Kasniin. Ajokausi on omalta osaltani nyt paketoitu. Reilut 2500 km tuli mittariin.
Nyt otin Xantian jälleen ajoon ja DS: meni talliin huilimaan. Talveksi onkin puuhaa tiedossa.
Pitää vaihtaa/korjata vaihteenvalitsimen ja lootan välinen vuotava putki, käydä läpi korkeudensäätimet ja etsiä sisäinen runsas ohivuoto.
Lisäksi yleinen viimeistely jatkuu. Kattoa en ala hitsaamaan ja maalaamaan vielä tänä vuonna/talvena. Rahoitusta ei nimittäin ole. Yhtään

Xantia tuntuu tauon jälkeen jälleen uskomattoman hienolta. Kulkee kuin sukkasillaan ja voimaa on.
Mutta tuo moottorista tuleva hihnan hirveä kirskuminen käynnistettäessä ja usein tyhjäkäynnilläkin, häiritsee kovin.
Kuunneltiin sitä oikein parin korvin voimin ja se tuntuisi tulevan taaemman jakohihnan kotelon suunnalta.
Mikä siellä voisi tuollaista vikinää pitää? Siellä taitaa olla ainakin yksi kiristin. Voisiko se olla menossa?
Ihmettelen kun vikinään vaikuttaa mm. kun pumpun käynti tai kun laturille tulee enemmän rasitusta (valot jne.) sekä ilmastoinnin päällä olo???
Voisiko se jakopää toimia noin että rasituksen mukaan?
Itse olin koko ajan ihan sitä mieltä että se on apulaitehihna, joka noita ko. laitteita kuitenkin pyörittää...
Ehdotuksia kellään??

Merkkaa Xantiassa kampiakselinhinapyörä tussilla tms. Todennäköisesti pyörähtää vulkanoinnissaan startattaessa.

Ääni myöskin tuolle vulkanoinnille. Tuli etsittyä ääntä
aika pitkään ja olisi pitäny aloittaa helpoimmasta.
Lopulta meni 5 minuuttia, liidulla merkki ja minuutin
käyttö riitti. Ei näkynyt pyörästä mitenkään päälle päin
muuten, mutta ääni oli hermoja raastava.

Noniin, tallikausi on aloitettu. Opiskelin ohjekirjasta tuon valitsimen ja lootan vlisen putken poistoa ja se on kyllä yksinkertainen toimenpide. Tosin yläpään mutterit on aika mielenkiintoisessa paikassa.

Sitten se varaosaputki. Siinä oli molemmissa päissä alkuperäinen suojakuppi, mutta toinen pää on lillunut ilmeisesti vedessä sillä se onkin ihan ruosteessa
Suunnittelin vieväni sen tutulle metallipajalle josta voisi vaikka koneistaa siivun pois että tulee tasainen. Harjaamalla ja käsin hinkkaamalla siitä ei kalua tule.

Tallissa on edellistalveen verrattuna suorastaa puuhastelun maku kun auto on kuitenkin ajokuntoinen eikä hylsy. Nyt kun pää on avattu niin on kiva havaita että intoa on.
Tähtäimessä on luonnollisesti D-Paraati Vantaalla toukokuun lopulla.

Vielä Xantiaan sen verran että vinkumisen sai tosiaan taltutettua uudella hihnapyörällä. Ei ollut kallis eikä vaikea vaihtaa.

Kun vielä vaihtoi akun ajoissa, eli ensimmäisten kovien pakkasten hyydyttäessä vanhan, on pakkasten paukkuessa ollut mukava ajella työajoja

Nyt on oltu jälleen ahkeria.

Tuulilasi on vaihdettu, kiitos Kengurulle apukäsistä.
Sain myös vaihdettua vuotavan vaihteiston putkihässäkän. Tein vanhalle ensin post mortuumin, eli poistin teipit ja klemmarit päältä. Sisältä paljastui LHM/ruoste/töhkäkerros. Kaksi kohtaa oli sellaisen näköisiä että oli ehkä vuotopaikka. Teippi on ohjekirjankin mukaan laitettava putkien päälle mutta se taitaa olla vähän kaksiteräinen miekka. Suojaa juu mutta joistain raoista, varsinkin pitkän ulkosäilytyksen jäljiltä, joutuu teipin alle aina kosteutta ja se muhii putkien välissä.

