Tarkoitukseni tai aikomukseni ei ollut hankkia ikinä milloinkaan mitään ranskalaista kulkinetta harraste ajoneuvoksi. Niin vain kuitenkin kävi
Liekkö kyseessä ollut vaihtelun halu, seikkailumieli tai mielenhäiriö mutta joka tapauksessa omistukseeni ilmestyi puoli huomaamatta noin vuosi sitten BX. Se kiireisin versio.
Kyseisellä autolla on ainakin aikaisempia harrasteitani mielenkiintoisempi tarina.
Auto oli myyty alun alkaen Ranskaan armon vuonna 1990, jossa se oli viettänyt ilmeisesti varsin helppoa ja säästeliästä elämää. Jossain vaiheessa vuotta 2005 BX löysi tiensä ranskasta itä-euroopan sydämmeen Puolaan. Elämä Puolassa ei ollut ilmeisesti helpoimmasta päästä ja auto lienee ollut jossain määrin tuhon tai nousun tienhaarassa 7:n puolalaisen vuoden jälkeen. Jälkimmäinen vaihtoehto toteutui sillä auto löysi tiensä puolalaiseen Wheeler Dealer/Overhauling tyyppiseen tv-ohjelmaan vuonna 2012.
BX 16valve koki ohjelman myötä uudelleen syntymisen. Uudelleen syntymisen huomasi TV-näkyvyyden ansiosta myös kotomainen PSA harrastaja, joka otti yhteyttä auton silloiseen Puolaiseen omistajaan ja sopi autosta kaupat rohkeasti kuvien perusteella. Auto toimitettiin suomeen ja oli sitä mitä luvattiin, jopa siinä määrin, että BX löysi tiensä jälleen julkisuuden valokeilaan. Tässä tapauksessa Klassikot lehteen (5/2013).
Kesästä 2013 viime kevääseen BX vietti suurimman osan aikaansa tuttuni tallissa, josta se sitten matkaani tarttui. Viime kesä meni autoon tuntumaa ottaessa ja ajoasentoon totutellessa (se on erilainen ruotsalais-germaanisemmissa kulkineissa).
Itselläni kilometrejä taisi tulla kesällä kokonaiset 500km. Yhteensä niitä on mittarissa alta 140tkm. Auton sisustaa kun katsoo niin mittarilukemaa tekee melkein mieli uskoa.
Nyt kun tekstin tässä vaiheessa saatu löysät (ja liiat positiiviset asiat) alta pois niin onhan tässä toki "ominaisuuksia" edelleenkin vaikka paljon on autoon jo tehtykin.

- Alustassa/korissa on muutamissa korisaumoissa ruostetta, jotka tekisi mieli saada pois sekä yksi pienehkö reikä takapyörän kotelossa.
Kaikkien tympein ruostunut sauma on konehuoneessa vasemman pyörän kotelon päällä siinä hydro mötikkä hässäkän (mikä tämän funktio onkaan) & ilmamäärämittarin alla.
- Perä tippuu pitkään parkissa seisoessa.
- Öljypohjan ja venttiilikopan tiivisteet tihkuvattavat hieman.
- Mielentilaa eniten laskeva ominaisuus on mystinen klonkasahtelu vänkärin jalkotilan/vasemman pyöräkotelon suunnalta.
Ääni sekä runkoa pitkin tuleva "kopsaus" tuntuu vedon/jarrutuksen muutos tilanteissa.
Kääntö ehkä provosoi hieman ilmiötä. Aiheuttajaa en löydä itse toistaiseksi kotikonstein. Aiheuttajaa ei löydä kaksi katsastuskonttorin setää konttorin nosturilla/välineillä vikaa puoli tuntia metsästämällä. Vaihdettu on moottorin kannatus puslat. Kiristetty altakäsin apurungon kiinnittykset.
Järki loppuu.. mutta niinhän näiden harrasteiden kanssa yleensä

Kyselinkin jo tuolla tekniikka puolella niin BX:t tuntevaa velhoa kuin ruostekorjaus experttiäkin, jotka pystyisivät auttamaan säilömään tätä yksilöä tuleville sukupolville. Saa vinkata mikäli tuntuu, että tiedät sopivan henkilön eteläisestä suomesta.
Ohessa muutama kuvakin kansan iloksi.
Ystävällisin terveisin
Jani / pk-seutu.