Laitetaanpa tänne sekalaista kertomusta mitä tulee silloin tällöin tehtyä tälle yksilölle. Omistajasta sen verran, että Citikkataustaa...on Synnytyslaitokselta lähtien lähinnä rättikattoisilla, mutta lisääntyvissä määrin muutakin tulee seurattua ja sitämyöten harrastettua.

Nyt seurattavalla Xantialla mittarissa 210tkm, kun sen ostin tämän vuoden elokuussa. Eka "kovakattoinen" siis kyseessä ja tarkoitus käyttää tätä lähinnä talviajossa. Miksi Xantia? Hyvin varusteltu, lämmin, mukava, hiljainen, suht. taloudellinen (1.8 16v) ja halpa saatavilla olevaan kuntotasoon nähden. Suurelta osin myös ylläpidettävissä järkihinnoin ja tekemisin. Kokemusten mukaan luotettava.

Kyseinen yksilö hyvällä huoltohistorialla, joskin laajalla omistajakaartilla. Kaikki tärkeimmät juuri huollettu ennen ostoa.

Tähän mennessä teetettyä:
- tuulilasi
- jousipallot
- nesteet
- öljyt
- takahelat
- ilmastoinnin huolto
- vetarin suojakumi
- uudet talvikumit

Tähän mennessä tehtyä:
- takaluukun pumppujen vaihto
- soittimen vaihto
- etukajareiden vaihto
- pelkääjän etuikkunan elottomuuden korjaus (maavika)
- peräkontin matto
- takahattuhyllyn hankinta ja sen muovisten "ankkuritappien" korjaus metallisiksi.

Huonoa, eli tulevaa:
- kytkin
- kammen takastefa
- puskurit kolhittu
- jarrut parin-kolmen kympin jälkeen
- hydenesteiden vaihto (pesunesteet sisässä)
- pakoputki
- ovilistat

Ja sitten viimeisimpään missä tuli edes hieman seppäiltyä muoviauton iloksi... Eli konetilan alle tulevan pohjalevyn valmistus. Alkuperäinen malli oli saanut öljyä, hiekkaa, suolaa ja elämää parin kilon verran päällensä. Haperoa ja öljyistä, ei jaksa korjata. Uusi taisi olla 60e. Tapana on ollut valmistaa ilmajäähdytteisten öljypohjia suojaamaan alumiinilevy, joka auttaa varsinkin talvella koneen ja vaihteiston öljynlämpöjen kanssa. Ei se tässäkään mallissa pahitteeksi ole, varsinkin jos ajaa pätkäajoa täällä pääkaupunkiseudun loskapaskassa.

Ilmastointiliikkeeseen ostamaan pintavaurioista (eli pieniä naarmuja, joitakin lommoja) alumiinia, 0.5mm paksua. Kolmen neliön palasta joutui pulittamaan hurjat 5e ja tämän tekemiseen kului alta metri x 1.5... Sitten ei muuta kuin hieromaan.
Pohjamuovista piirsin pahviin kopion ja lähdin sovittelemaan koneen alle. "juu tuota muutan, tuosta pois, tuohon kiinnitykset". Kiinnityksiä tein neljä lisää, eli M6 happomutterit 1.5mm peltilipareisiin kiinni ja rungon valmiisiin reikiin. Kaksi runkoon, kaksi sisälokareihin. Kolme etupuskurin pulttia kannattelemaan etupäätä. Voila. Sitten jäykistys. 0.5 pelti on aika lerppua ken sen tietää. Mutta siihen on onneksi pitkät perinteet. Sinne tänne jäykisteet, joista kuvat kertokoon. Kaikki tämä siis kotioloissa, ilman paineilmavasaraa tahi kanttikonetta. (Jälki on sen mukaista, mutta eipä se minnekään näy käytössä)

Koneen kohdalle tein ison reiän, johon vielä palaan seuraavana urakkakertana, eli lisään siihen pyöristetyn levyn suojaksi. Ilman aukkoa kone olisi voinut kolista peltiin. Pyöreä reikä on vaihteistoöljyn vaihtoa varten.