Putken päät puhdistui lopulta kotikonsten vaikkei lopputulos ehkä täydellinen olekaan. Katsotaan nyt miten liitokset pitää. Toisen pään o-renkaita paikoillaan pitävä levy kourassa huomasin myös että lähes kaikissa o-renkaissa oli painuma/kuluma. Meinasi mennä sormi suuhun mutta hyllyssä olevassa vaihteistomysteeriossa sattui olemaan kyseinen levy tiivisteineen. Ne olivat paljon paremmat joten vaihdoin ne.

Kun sain uuden putken taiteiltua paikoilleen (uusine teippineen päivineen) siirryin koneen toiselle puolelle.
Pakosarjan vuoto tuli seuraavaksi työn alle. Tuplapakosarjan ja alkukäyrän pultit on kätevästi laipan alapuolella, joista kaksi oli harvinaisen hankalassa paikassa johon ei oikein mikään normaali työkalu ylettänyt, tai jos yletti niin avainta ei voinut kääntää. Pultit oli tietysti umpiruosteessa ja tiukassa kuin mitkä. Siinä oli ranteet tiukoilla. Kaksi tuntia puursin mutta lopulta sain nitkutettua pultit auki.
Tiivisteisiin ei kuitenkaan pääse käsiksi ellei irrota joko alkukäyrää tai pakosarjaa. No, lisää purkamista. Imusarja, suojalevyt, putket ja letkut. Pakosarjat lähti pienellä vaivalla. Nyt saattoi nähdä että joskus ammoin asennetut tiivisteet olivat muuttuneet ruskeaksi pölyksi. Hyllystä uudet tilalle. Harmi vaan ettei minulle ole jäänyt itselleni tiivisteitä pakosarjan ja lohkon väliin. Pöh. Pitää käväistä Motonetista katsomassa josko seiltä löytyisi.

Seuraava etappi tämän jälkeen onkin sitten venttilien säätö. Alkoivat hieman loppukesästä pitämään ääntä. Nythän imusarja on jo pois tieltä joten samalla vaivalla sekin menee.
Muutama alipaineletku näytti olevan epäilyttävässä kunnossa, yksi poikki. Saattoi vaikuttaa hiukan liian korkeaan tyhjäkäyntiin, mikä aiheutti sen että kytkin otti kevyesti kiinni liikennevaloissa seisoessa. Ilmaläpän säätöä yritin mutta se oli jo pohjassa eikä kierrokset laskeneet tarpeeksi alas. Voi se tietysti johtua muustakin. Aina voi säätää nopean tyhjäkäynnin, eli kytkimen kiinniottoa korkeammalle mutta se olisi fuskuhuijausta.

Sen jälkeen vielä jatkuu harrastelu tallissa. Ei tämä nyt ihan pikkuprojekti ollutkaan.
Pelkäsin jo hetken että loppuuko työt ennen kevättä

Kertokaas jälleen kokeneemmat.

Olen koittanut etsiä pärinän lähdettä konehuoneesta. Pakosarja on nyt klaarattu ja sekin varmasti vaikutti asiaan mutta toinen mahdollinen resonanssin lähde löytyi keskipakosäätimestä. Sen kiinnitys nimittäin heilui melkoisesti ihan käsin kokeilemalla.

Huomasin että sen kiinnityspultti oli vaihdettu jossain vaiheessa liian ohkaiseen.
Sen pitäisi olla 10x114. Nappasin työpaikan pulttihyllystä 10x120 pultin prikat ja mutterin.

Kuitenkin kun sovittelin pulttia paikoilleen niin huomasin että kiinnitys heiluu silti kuin se kuuluisa hullun xxxkku. Kiristämällä sitä ei saisi pysymään tukevasti kiinni.

