Kirjotellaas surullista tarinaa tänne koska on suuri vaara että tämä päättyy murheeseen.

Tarina alkoi päivittäisestä nettiauto/tori tarkistuksesta että mitä citikoita on myynnissä.
Tori tuotti tulosta, c5 v6 vm04 reilu 200tkm ajettu sopivalla hinnalla myynnissä keskisuomessa.
Muutamia huomautuksia oli katastusmieheltä vuodelta 2016 mutta ei mitään mistä ei olemassa olevilla osilla selviäis.
Viesti myyjälle (ei ollut numeroa ilmoituksessa) "soita niin tehdään kaupat".
Myyjä myöhemmin soitti, sovittiin hinta ja haku seuraavana perjantaina koska kaveri oli menossa sinnepäin mun pakulla.

Hakupäivä alkoi lähestyyn niin kaveri ilmotti että ei ikeassa ollutkaan mitä hän oli menossa hakemaan (Ensimmäinen vihje).
Ei se mitn lähettiin kuitenkin Perjantaina aamulla tien päälle, päästiinpähän matkaan c5sella eikä tarvinnu pakulla lähtä.
Puolilta päivin oltiin kohteessa kuten oli sovittu, löydettiin hieno c5 jonka ystävällinen omistaja oli pannut laturiin.
Avaimen heilautus ja niin alkoi hämmästyttävän hiljainen ja tasainen hurina kuulumaan.
Jätettiin auto käymään jos ois sisusta ees vähän kuivannut ku oli enemmän kosteutta tuulilasissa mitä oon ikinä nähny. (Toinen vihje)

Omistajan kans mentiin tuvan puolelle rahan ja omistajan vaihtoa varten, trafin sivut tökki (kolmas vihje) mutta viimein saatiin auto mun nimille.
Takapihalle talvirenkaiden vaihtoon ja v6 kehräsi niin nätisti ettei tiennyt kummasta kuului enemmän ääntä, moottorista vai lämppäristä.
Jossain vaiheessa kun rattaita vaihdettiin niin huomasin että akusta tulee enemmän savua kuin pakoputkesta... (Neljäs vihje)
Auto sammuksiin ja päätettiin että viimeistellään rattaiden vaihto ja haetaan Biltemasta uus akku.
Yksi rengas oli (yllättäen) tyhjä(viides vihje), oman citikan perästä poljettava pumppu että jos sen verran ilmaa sais että huoltikselle pääsis.
Tarkalla oli renkaan täyttö, kaveri huusi vittua ja oikoi parhaansa mukaan paholaisen keksimää varmaankin Kiinassa mahdollisimman halvalla tehtyä kertakäyttö pumppua. (Kuudes vihje).
Rattaat saatiin alle, auto jätettiin siihen ja lähettiin Biltemaan shoppaileen ja syömään.

Massut täynnä ja uus akku kontissa lähettiin hakeen uus hieno citroen alle ja kotia kohti, hiljainen vonkuminen kuului uudella akulla mutta ei sitten aateltu sitä sen enempää. (Seitsemäs vihje)
Tietysti tankki oli tyhjä (kahdeksas vihje) niin lähimmälle automaatille tankkaamaan n.puolen kilsan päähän.
Matkalla koitin raottaa kuskin ikkunaa tupakansavun ja kosteuden poistamiseksi niin eikö perkele päättänyt avata ikkunan kokonaan. (Yhdeksäs vihje)
BTW: Vettä/räntää oli satanut aamusta asti ja helvetin liukasta ison osan matkasta. (Kymmenes vihje)

Kymmenen vihjettä oltiin saatu joltain korkeammalta taholta mutta ei tajunnu vieläkään luovuttaa.

Kuskinlasi auki peruuttelin juotolle ja huomasin että helvetilliset savut konepellin alta...

En sitten jäänytkään tankkaamaan vaan ajoin kaikessa rauhassa sivummalle.
Kun saatiin ranskalaiset autot, ranskanperunat, viinit ja baskerit kirottua niin pelti auki ja tutkimaan.
Laturihan se oli päättänyt mennä jumiin.
VITTU!

Tässä vaiheessä kun alkoi takahampaiden pureminen tuntumaan jo silmissä asti niin oli tuumaus ja kahvitauon paikka.

V6 jätettiin höyryämään K.kaupan takapihalle ja lähdettiin höyryämään lähimpään paikkaan mistä saa kahvia ja tupakkia.

Hyvät kahvit messissä ja pari askia taskussa päätettiin että kyllä tekijämiehet täältä kahella sitikalla kotia lähtee, matkaakaan ei oo ku reilu 250kilsaa.

Matkan varrella sattu oleen autokorjaamo mistä kävin ostaan yhden hylätyn akun.

Ja olihan siinä n. sadan metrin päässä sinipukuinen volkswagen kuskikin ettimässä katsastamattomia autoja, me oltiin mäen takana selkäpuolella. Lällällää.

Ajo sitikan vänkärin maton alla oli oottamassa virtakaapeli lisäakkua varten, se penkkien yli takakonttiin ja kaapeleilla jostakin -.
Voilá meillä oli virtaa kotimatkalle.

Kutosesta puukotin laturin remmin pois ja kaveri koitti härnätä ikkunaa kiinni, aukas sitte vähä vänkärin ikkunaakin.

No ei se mitään ku lämpötila oli kuitenkin nollassa niin lähettiin päästään pienempiä teitä kotia kohti.

Ja periksi ei anneta ku sama kaveri toi em. ajositikan vajaa vuosi sitten samalta seudulta ikkunat auki yhtä vanhalla leimalla.

