Ei liity autoihin, joten jos se häiritsee, niin lopeta lukeminen tähän.

Onko patonkilaisilla omakohtaista kokemusta omakotitaloissa käyttöveden lämmittämisestä auringon voimalla (aurinkokeräimellä)? Tämä jos mikä on "citroënismin" henkeen sopivaa tekniikan kanssa kikkailua ja uusien ratkaisujen pohdintaa.

Nimimerkki Sähkön hinta ärsyttää

juu, aurinkokeräin kiinnostaa, ja parivuotta sitten kävin "kurssin" jossa käytiin läpi teoriaa, ja porukalla tehtiin yksi keräin.

tarkoituksena on joskus tehdä möksälle 2-3 keräinpanelia, joista riittäisi lämminvesi ja osaksi lämmitykseenkin.

kurssin pitäjällä on oma firma, jonka sivuilla on aika hyvin tietoa asiasta: http://www.y-energia.com/aurinkolampo/teho_ja_tuotto/teho_ja_tuotto.html

No ei sinänsä täysin omakohtaista, mutta olen ollut tavallaan osallisena yhdessä aurinkokeräinprojektissa. Entinen työkaveri laitteli talonsa katolle moisia Kiinasta halvalla tilattuja värkkejä. Itse osallistuin lähinnä muiden komponenttihankintojen avustuksessa ja pienessä S7-opastuksessa, kun tuo työkaveri teki ohjauksen S7-300:lla ja hänellä oli aikaisempaa kokemusta vain S5:sta. No kuitenkin... Online-seuranta löytyy tuolta: http://aurinkoenergia.info/index-2.html. Veden- ja lämmönkulutus on tuolla varmasti keskimääräistä suurempaa, kun talon emännällä on käsittääkseni parturiliike tuossa talon yhteydessä.

Keräimet itsessäänhän ovat melko halpoja, niistä ei isoa kustannusta tule. Sitten pitää päättää miten tekee ohjauksen. Itse ainakin lähtisin toteuttamaan itse räätälöidyllä sulautetulla. Tuo S7 valkattiin vaan, hmm, no, sopivan saatavuuden takia. Ei sitä kenenkään kannata, ainakaan 300-sarjalaista siis, laittaa kotikäyttöön, jos säästöjä tavoittelee järjestelmällä (esim. pelkkä CPU315-2DP prosessori maksaa muistaakseni ~1 k€, siihen sitten poweri ja I/O:t päälle). Tehokkaat lämmönvaihtimet kustantavat jonkin verran, lisäksi tarvittavat putkitukset ja venttiilit.

Samalla kaverilla on ollut kaikennäköistä muutakin mielenkiintoista projektia:
http://windesol.fi/windesol/Pentti_Lajusen_pientuulivoimalaitos
http://www.tekniikkatalous.fi/ict/article63156.ece
ja lisäksi sähköpolkupyörä kestomagneettimoottorilla yms

Ja sitten ihan omakohtaista kokemusta, esim UNIFIL joukoissa on alusta asti toteutettu asia ko tavalla ja hyvin toimii
Ainiin, mitä se vaatii. "vesitornin" ja paljon mustaa putkea katolle("varaaja")

Meillä on kesästä 2006 lähtien ollut käytössä 3 kpl ExoSol OPC 15 -tyhjiöputkikeräimiä. Varaaja on 500 l ja lämpöä käytetään sekä käyttöveteen että talon lämmitykseen. Auringolla lämmitetään se mitä taivaalta tulee ja loput varaajan sähkövastuksella sekä leivinuunilla.

Herättää mielenkiintoisia ajatuksia, yhdistää aurinkokeräin olemassa olevaan öljylämmitykseen, eli käyttövesi lämpiäis auringolla ja talo muuten öljyllä, panaanpas harkintaan..Ja tutkitaan asiaa enemmän, Vai onko joku jo niin tehnyt?

