Käytin järkeä loppukesästä oikein talikolla. Mietin, että Cactukseen tulee ennen joulua 100 000km täyteen, tehdastakuu lakkaa ja se kannattaa vaihtaa uuteen.
C5:n tilasinkin kerran, mutta tehdas ei pystynytkään/halunnutkaan toimittaa kattoluukullista femmaa enää. Allekirjoitettu tilaus peruutettiin.
Lukuisten koeajojen ja mietintöjen jälkeen tilasin lokakuussa uuden Volvo V90 D3 AWD:n sopivilla varusteilla.
Tässä on järkiautoa siksi aikaa kun dieselillä vielä voi ajella Suomessa, ajattelin.
Paskanvitut! (Etsin valikoimasta lievempää ilmaisua - ei löytynyt. Pahoittelen - pahoiteltu)
Volvokauppa purettiin kymppitonnin ajojen jälkeen ja yhtäkkiä ykkösautona olikin Volvo 440 DL vuosimalia 1994.
Minulle se olisi varmaan kelvannut, mutta ei asiakkaille eikä kollegoille. Ilmastointiakaan ei ole ja narinari...
Piti siis hankkia uudenvuodenlupauksen vastaisesti auto.
Semmoiseksi valikoitui 2010-mallinen C5 X7 1.6 HDi.
Auto oli Vaasassa kaupan jo silloin kun tilasin Volvon lokakuussa.
Silloin hinta oli 12900...naureskelin sille. Nyt puolta vuotta myöhemmin auton sai alle 8000 eurolla.
Kattoluukullista X7:aa näkee Suomessa aika harvoin. Pakkohan se oli talteen ottaa.
Vikalista oli 7-vuotiaaksi sitikaksi pienehkö.
- Penkinlämmitin ei toimi
- Repsikan ikkunahissi ei toimi
- Keskikonsolin kannen lukitusmekanismi ei toimi
- Webaston ohjelmoitava kaukosäädin hukkunut jossain kohtaa
- Kesärenkaat loppu (ei nyt varsinainen vika, mutta aiheuttaa kuluja)
Vuorokauteen tuli 1000km täyteen juuri. Olen tyytyväinen.
Kuva autosta alla.
Jaa mikä nakertaja? Väri on Blanc Nacre, eli nakertajanvalkoinen.
Nakertaako se sitten hermoja vai lompakkoa? Todennäköisesti kumpaakin, mutta toimii paremmin ja on mukavampi ajaa kuin volvo...
Tässä koitetaan seurata auton tarinaa kohti parempaa käyttökuntoa.
) , eli siitä puolesta ei tarvitse huolehtia