Alkup. ja uusi


Tasapainossa kangen nokassa, ei juuri taipuile. Painoa arviolta 250g

Tuohon peltiin olisi pitänyt stanssata tuplaviiksiä jäykistykseksi. Mutta eiköhän tuollakin pärjää.

Olihan tuo mielessä, mutta tuossa ylimmän viiksen alla on kanttaus, joten sen yli ei voinut viikseä väsäillä

Tänään annoin Xantturalle toivonmukaan useamman vuoden lisää elinaikaa. Porasin ovien kohdalle kynnyksiin etu- ja takareunoihin 10mm reiät ja annoin öljyn voidella kynnykset sisältä. Ennen voitelua puhalsin paineilmalla hiekkoja ja pölyjä ulos. Vasen kynnys olikin imuroitu huollossa muutama kk. sitten. Päälle löin muovitulpat, joista pääsee tarvittaessa uusintahoitokierrokselle. Ovien helmat lotrasin myös niistä aukoista, jotka sieltä löytyvät. Loppuilta menikin sitten stereoiden kaapeleita vedellessä...Ai että mitä herkkua vetää kaapeleita tehdasasennettujen mattojen alle...NOT. Päätin vaihtaa kaikkien kaiuttimien piuhat, kun ovat niin naurettavaa narua ja vieläpä poikki kahdelta kajarilta. Näitä en kylläkään taiteile haitarikumien sisään vaan tyydyn jättämään ne näkyviin.

Tarkista kuskinoven saranoiden kunto, tuppaavat joko taipumaan tai katkeamaan. Johtosarja siellä kuskinoven sisällä myös kärsii varsin liikuttelusta, siis oven, joten ovat usein joko poikki tai juuri menossa poikki. Vaimenna vähän ja saat huiman eron kuunteluun.

enpä hirviä tehdä tuollaista korjauslistaa omasta kulkineesta, tulee paha mieli kun laskee kulut Toisaalta,jos haluaa tehdä arkiautosta luotettavan paikasta a paikkaan b viejän niin varmasti on laitettavaa. Tuo oma avk.n xantia ollut luotettava,ei isompia murheita,viime toukokuussakin ennen roomaa kohti lähtöä vaihdoin vaan tulpat,johdot ja laatikkoöljyt ja 7000km pamahti lasiin muutamassa viikossa,ainoa mitä tehtiin oli etupyörän laakerin vaihto Puolassa. Uskaltaisin koska vaan vetäistä xanttuun saman lukeman, xsaralla en tohtis tehdä samaa

muuten hyvä huoltolista ,mutta miksi ne kynttilät piti vaihtaa ?

Ihan varuiksi,ei ollu tietoa koska vaihdettu,nakkasin briskit ja hyvin pelitti. Ajatuksena oli ettei tartteis tehdä hirveesti remppaa tien päällä.
No puolan laakerijuttu hoitui ihan kätevästi, googlen kääntäjällä teksti puolaksi,vein respaan lapun jossa luki että tarvitsisi löytää korjaamo jossa vaihdetaan xantiaan eteen laakeri. neiti soitti pari puhelua ja löysikin pyhäpäivänä bosch car servicen,jossa alle satasella vaihtoivat laakerin

5500km ostosta, ensimmäinen konepellin avaus huoltomielessä: Kp lähivalo palanut Hyvin on kyllä pelannut toistaiseksi. Kulutus maltillinen 7.9 L/100km (3000km seurannalla) kaupunkirallissa ja maantiellä alle. Joululomalla olisi tarkoitus vaihtaa lehmät.

Tuosta lampun vaihdosta vielä sen verran, että A) H1 on kyllä typerä keksintö pienen suojakaasutilavuutensa ansiosta B) Typerästä polttimosta johtuen saa olla onnellinen, että valoihin pääsee käsiksi suht vaivattomasti. Nykysuunnittelulla on onnistuttu tuokin asia pilaamaan aivan totaalisesti.