Irrotin keskipakosäätimen katsoakseni olisiko värinänvaimennin entinen ja kas, etummaisessa värinän vaimennin oli ok mutta takimmaisessa kannakkeen reiässä ei ollut mitään. Tyhjää täynnä.
No kuvia katsomaan ja tällainen se on:

Mustalla etummainen ja punaisella takimmainen.

Kysymys kuuluu:
Eikä tuossa takimmaisessa kiinnikkeessä kuulu olla mitään??
Järjen mukaan yhden etummaisen värinänvaimentimen varassa tuo hökötys ei voi pysyä paikoillaan.
Takimmaisen kiinnitysreiän koko on niin iso että pultti jää sinne sisään eikä siis mitenkään pysty tukemaan säädintä.
Niinkö se kuuluu olla? Vai alanko etsimään värinän vaimenninta tuohon taaimmaiseenkin reikään vaikka sellaista ei tuosta kuvasta löydykään??

Tuossa näkys olevan kyllä "jotakin" siellä reiässä..?


Vähän lähempää...


Tuossa näkynee vielä paremmin...

http://www.hd19.net/restauration/techni ... ge_nv.html
Tuolta repäistyjä kuvia, kieli valmistajan mukaista mutta onneksi kuvat on ymmärrettäviä...

Varaosakirjaa kun ei käsillä ole, niin kurkistapas vielä mahtaako tuommosta osanumero kymppiä olla kahta pyydetty? Vaikuttaisi samankokoisilta molemmat, niin se selittäisi jos määrän kohdalla olisi kakkonen...

Kiitos Jasu avusta!

Kyllä kun luki silmän kanssa niin seuraavan sivun osaluettelossa tosiaan on puhe kahdesta kappaleesta.
No nyt sitten pitää metsästää tuollainen osa jostain. Kävisiköhän joku standardiosa jostain Etrasta tms...

Näyttäisi löytyvän mm. sitroselta tuota holkkia joten siinä mielessä no problem.

Opin kuitenkin jälleen jotain uutta .

Keskipakosäätimiä on kahdenlaisia, IE:lle ja kaasutinkoneelle omansa.
Ymmärsin tuolta sivuilta (google translatorin avulla) että näitä ei tulisi käyttää ristiin, eli kaasutin koneessa IE mallia ja toisinpäin ja että niitä ei käytännössä erota ulkoapäin toisistaan.
Eroina on vain keksipakosäätimen painot.
IE mallissa kaasutinkoneen säädin aiheuttaa korkeampaa tyhjäkäyntiä jos ymmärsin oikein?
Onko näin? Kuinka paljon korkeampaa?

Nimittäin kun itsellä on hiukan turhan korkea tyhjäkäynti ja se aiheuttaa kytkimen lievää kiinniottoa jo tyhjäkäynnillä...
Vai olisiko joku muu soiva selitys tälle?
Läppärungon tyhjäkäyntiruuvi on omassani jo pohjassa, sitä kautta tyhjäkäyntiä ei enää alemmaksi saa...
Kyse on vain ehkä max parin sadan kierroksen erosta.

Pitäisiko varuilta avata koppa ja todeta olisiko konehuoneeseen vahingossa joskus eksynyt väärän mallinen keskipakosäädin?

Jatkokysymys, onko kellään varmuudella IE mallin säädintä nurkissa?
Ilmeisesti ne on merkitty keltaisella maalitäplällä.
Omassani ei sellaista erotu mutta onkin aika ajan syömän näköinen kapistus.

Ei, vaan kytkin ottaa eri kierroksilla kiinni. Tuo ei vaikuta kierrosnopeuden säätöön mitenkään, vaan tuo ohjaa kytkimen toimintaa kierrosluvun mukaan...

