Julkaistu Citikka-lehdessä 02/2015 (Julkaistaan Patongissa toimituksen luvalla)
LISÄSUOJAUSTA JA ÄÄNIERISTYSTÄ
Cactus on pikkuauto, vaikkakin iso tiloiltaan. Vaikka pikkuautomaisuus ei ilmene ajo-ominaisuuksissa edes ääritilanteissa, niin äänieristyksessä sen huomaa. Varsinkin nastarenkailla sisämelu on ajoittain jopa häiritsevällä tasolla. Osasyy tähän löytyy siitä, että auton suunnittelufilosofiassa on painonsäästö ollut yksi tärkeimmistä kriteereistä. Ongelman voi kuitenkin korjata suhteellisen helposti ja edullisesti ilman, että koritakuut tai muut lakkaavat olemasta voimassa.
Aloitin äänieristys- ja ruostesuojauskäsittelyjen tarjoajien karsimisen soittamalla maahantuojalle, että onko heillä kenties listaa paikoista joissa työt voisi teettää ilman että takuut raukeavat. Sain muutaman yrityksen tiedot eri puolilta suomea, joista valitsin tekijäksi Nokialaisen Senotec Oy:n josta sain myös taksareilta ylistäviä kommentteja työn jäljestä ja asioiden hoitamisesta ajallaan. Kysyin tarjouksia myös Tallinnasta. Virossa tehtynä työ olisi tullut noin kaksi kertaa edullisemmaksi, mutta takuista olisi voinut sen jälkeen joutua riitelemään. Tallinna ei myöskään ole ihan kotinurkilla ja jokainen siellä käynyt tietää, ettei se ihan ilmaista ole sekään. Ajattelin myös tehdä työn itse, mutta en lähtenyt nyt uuden auton kanssa asiaa harjoittelemaan. Ehkä treenaan vaikka AX:llä minkälaista jälkeä saan itse aikaan.
Työ sovittiin tehtäväksi pääsiäisen 2015 aikana ja auto olisi Senotecilla noin 12 päivää, joista toki kaikkia päiviä ei käytettäisi projektiin. Kävimme yhdessä tarkasti läpi mitä autolle tehtäisiin ja mihin kohtiin vaimennusmateriaalia laitettaisiin ja miksi. Myös eri ruostesuojausvaihtoehdoista annettiin hyvät selvitykset. Päädyimme tekemään ns. asiakaskustomoidun ratkaisun, jossa äänieristettä laitettaisiin vain auton sisätiloihin, myös takapenkin alle, joka ei kuulunut normaaliin ohjelmaan. Myös pieniä verhoilutöitä tehtäisiin, ettei äänieristysmatto jäisi näkyville. Jätin avaimet ja auton Nokialle ja sain vielä kyydin kotiin Tampereelle. Palvelu oli kaikin puolin erinomaista.
Tein mittauksia melutasosta ennen työn aloittamista nastarenkailla 80 ja 120km/h nopeuksilla tulosten ollessa 72/77dB edessä ja 75/79dB takana. Mittaukset tehtiin Perel Oy:n lainalaitteistolla ja mittauspisteinä toimivat oikean etumatkustajan niskatuki ja oikean takamatkustajan niskatuki. Sensori oli suunnattuna auton keskilinjaa kohti, kuten matkustajan korvakin on todellisessa tilanteessa. Desibelilukemia ymmärtäville noista luvuista selviää, että varsinkaan takana ei ollut kivaa moottoritienopeuksissa. Odotin asiaan selvää parannusta ja jäin jännityksellä odottamaan mitä tuleman pitää.
Lähtötilanne sisustan purun jälkeen antoi jo viitteitä siihen miksi auto on meluisa.
Tavaratilassa ja takapenkin alla ei ole tehtaan jäljiltä mitään äänieristysmateriaalia. Tavaratilan pohjaan ja takapenkin laitettiin raskasta monikerrosmattoa kauttaaltaan, sekä verhoiltiin mustalla äänieristysmateriaalilla tehtaan jäljiltä pellin värisinä tavaratilassa näkyvillä olleet osuudet. Myös C-pilarin kohdalta tehtiin eristystä samalla matolla aina turvavyön yläkiinnikkeiden tasolle.
Ovien ja takaluukun verhoilut irroitettiin ja niiden sisäpintoihin laitettiin samaa monikerrosmattoa ja päälle mustaa kevyempää solukumipohjaista äänieristysmattoa ilmaäänien torjumiseksi.
Sisälokasuojat irroitettiin ja niiden sisäpinnat käsiteltiin myös monikerrosmatolla.
Työn lomassa löytyi ”se paikka”, joka jatkossa kannattaa käytetyistä cactuksista tarkastaa huolella ruostevaurioiden vuoksi. Takapyöränkaaren etureunassa helmapalkissa on komea pesä johon kerääntyy kuraa ja vettä. Siellä oli jo nyt 15000km kohdalla melkolailla hiekkaa ja pikkukiviä. Ainakin tämä paikka kannattaa suojata asiallisesti.
Viimein koitti päivä, kun sain auton takaisin ja lähdin suurin odotuksin ajelemaan ja mittailemaan melutasoja. Ensimmäinen fiilispohjainen tuntuma oli, että kaupunkinopeuksissa ero oli selvä, mutta moottoritielle päästessä asia tasoittui. Mittari ei kuitenkaan valehtele ja uudet lukemat olivat 80 ja 120km/h nopeuksissa edessä 71/74dB ja takana 72/76dB edelleen nastarenkailla mitattuna. Kesärenkailla lukemat putosivat vielä noin desibelin kauttaaltaan, mutta kesärenkaista ei ole vertailevaa tulosta ennen eristystyötä. Nykyään takapenkillä on hiljaisempaa kuin edessä ennen toimenpiteitä. Myös melun sävy on vähemmän häiritsevä. Suurin melu tulee kuten aina ja edelleen renkaista, mutta nyt myös tuuliäänet kuuluvat selvemmin. Moottorin ääni kuuluu myös nyt ohjaamossa selvästi aiempaa paremmin.
Äänen mittauksesta vielä, että ajo-olosuhteet ja liikenne ym. osatekijät eivät ole ikinä samat maantiellä testattaessa, joten suora lukemien vertailu ei välttämättä kerro koko totuutta. Myöskin tuulen suunta, tienpinnan kunto ja jopa lämpötila voivat vaikuttaa mittaustulokseen.
Mitä opimme tästä? Uusissa autoissa, varsinkin pienemmissä on onneton äänieristys ja ruostesuojaus tehtaan jäljiltä, mutta sen voi helposti ja turvallisesti takuiden raukeamatta päivittää selvästi paremmalle tasolle. Olen erittäin tyytyväinen Senotec Oy:n palveluihin ja ennen kaikkea työn viimeisteltyyn jälkeen. Voin suositella muillekin. Cactuksen ratin takaa, terveisin Huikko.
Teksti: Tero Huikko
Kuvat: Senotec Oy, Jarmo Laakso
Kaikki kuvat projektista (noin 45kpl) käsittelemättöminä osoitteessa:
http://s219.photobucket.com/user/TiipaTepo/library/ACRY/Senotec?sort=3&page=1