Joulun kunniaksi xanttura sai uudet lehmät putkiinsa. Suodattimissa oli aavistuksen verran pestävää. Ranskattaren perän repsahtaminen parkkialueella loppui siihen ja ohjaus lopetti pienen sihistelynsä. Etujarrusatuloiden suunittelijaa voisi vetää turpaan, on meinaan typerässä kohtaa ilmausruuvi!

Osto +8000km, Xenonit:

221tkm, korjasin vihdoin kaukosäätimen. Suuret kiitokset Teuskille aiwan loistavasta toiminnasta!

No jaa. Etujarrun kyllä saa ilmattua ilman, että pyörää tarvitsee irrottaa. Se käsijarrun vaijeri ja vipu hieman haittaavat parempaa sijoitusta. Subarussa oli ihan sama ongelma.

Juu saa, mutta ei se mitenkään helpossa kohdassa ole, varsinkin jos työskentelee pelkän hallitunkin avulla, eikä nosturin alla tahi montusta.

Saisko tuosta pohjapanssarista tarkemmat mitat niin voisin itsekin väkästellä sellasen, mullakun ei ole muovista mallikappaletta. Itse voisin kyllä tehdä pykälää järeämmästä tavarasta niin ei heti väänny jos ottaa lumikökkäreeseen.

En tullut ottaneeksi mittoja, kun räätälöin sen alla suoraan paikalleen. Ts. otin toki mitat, kun piirsin vanhasta muovista pahvisapluunan, mutta siitä sapluunasta ei kyllä muille hyötyä ole..sen verran repaleiseksi ja hieroglyyfeiksi meni loppupeleissä

Mutta ei ole paha nakki, kun tekopäälle vain asennoituu.

221,5tkm: Asiansa osaava kaveri Pirkanmaalta pyöräytti uuden kytkimen paikoilleen. Samalla vaihtui kampiakselin stefa vauhtipyörän päähän ja kytkinakselin tiivisteholkki vaihteistoon. Edellisellä viikolla kolisemaan alkannut vakaajatangon "väliniveltanko" siirtyi tuonpuoleiseen. Koneeseen ja lootaan uudet öljyt ja voitelua sinne tänne. Takajarrupalat otin käteen ja herkistelin skagit väleistä pojees.

Oli kyllä hyvä hetki vaihtaa tuo kiekkonen, koska painelaakeri rohisi käsinpyörityksessä ja asetelmassa jo varsin ohut vastinpinta laakerilla kairattuna. Levyn paksuus 6.5mm, joten sillä olisi vielä päästellyt useampia tuhansia. Mutta johan on outoa ajella tuota laitosta uudella kytkimellä, kun vasuri oli jo niin tottunut raskaaseen polkimeen...Red Linet lootassa tekee kyllä gutaa, sillä edellisetkään öljyt eivät siellä kerinneet 11tkm pidempään lojua, mutta silti ero on selvä. Toki vaihteensiirtovivustojen voitelu auttoi paljon, mutta jo 150km jälkeen vaihteet soljuivat päälle pehmeämmin mitä matkaan lähtiessä. Saman huomion olen tehnyt aiemmin jo sätkäkoneiden lootien kanssa. Toivottavasti ko. tuotteet pysyvät hyllyissä pitkään.

222 222km: Luulin paikkaavani pakoputken vuodon mig-liimalla takapöntön liitoskohdan läheisyydestä, mutta työskentelyäni helpottaakseni nyppäsin klemmarin irti ja totesin kartiopinnan olevan täysin laho.. 20min paikallisen varaosaliikkeen sulkeutumiseen lauantaipäivänä ja etäisyyttä 7km.. Vanha putki sätkän takakonttiin ja 12.59 kassakone söi rahaa uudesta Mufflexin tarvikeputkesta. Kerrankin kävi tuuri osan löytymisen suhteen, nykyään kun elämme tavaroiden yltäkylläisyydessä, mutta silti kaikki pitää tilata. Anyway, tarvikeputki oli etuliitoksen kohdalta "laajennoksen" kohdan verran liian pitkä vanhaan verrattuna, mutta halkiota jatkamalla ja ylimääräiset leikkaamalla putki istui sinne minne sen kuuluikin istua. Harmillinen remontti sinänsä, sillä tämä katin ja takapöntön välinen putki oli muuten kovaa tavaraa. Kartiopinnan venytys ja hitsaussauma tekee rakenteesta niin heikon, että tuo osa putkesta lahoaa ensimmäisenä. Pörinäpönttö oli toistaiseksi niin vahvan näköinen, etten vielä vaivautunut uusimaan sitä. Saihan ne suurimmat ralliäänet tälläkin remontilla loppumaan