Muuttuuko tyhjäkäyntikierrokset kun painat jarrua? Jos ei, niin sitten siellä on jumissa jarrupaineen ohjaama "lisä-lisäilmaluisti", moottorin kuskinpuoleisella sivulla, sen verran syvällä ettei sitä näe kuin purkamalla mutta iso messinkinen säätöruuvi näkyy josta säädetään korotetun tyhjäkäynnin kierrosluku kohdalleen 925 rpm lukemille. Kaasuläpällä olevasta ruuvista pitäisi sitten saada säädettyä, kun tälle (ja kylmäkäynnin korotuspiirille myös) menevä letku tukitaan, pyörimään tyhjää n. 750 rpm. Ja nämä siis kone kuumana...

Ohjeet tuohon löytyy manuaalista 814, muistelen sulla sen olevan...

Sattui näköjään tuossa pieni aivopieru, siis tietenkään ei vaikuta itse tyhjäkäyntiin vaan kytkimeen kuten mainitsit.
Tarjoitin kysyä juurikin sitä.

Mutta vielä jäi askarruttamaan tuo kysymys kahdesta erilaisesta keskipakosäätimestä.
Miten ne eroaa toisistaan toiminnallisesti, siis juurikin jos ruiskun säädin on kaasutinkoneessa kiinni tai päinvastoin?
Kuvien perusteella siellä on ainakin erikokoiset vastapainot.
Nimim. utelias.

Olipa tuossa hetken aikaa hiki pinnassa kun hydraulipumppu täysin varoittamatta lakkasi tekemästä sitä mitä verten se siellä oli. Edellisellä startilla kaikki oli ok, parin viikon päästä ei painetta enää syntynytkään. Ei vaikka miten venkoili. Syötin suoraan suppilosta lehmää pumpn kitusiin samalla moottoria pyörittäen ja ilmaruuvi auki/kiinni. Ei sitten mitään. Säiliössä ei virtausta näkynyt eikä pumppu imenyt sieltä pisaraakaan. Paineensäädin ei sanonut mitään eikä pumpustakaan kuulunut työn ääniä. Kädessäni pumppu kurlutti kuitenkin kun sitä pyörittelin...

Hyllyssäni oli onneksi pumppu jonka heitin paikoilleen. Johan alkoi nesteet virrata kuten pitikin. 25 sekuntia myöhemmin vihreää alkoi lentää pitkin tallia tasaisena sumuna ja roiskeena. Kone sammuksiin ja tutkimaan vahinkoja. Pumpun kuoren ja rungon välistä tuli paineella...

No, pikaisella etsinnällä löytyikin korvaava D-mallin pumppu. 2 urainen mutta kuten annoin itselleni kertoa ei vaihto ollut vaikeaa.
Uusi pumppu maalaten ja kooten paikoilleen ja jälleen paineet löytyivät ja Kissa nousi jaloilleen. Tällä kertaa ilman draamaa.
Vappuajelu on täten jo aika varma

Mutta päivän kysymys kuuluu, mistä on peräisin tämä mustaksi maalattu pumppu? Siis nyttemmin kuollut.
Päivän toinen kysymys kuuluu, mitä arvaatte, mikä tämän tappoi? Itse en osaa arvata...
pumppu_dead by Mika Sivonen, on Flickr

Musta LHS-pumppu suoritti Seppukun havaitessaan vihreää nestettä?

Tuskin. Tuo pumppu on ollut autossa varmaan jostain 90 luvun alusta saakka, kait. Hyvin se oli pelannut tähän saakka... Rungoltaan pienempi, olisko CX/BX tms.? Mutta että joku harakiri sille tuli

Joskus 80-luvulla kun mulla D-malli oli niin korjasin pumpun kun osia siihen vielä silloin sai. Muistaakseni on vielä tallessa rakenneltu "ulosvetäjä" jolla sai tuon peltipöntön punpun perästä vedettyä irti. Ja siellähän on sellainen kevytmetallinen pyöreä "sylinterilohko" jossa sitten pienet männät töitään tekee akselin päähän kiinnitetetyn epäkeskolevyn auttamana. Siloin sai tuon sylinteriryhmän mäntineen varaosana. Minulla se lohko oli halkeillut ja heitti paineet nistä halkeamista pihalle. En muista, vuotiko ulospäin vesteitä mutta todennäköisesti ei. Vieläköhän sillä ulosvetäjällä saisi pumpun purettua...

