Punaviinipullolla ostettu katsastettu ja toimiva Xantia, en pystynyt vastustamaan
Tänään hain naapurikaupungista kotiin burgundinpunaisen neidin. Hyvin oli lähtenyt pihasta näppäiltyäni ensin häneen starttikoodin. 
Eka kiihdytys ja kauhea meteli edestä
No, roiskeläppä se vaan oli irtoamassa. Ajaessa huomasin myös ilmastointinapin 
mutten tohtinut sitä vielä kokeilla. Tuskin se nyt.. Tuttua tutumpi glykoli kyllä lehahti kabiinissa ja sisäfleklti pyöri omaa tasaista tahtiaan ihan riippumatta siitä mihin asentoon säätövivun koitti asetella. Laitoin sementtiä peliin ja hetken päästä olikin ilma taas hengitettävää. Jospa se siitä..Kone toimi kuitenkin nätisti, ei savuta ja laatikkokin vaihtaa niinkuin pitää (olettaisin). Jarrut täristi mutta niin kai ne tekee jos kilsoja tulee vuodessa vain satakunta niinkuin söpö myyjätär kertoi. Rengastus alkaa olla tiensä päässä ja kyllähän nuo 14" rinkulat muutenkin näyttää vähän orvoilta autossa. Tahtoo
Radio huusi koodia ja kyllähän se koodin saatuaan huusikin
Välillä asema vaihtuu oikealle käännettäessä 
mutta sanotaanhan että vaihtelu virkistää Ensin oli kuitenkin aika kokeille tointuuko glykolinhaju pikkukonstilla. Siihen isoon konstiin en nimittäine aio ryhtyä. Ei tämä niin helmi ole. Muutama kukka helmassa ja takalokarissa vähän isompi. 
Myös takaluukun maali on kärsinyt jotain ihmevahinkoja, en ole vastaavaa nähnyt..
Mutta oli kiva ja upea ajaa!