223200km
Eilen aluvanteita noutaessa etujarrut ilmoittivat, että nyt alkaa riittää. Hassua sinänsä, kun olin laskeskellut, että tulee halvemmaksi noutaa vanteet 80km päästä kuin odottaa pakettia matkahuollosta. Motonetin kautta kotiin, joten tulihan ne postikulut kuitattua ainakin tuplasti Ainakin yritin... Nooh, tänään suuntasin Xantturan viereen hoitoa antamaan ja sinnehän ne jarrut alkoivat uppoamaan. Pelkääjän puoli meni leikiten jopa ensikertalaiselta levyineen päivineen, mutta kuskin puoli...sanotaanko, kiusasi. Oi kun ihmiset ei säästäisi rasvaa niin moni asia olisi helpompaa. Jaa vanhat palat? Olihan niissä reippaat pari milliä, joten olisihan noilla ajanut vielä tuhansia kilometrejä...moottorijarrutuksella Rupee olemaan yhdelle kuukaudelle tarpeeksi remonttia takana, joten josko näillä nyt päästäisiin seisontaan asti? Seisontaan?! Jep, kuuskutluvun tuotos odottaa kuumeisesti kevätkilometrejä ja katon avausta kesälaitumille, joten Xanttura saa lepotauon...Tosin edessä on vielä Xantian leimaus ennen lepoa.

Mutta erittäin tyytyväinen olen ollut kyseiseen hankintaan. Xantia on vastannut odotuksiani ja toiminta on ollut sen mukaista mitä se nyt normaalisti näillä kilometreillä on. Kokoon nähden ei voi syöpöksi haukkua ja kulku BX:n pallojen varassa on varsin mieleistä. Odotan näillä huoltopanoksillani runsaasti tulevia kilometrejä.

224500km: Alut alle Michelin Energy Saverein. Uusi akku nokille, että uskaltaa lähteä reissuun. Katsotaan, josko tuolla 12 vuotta vanhalla akulla ajaisi pari kesää Dyanella (edellinen siskon Xantian vanha akku toimi siten, että sätkäkone jaksoi startissa pyörähtää juuri ja juuri pari-kolme kierrosta, mutta sillä räjähti käyntiin joka kerta...ollappa autoissa vieläkin yhtä vähän muuta elektroniikkaa )

Kerropa, miltä misukat tuntuvat, kuuluvat? On renkaiden uusiminen edessä ja vaihtoehdoiksi on katsottu Nokian Greenit, Nuo misukat, tai GY:n Effit.

Ohjaus on terävämpi kuin pehmeillä Continentalin kitkoilla, ramppeja kestää kengittää aika huolettomasti, pysyi tiessä kiinni sakeassa räntäsateessa pääsiäisviikonloppuna, mittarivirhe 5 kmh, ja mikä parasta niin melua on ainakin puolet vähemmän kuin vanhoilla Energyillä. Jos nämä kestää hyvin kilometrejä niin enpä oikein pysty moittimaan. Tulevaisuus näyttää. Ainiin ja kulutus matka-ajossa 6.4, kaupunki 7.7.

227500km: katsastettu kehujen saattelemana. Harvinaista

228500km, kesäseisontaan, jatketaan syksyllä

Varaudu pieniin niskoitteluihin... Kokemukseni hydecitikoista kertovat noiden ottavan nokkiinsa kaikista yli kahden viikon seisokeista. Mutta yleensä muutaman sadan kilometrin aikainen ratin hively saa nuo taas kehräämään.