Terve

Tuosta pumpun purkamisesta tuli mieleen videonpätkä, jossa pumpun kuori irrotettiin paineilmalla. Ulostulo tukittiin ruuvilla, sisääntuloon kiinnitettiin paineletku ja muistaakseni painetta oli 8bar. Pumppu oli laitettu jätesäkkiin riepujen keskelle. Sitten vaan paine pössäytti kuoren irti. Mahtaako tuosta olla mitään vaaraa millekään pumpun osalle? Tuskin vaan, sillä paineet siellä ovat käytössäkin suuret.
Muistan, että minullakin oli pumpusta halki se alumiininen "sylinteriryhmä" silloin kun ostin ensimmäisen D:n. (Se oli varmaan myös yksi syy, miksi omistaja myi auton pois). Auto nousi kovin verkkaisesti, mutta vakavampaa oli se, kun ohjaustehostin toimi kunnolla vain suuremmilla kierroksilla. Mutkassa rattia joutui kääntämään voimalla, mutta kun lisäsi kaasua, se herkistyi yhtä äkkiä ja sai olla tarkkana minne se meinasi singota. Vika korjaantui, kun vaihdoin sen alumiiniosan pumppuun. Siinä oli kahden sylinterin välillä halkeama.

Mika

Tuo pumpun sielunelämä kiinnostaa sen verran paljon että pitää purkaa nuo kaksi hallussani olevaa vainajaa, ihan selvittääkseni mikä meni rikki ja tutkiakseni mitä ne ovat syöneet. Toinen vuotaa kopan juuresta joten sen saanen korjattua.
Franzoselta ainakin löytyy sitä alumiiniosaa ja tiivistesarjaa. Hintaa niille tulee pari sataa

Tuo toinen, pienempi sen sijaan voisi olla joku CX versio. Siinä siis ei neste liiku millään tavalla. Liekö edes vakavasti rikki mutta se selviää aikanaan.
Itselläni on ollut mennä kesänä juurikin ohjaustehostimen kanssa pulmia vaeltelevan käytöksen kanssa. Joskus toimii joskus ei. Vaihtantut tehostimenkin kahdesti eikä eroa. Voisi mennä vika lopulta tuohon pumppuun..?
Kunhan saan lähiaikoina (päivinä) DS:n taas päivänvaloon niin pääsen testaamaan miltä se tuntuu nyt oikeanlaisen pumpun kanssa.

Nyt tuon pumppuepisodin jälkeen olen lähinnä kiinnitellyt repsottavia osia ja lisännyt puuttuvia ruuveja.
Eli ajokausi on ihan kulman takana

Ajokausi on ollut auki jo viikon. Alkuun kaikki tuntui kankealta ja kolisevalta mutta mitä enemmän ajelee niin sitä paremmalta ajo tuntuu. Peltejä on saatu jälleen vähän paremmin kohdilleen, joskin takalokareita ei meinaa millään saada nätisti. Ne on korjattu ilmeisesti jossain vaiheessa niin ettei ylä ja ala kulmat ole enää ihan oikein...

Olen säädellyt tyhjäkäyntiä. Ilman erillistä varvimittaria pitää korvakuulolla säätää mutta lähellä ollaan.
Onko jotain kotikonstia jolla voisi mitata tarkkaan kierrokset?
Tyhjäkäynti tuppaa jäämään väkisinkin hieman koholle. Hitaan tyhjäkäynnin ruuvi on jo melkein pohjassa. Vivustoakin olen yrittänyt säätää mutta läppää ei enempää saa kiinni.

Yksi kysymys koskien sitä CRC:n säätöä.
Miten säädetään kaasuläpän ja CRC:n välinen tanko? Kyllä se toimii mutta se kun on vaihdettu niin voisi säätöä tarkistaa, en vain osaa edes arvata millä periaatteella sen tangon säätö tapahtuu? Mitä yleensä tapahtuu pitkin CRC:n vivun liikerataa?
Untitled by Mika Sivonen, on Flickr