Onhan noita "hybridivaraajia" ollut jo jonkun aika, niihin voi lämpöä tuottaa öljynpolttimen lisäksi maalämpöpumpulla, ilmalämpöpumpulla, puukattilalla, sähkövastuksella sekä tässä ketjussa mainitulla aurinkokeräimellä... siitä sitten jaetaan lämpöä käyttöveteen ja rakennuksen lämmittämiseen

varaajaan vain laitetaan lämmönsiirtokierukoita tarvittava määrä ja laatu.

No näkeehän tuosta linkittämästäni esimerkistä vähän suuntaa siihen, kuinka paljon tehoa viidellä keräimellä saadaan ilman sen ihmeempiä temppuja. Siitä vaan laskemaan, tuleeko riittävästi tehoa vai ei - vai tuleeko jopa ylimääräistä. Toteutus itsesessäänhän on aika simppeli kuitenkin. 2,56 MWh vuotuinen "ilmainen" lämpöenergia on kyllä jo ihan kivasti.

Ihan omakohtaisesti kokeneena -84-85 Lipskeissä ei vesi ehtinyt siellä mustassa pytyssä lämmitä edes kuumimman kesän aikana saati sitten talvioloissa. Kyllä se lämmitettiin iippojen kehittämällä kerosiini käyttöisillä lämmittimillä eli "urputtajilla". Vesihän tuotiin poseille jokapäivä vesiautoilla jotka haki sen pumppaamoista. Keittiöillä ja suihkuissa oli omat "urputtajansa" ( nimi tulee siitä äänestä joka syntyy palotapahtuman aikana).

Toimivat hienosti Suomen oloissa. Olin jo vuonna -97 Luvialla saunomassa jossa 8 sälliä suihkuttelikin hyvin ja varaajassa oli tilaa 450 litraa. Keräin katolla oli metri kertaa kolme.

Keräimen tekisin itse... rosterisesta 20x60 suorakaideputkesta raamit ja alle polyurtsilevy jonka päälle täysmusta teräslevy ja mustaksi maalattua kupariputkea kiemurtamaan heijastamattoman lasin alle. Siitä tulee silleen ihan komea.

Yleistin, olisi pitänyt yksilöidä

Kyllä, näin oli meidänkin posella, kuljetus. Siellä vaa sattui olemaan pose, jossa oli myös em mainittu systeemi. Se valvonta pose, jossa oli kiinteästi asennettu käskäyttöinen "rengaspiikki" este . Tuo urputin on muuten pirun helppo tehdä ja todella toimiva! Kerokiukaat toimivat myös hyvin, varauksin

Keräimet ovat halventuneet. Pari vuotta sitten aurinkokeräin ei pystynyt tuottamaan säästöä juuri investointien korkomenoja enempää, eli takaisinmaksuaika ylitti 50 vuotta. Ei se vieläkään mikään järkiratkaisu ole, jos sen joutuu asennuttamaan ja ohjauselektroniikka hankitaan "kaupasta". Systeemi ei saa talvella jäätyä eikä kesällä kiehua, ja kiertonesteen nopeutta on voitava säätää. Vaikka keräimet tekisi itse, niihin uppoaa työn lisäksi paljon materiaaleja. Keskuslämmityksen yhteyteen asennetut järjestelmät eivät välttämättä myöskään toimi optimaalisen lämpötilaeron alueella, ellei se systeemi ole todella tähän suunniteltu.
Olin viime viikolla tekemässä juttua halvasta ja toimivasta keräimestä, joka lämmitti sisään ohjattavaa korvausilmaa. Juttu ilmestynee seuraavassa Meidän Talossa, ja sen vempaimen tekemiseen ei montaa tuntia mene. Todella hyvä ratkaisu poistoilmalämpöpumpun imupuolelle.
Keräimien paras kohde on sähköttömällä mökillä, siellä niillä lämmittää käyttövettä niillä keleillä, kun mökillä nyt yleensä viitsii olla. Ajatus siitä, että aurinkolämpö parantaisi esimerkiksi öljylämmityksen asumiskuluja, on lähinnä öljy-yhtiöiden markkinointihömppää. Laskutikku käteen, niin oheiskustannusten suuruus selviää. Tuuli- ja aurinkoenergia eivät ole vielä kovin järkeviä. Niiden suosio perustuu lähinnä siihen, että ihmiset luulevat ymmärtävänsä, kuinka ne toimivat.

