Liian kovilla ennakoilla voi sen sijaan sylinteripaine nousta liian kovaksi nakutuksen sijasta. Ei ole kuitenkaan ongelma vakioilla bensamoottorin sytkäkartoilla.

Noihin kahteen energiatehokkuusväittämään voisi vielä sanoa että niin kauan kun lambdasäätö ja adaptaatio pystyy kompensoimaan (ihan sama asia sen kannalta käytännössä kuin jos vaikka bensanpaine olisi normaalia matalampi) ei mitään eroa huomaa kuin polttoaineenkulutuksessa litroina, hyötysuhde saattaa jopa parantua. Edellyttäen että suuttimissa ja pumpussa tuotto vielä riittää.

Jesh, tämä tukee hyvin kokeiluani XM V 24 Valveen sillä kun ajoin tuolla viinabensallaa niin joutokäynti oli melko huono ja käynnistyvyys myös huono joten ennakko tulis pystyä säätämään mutta se nyt vaan on Fenix-järjestelmässä hankalaa.
Viinan palamisnopeuden edun huomaa XM:ssä hyvin kun polkee läpyskän lattiaan, se lähti todella rajusti, ero oli suorastan valtava bensan nähden.
XM:n kulutuslukemat sen sijaan nousivat kyllä niin paljon että kiinnostus lopahti ensimmäiseen tankkaukseen.

mistä sitä viinaa saa ostaa. kokeilisin ihan piruuttani 1.4 saarassa

Koke, sitä saa joistain ST1 asemista. Itse ostin kokeiluni tuosta Hki-Vantaan ST1:stä. Se maksaa jopa euron litralta. vai oliko peräti 1.009 eur/l.
Hupa tunne kun otin kahvan jakajasta, oli pakko haitaa sitä heti. Tuoksu oli melko kiintoisa mutta ei niin viinainen kuin odotin.

TOrstaina oli taasen Shell 99 v-power 95:n hinnalla. Kävin tankkaamassa museomoponi sillä oikeasti tyhjään tankkiin, bensa nimittäin loppui Korson liittymässä josta on 500 m Shellille. Ei kiinnostanut 300 kg vehkeen työntäminen joten kaadoin sen kyljelleen ja nostin pystyyn ja lähtihän se ja lopulta noin 3-5 sylinterillä käyden tankille. Tämä V-poweri kuulostaa vanhassa museovehkeessä siltä että se ainakin nauttii joutokäynnistä huomattavasti enemmän 99 v-powerilla.

6 kaasarisen vehkeen bensan loppuminen on muuten hauska tilanne, muki toisensa jälkeen pimenee ja ensi oireiden jälkeen voi ajaa noin kilometrin.

Ai niin Koke, mittasin sun vanhalla CO-mittarilla päästöt viinan kanssa ja huonot olivat sillä katittomalla XM:llä tulos oli 1% kun bensan kanssa pääsee just 0.5%:iin.

Sytytysajoitusten ja ruiskuohjauksen lisäksi askarruttaa polttoainejärjestelmän mekaaninen puoli. Kymmenkunta vuotta sitten väitettiin etanolin lisäämisen suurimmaksi esteeksi pa-jäjestelmien tiivisteet. Kaikki kumitiivisteet olisi pitänyt vaihtaa, koska pelkälle bensalle tarkoitetut olisivat hajonneet hetkessä etanoliseoksella. Onko tiivistemateriaalit vaihdettu juuri v. 2000 alussa esim sitikoissa kun Citroen kuten monet muutkin merkit ilmoittavat 2000 ja sen jälkeen valmistettuihin E 10:pin käyvän? Jos on, tuskimpa niitä juuri uudenvuoden yönä
on linjalla vaihdettu. Löytyyköhän citikalta esim moottorin/valmistenumeroita joiden jälkeen etanoliseos käy. Itse ostin juuri 08-99 ensirekisteröidyn 1,8 Xantian, enkä taida E10:kokeilla ilman varmempaa tietoa.

Santis

Muistan kun 60 luvulla ajelin pellolla vanhalla vm 62 mossella, siihen laitetiin tankkiin kaikkea palavaa, Bensaa petroolia, metanoolia, tärpättiä. Kaikilla se kulki, petroolilla ei tosin lähtenyt käyntiin kuin läpimänä, eikä tärpätillä. Mutta metanoolilla kyllä lähti, siis metanoolia ei etanoolia.Mistähän tota Metanoolia vielä saisi.