...wanhasta aapisesta...

Oispa kiva tietää, miltä vuodelta?

Yritin vuosilukua etsiä tuosta ABC-kiriasta mutta turhaan.

Tuollainen pitäis ehdottomasti saada kirjahyllyyn.

Se on siinä

Oli heti ihan pakko printata ja laittaa muksun (4v) huoneen seinälle. Tietää sit mistä puhutaan (=

Mika

Hyllyssä on viisi vanhaa aapista (tai no, ollaan rehellisiä, näköispainoksia), mutta ei yhdestäkään ei löydy noin hienoa kuvaa!

Olisiko mahdollista saada parempilaatuista kuvaa?
...Jos itsellenikin tulostaisin
Kiitos!

Löytyy isompana, 2,67 Mt. Mihin "toimitetaan" ?

Tilaamme yhden kappaleen osoitteeseen:

velipekka piste pussinen miumau teollisuuspalvelu piste inet piste fi

kiitos!

Kyllähän tuollainen aapinen herkistää...

Tähänhän sopii pienellä aasinsillalla aikanaan kirppikseltä löytämäni liikenneopas:

Kyllä tuo mun aapiskuvan pesee kuus-nolla!

Molemmat ovat ihan uskomattoman hienoja! Miks mä en koskaan löydä mitään tällaista kirjadivareista tai kirjamessuilta?

Olen kuullut, että isoakissaa on ollut autokouluautonakin 60-luvulla. Harvinaisena poikkeuksena kuitenkin kaiketi.

Olen ajanut korttini BX:llä (montako kertaa olen jaksanut jankata tästä?) mutta että ihan isokissakin...

Lohjalla taisi olla ainakin 2 ellei 3, isäni on suorittanut inssin ID:llä. Sen jälkeen eka oma auto olikin '59 2CV ...

Niin minun rouvanikin. Inssillä ei ollut muuta huomautettavaa kuin noin 5 kertaa toistettu "teillä taitaa vuotaa lämppärin kenno". Vuotohan sieltä löytyikin mutta kennon ja hanan välistä ja korjautui uusimalla ookkumit.

Minä ajoin korttini XM:llä, eikä ollut inssillä mitään moitittavaa

Minun lapsista olen kaksi opetettanut BX:llä ajamaan. Tytöllä inssissä hajosi virtalukko ja pojan inssin jälkeen kytkimen painelaakeri kesti 40 km. Nyt pitäisi aloitella seuraavaa, opetus BX olisi pihassa, mutta taidetaan siirtyä Xantiaan. Siinä on noita turvavarusteita vähän enemmän.

Molemmat pojat opetin BX:llä ja se oli kelpo peli tuohonkin tarkoitukseen. Ensimmäiset kerrat tiellä olivat hermoja raastavat, mutta vähitellen oli hienoa huomata miten osaaminen karttui. Ajotunteja kertyi moninkertaisesti autokoulun määrät ja loppujen lopuksi olin hyvin tyytyväinen että ryhdyin opetukseen. Oli yhteinen tavoite ja se saavutettiin.

Hienoa jjsalo että olet onnistunut tavoitteessasi! Mulla tuo BX oli autokoulun auto. Vaatii määrätynlaista luonnetta, että pystyy opettamaan muita. Mieheni olisi aikoinaan halunnut opettaa minua mutta kieltäydyin, onneksi, opettaminen ei todellakaan sovi kaikille, ja seurauksena saattaa olla hitonmoinen riita.

Yhden kerran tuli sen verran kiistaa että piti pysähtyä parkkipaikalle neuvottelemaan mutta muistaakseni siitäkin jatkettiin rouvan kuljettamana kotia kohti. Vaikka ajokortin ajaisikin virallisessa Liikennekoulussa niin vanhempien/puoliskon pitäisi sen verran osallistua opetukseen että autolla ajaminen olisi edes perusteiltaan hallinnassa ennen ensimmäistä ajotuntia, näin siellä Liikennekoulussa voidaan keskittyä liikenteessä selviytymiseen eikä pelkästään itse kulkuvälineseen tutustumiseen.

Meillä ensimmäinen ajotunti suoritettiin raviradan parkkipaikalla: ykkösellä liikkeelle, kakkonen, ykkönen, seis ja vapaalle. Tätä kun tehtiin se puolisen tuntia niin voitiin jatkaa harjoituksia jo kolmosvaihteelle asti. Parin päivän päästä käytiin sitten peruuttamisen kimppuun, etuperin liikkeellelähdöt ja vaihteenvaihdot olivat jo imeytyneet selkäytimeen.

Ajamaan oppiminen on äärimmäisen vaativa tehtävä. Pitää oppia tekemään samanaikaisesti ainakin neljää asiaa. Kädet, jalat, silmät ja korvat työskentelevät yhdessä aivojen kanssa. Säännöt ja muut kulkijat pitää ottaa huomioon ja paljon muuta. Pelissä panoksena on parhaassa tapauksessa oma ja muiden henki.

Eipä ole ihme, että opetellessa ja opettaessa syntyy rajuja tunteita. Niin minullakin jälkikasvun kanssa. Huuto oli välillä hirveää. Mutta kun tavoite on yhteinen ja hyvin motivoiva, pahojen paikkojen yli kyllä pääsee.

Onpas taas mukavaa luettavaa - BX:llä ajo-opetusta perheenjäsenelle. No, BX:llä (tietenkin) minäkin opetin poikani vai opettikohan se poikakin minua Opetti! Sillä silloin tulee kiinnitettyä tosi tarkasti huomiota mm. omaan ajokäyttäytymiseen. Ja pian sen jälkeen huomaa, että se "mallihan" on annettu pitkälle jo edeltävän 18 vuoden aikana. Onneksi ajoinssin kommentit olivat olleet sen verta mairittelevat, että hyvillä mielin istuu nyt repsikan paikalla silloin kun ei itse halua välttämättä ajaa. Vielä puolustusvoimien rekkainssissäkin oli nuorelle miehelle erikoisesti mainittu suhtautumisesta liikenteeseen ja sen huomioon ottamisesta ja ennakoivasta ajotavasta ja ennen kaikkea asenteesta - syytön kai minä siihen olen ...? Tai siis toivottavasti syyllinen .
Oletan, että me Citikkaperheet kasvatamme liikennettä ja muita tiellä liikkuvia kulkijoita kunnioittavia Citroënisteja, siitäkin huolimatta ja ehkä juuri siksi, että tuolla tien päällä on jos jonkinmoista ................(Majdiczia, vai mikä se sprintteri oli)!
Ei meidän ole pakko vajota samalle tasolle, eihän!

Yksi hyvä puoli opetuksen antamisessa on se, että joutuu muutaman kuukauden istumaan pelkääjän paikalla. Lapsen ajamiseen on jo hyvä tuntuma, eikä sen yksin liikenteeseen päästäminen huoleta ihan niin paljoa. Ja ajotunteja tulee monnkertaisesti verrattuna autokouluun. Muutenkin se oli sellaista yhteistä tekemistä. Riidoiksikaan ei kummankaan kohdalla mennyt. Pitäisi vielä suorittaa ennakoivan ajon kouluttajan kurssi, niin voisi opettaa sen kakkosvaiheenkin.