Tuolla Y-energian sivuilla on muistaakseni aikahyvin selitetty asioita... ja toki keräimeen pitää laittaa sopiva neste, jolla lämpö siirretään varaajaan. se ei pakkasessa varsinaisesti jäädy, jähmettyy kyllä riittävän kylmässä, ja alkaa taas virtaamaan kun aurinko taas paistaa ja lämpö nousee, rikki menemisen vaaraa ei ole. samoin kesän kuumilla, kun lämpöä on "liikaa" taisi tuo neste kiehahtaa n.200°c. ja kun lämpötila taas laskee, muuttuu takaisin nesteeksi, ja homma jatkuu... osittain tuon takia järjestelmässä pitää olla paisuntasäiliö. lisäksi neste on myrkytön, kuulemma "pitää olla", kun vuototapauksessa tai muussa onnettomuus ym. sitä voi päästä varaajan kautta vesiverkostoon. (riippuu taas, onko kyseessä vain käyttöveden lämmitys, vai erillinen lämpövaraaja, josta kerätty lämpöenergia siirretään käyttöön).

tuolta Y-energian sivulta myös löytyy tietoa, miten auringon lämpöä Suomessa saa kerättyä, eri vuoden aikoina ja leveysasteilla.

Kiitos asiallisesta kommentista! Pari viimeistä lausetta jos saan vielä lukea meidän Talo lehdestä niin fanitus alkaa samantien
Saahan sitä lämmittää kesäaikana käyttövettä mutta sen taloudellisuus ja järkevyys on sitä sun tätä.

Viitsitkö kevyesti kommentoida: 70 luvulla rakennettu omakotitalo öljylämmityksellä, omistajalla ikää luokkaa 60v ja kattilahuoneessa on remontin tarvetta. Mikäli jätetään mahdollinen talon arvonnousu ja helpompi myyminen pois laskuista niin onko edullisempaa ja mukavampaa ratkaisua kuin kattilan ja polttimen vaihto uusiin? Pikaisesti "hihasta vetäen" muut vaihtoehdot eivät maksa itseään takaisin kovinkaan nopeasti.

Olin tuossa aiemmin keväällä kuuntelemassa Samuli Honkapuron luentoa rakennusten ja asuntojen energiatehokkuudesta osana energiatehokkuuden kurssia. Luennolla käsiteltiin muun muassa luennoitsijan valvoman aiheeseen liittyvän opinnäytetyön (Tuunanen, J., Lämpöpumppujen vaikutukset sähköverkkoliiketoiminnan kannalta. Diplomityö 2009. Lappeenrannan teknillinen yliopisto.) tuloksia ja päätelmiä. Tuossa työssä on tutkittu myös kustannuksia täysin öljylämmitteisestä erilaisiin lämpöpumppulämmityksiin siirryttäessä. Lyhyesti ja karkeasti sanottuna taisi olla niin, että IILP kannatta, mutta IVLP, PILP ja MLP eivät. Lukaise kuitenkin esimerkiksi tuosta tutkimuksesta lisää aiheesta. Tutkimuksessa keskityttiin tosiaankin lämpöpumppujen vaikutuksiin, joten aurinkokeräimiin ei tietenkään otettu kantaa. En tiedä löytyisikö siitä aiheesta tutkimuksia, kannattanee yrittää kuitenkin etsiä.

Laakerille kiitos vinkistä ja olen sen jo imuroinut aiemmasta ketjusta. Artikkeli on ollut hyvä sillä työpaikalla ja tuttavieni joukossa on ollut paljon "parran pärinää" erilaisista pumpuista ja niiden tuomista säästöistä.
Kun omakotiasujalla on ikää ~60v niin ILP:n lisääminen on jo siinä ja siinä varsinkin koska kesällä ei ole viilennyksen tarvetta.

Eräs vaihtoehto on kevyempi maalämpö ja jätetään vanha poltin pakkasilmoja varten. Jos tontilla on tilaa, putkiston voi vetää pintamaahan, jolloin se on halvempi. Maalämmön etu vilp:iin verrattuna on porareiän kotitalousvähennys, joka on lähes 100% edestä työtä ja konekustannuksia. Ja energia-avustusta voi hakea vielä ensi viikon, mutta siihen tarvitaan aika paljon papereita.

Maalämpöön voi myös yhdistää hyvin halvan kondenssiputkiston, joka ottaa energiaa ulkoilman kosteudesta, kun on edes muutama lämpöaste.

'että IILP kannatta, mutta IVLP, PILP ja MLP eivät.'

JEP!
Syvalla kokemuksella sanottuna TODELLA kannattaa vaikka ILP laukesi 9 v jalkeen, silti saasto oli ja on valtavaa!

Mm tama talvi oli mukamas kylma niin yhden kokemukseni mukaan suora patterilammitys vei normi vuotena 9000 kW ja tama talvi osoitti vain 4500 kW:n kulunkia vuoden keskiarvoksi. Toinen kokemukseni tasta talvesta oli kaverin lukaali: 720 eur 3 kk lasku (Jarvenpaassa) kun taas vahan isommassa OKT:ssa oli 350 Eur samalla alueella mutta ILP:lla. Notta kylla ILP rulettaa!!!

Kohta meil ei ole edes aurinkoa kun joka torppa alkaa keräilemään aurinkoa. Nyt oli jo kamalan kylmä pakkastalvi, kun kaikki pumppaa lämpöpumpuillaan kaiken lämmön pois ulkoilmasta. Nih.
Ja puhumatta viime kesästä kun kaikki noi lämpöpumppaajat pukkas kaiken lämmön sit töllistä ulos viilentääkseen, ni oli sit hlvetin kuuma kesä. Nih.
... joo.. nyt nukkumaan.

Kohta kettutytöt lähtee vapauttamaan aurinkoa.

Perkama, pelletit pääsi loppumaan. Eipä ole satsi aiemmin noin nopeesti päässyt loppumaan
Nyt mennään sitten sähköllä kunnes saan uuden satsin toimitukseen.

Onko ne K maatalouden myymät pellettisäkit suhteessa liian kalliita ettei kannata niitä hakea "hengenpitimiksi"???
...on se sähvökin nykyään melkosen kallista...

Kirjoitin juuri jutun TM Rakennusmaailmaan miehestä, joka luopui 4 vuoden jälkeen pellettikattilasta. Eräs syy oli se, että Vapo nosti hintaa 40% muutama vuosi sitten. Polttelen itse viimeisen säkin pois ja vien (sinänsä hyvän, patentoidun) polttokorin varastoon - saattaa unohtua sinne...

No mihin se sitten siirtyi? Pelletillä tehty lämpö kuitenkin maksaa edelleen noin puolet muista päälämmönlähteistä (öljy, sähkö). Maalämmöllä pääsee about samaan mutta investointi on aika muikea.

40% hinnannousua en saa tuosta käppyrästä irti. Sanoisinko että maltillisin noista kaikista!
http://www.pellettienergia.fi/index.php ... &Itemid=76

Siirtyi maalämpöön, koska pelletit eivät toimineet. Nuohous viikottain, nokisia vaatteita ei voinut pestä, syöttölaite jatkuvasti tukossa. Se hinnannousu on sellainen mitä en tarkistanut, haastateltu itse sanoi, että heti kun laitteisto asennettiin, hinta hyppäsi ylöspäin.