Kotimatkalle päästiin mutta kirjottelen siitä myöhemmin.

Sitä on vaan joskus niin sokee kun on onnen huumassa Samaan halpaan mennyt myös kahdenkin Xantian kohdalla, mutta aina joku on sanonut takaraivossa "että noi on pikkujuttuja, kyllä se helposti ne fiksaat". Tosiasiassa kun ois ymmäränyt pysyä viileenä ja unohtanut kaupat niin olis päässyt paljon helpommalla.

Tässä ketjussa kiteytyy hienosti se, mikä monilta meistä vie aina välillä (hetkellisesti) terveen järjen: sitikkasairaus. Vaimoni kuitenkin kieltäytyi olemasta naimisissa sairaan miehen kanssa, joten enempien vahinkojen välttämiseksi hän nimesi sairauden intohimoksi.
Minäkin olen kyllä mieluummin intohimoinen kuin sairas.

Mitäpä sitä ei henkilö rakkaan harrastuksen eteen tekis.
Kotimatkalle lähettiin takinkaulukset pystyssä tuulilasia kuivaten, tässä vaiheessa kuskin ikkuna oli täysin auki ja vänkärin ikkuna 10cm raollaan.
Yhden kanssa-autolijan tunaroinnista johtuva voimakas jarrutus aiheutti jonkun matkan päästä lievää jarrujen laahausta, rupes ravistaan rattia niin että oli pakko topata ja tovi ihmetellä savuavaa etujarrua, tai saattoi se savu tulla kuskistakin.

Lämmöllähän ruostuneet mutteritkin aukeaa, niin aukes jarrukin.
Jossakin vaiheessä sain napsuteltua kuskin seinän kiinni ja tästä rohkaistuneena koitin vänkärin puoltakin, sitten ajeltiinkin vänkärin lasi alhaalla.

Ja vettä tietenkin satoi koko ajan.

Jonkin matkaa ajeltuamme löytyi huoltis mistä saatiin ilimaa renkaisiin, aika vajaalle täytölle jäi em. jalkapumpulla.
Siinä viimeistä rengasta täytellessäni näin heijastuksena kahvion ikkunasta siniset vilkut. Sanoin kaverille pikaiset hyvästit ku meikä lähtee linnaan katsastamattoman citikkani kans.
Onneksi virkavaltaa kiinnosti enemmän vanha mersu syystä jota en tiedä eikä jääty arpomaan vaan poistuttiin paikalta huomaamattomasti mutta vauhdikkaasti.
Seuraavalla pätkällä mietittiin taas kerran luovuttamista kun liukasteltiin peilijäisellä märällä kapealla soratiellä. Varsinkaan takarattaat ei ollu oikeen häävit ja toinen olis halunnu mennä jonnekkin muualle ku eteenpäin. Monta kertaa meinasi tapahtua spontaaneja ja tahdosta riippumattomia ulostus toimenpiteitä.
Ensimmäinen akunvaihto tais olla tällä pätkällä.
Ja samalla kuoli lämppärin puhallin.
Melkeen 50 kilsaa pääsi uudella akulla, enää pari sataa jäljellä.
Kyytikin alkoi huonontua ja virta loppua niin oli taas akun vaihdon aika, samalla vaihtui alustan pumpun sulake.
Alusta nousi ja sulaketaululle raivotessa alkoi lämppärikin toimiin.
Taas mentiin.
Jossain vaiheessa pitävällä pikitiellä vänkärin ikkunan sulkeuduttua ohjaamon lämpötilan kohotessa alkoi jo varovasti hymyilyttään.
Citroen jumalat alkoivat hymyilemään meille.
Sitä riemua kesti jopa kymmeniä kilsoja kunnes lämppäri kuoli taas.
No sitten mentiin loppumatka ilman puhallusta ja akkuja vaihdellen 25-50km välein.

Ihme kyllä loppupuoli matkasta meni ilman mitään sen kummempia vikoja tai luonnonilmiöitä.
Sadekin alkoi hellittään.

Siis tämä tarinahan saattaa olla fiktiivinen, eihän kukaan epäkuntoisella katsastamattomalla autolla ajele.

Eilen otin varaosa 607n sisälle laturin irrotusta varten, onhan perseestä yksin hinata raato sisälle mutta silti ei käynyt mielessäkään ruuvata pihalla.
No nyt on laturi irrotettu ja romu hinattu takapihalle ja tietenkin yksin ku ei anna luonto periksi soittaa apujoukkoja.

Nyt ois pahanilimanlintu nosturilla jakoremmi näkyvillä ja romu laturi hallin nurkasa.
Edellinen remmin vaihto oli 100tkm ajettuna vuonna 07.

Ikkunoitten toiminta häiriön syykin selvis lexioidessa, kosketushäiriö napeissa.

Nokkien asennon säätökin toimi.

Jos huomena kerkiäis laittaa konehuoneen kasaan niin ois häviävän pieni mahdollisuus saaja tällä viikolla leimalle.

Kyseinen yksilö tuli kyllä bongattua, kun tuli myyntiin. Eikös myynti-ilmoituksen mukaan ollut vain kynkän laakeri ja jokin etupään nivel vaihdettava katsastukseen?

Jep, sama pirssi.
Myyjältä oli unohtunut ilmoituksessa mainita että oli muutaman vuotta vanha katastus mutta se ei ollut yllätys kun otin tiedot ennen ostopäätöstä, sanoi toki puhelimessa että on monta vuotta seisonut.

Turhaan vaihdoin remmin, vanhakin näytti ihan hyvältä.
No nyt sielä on uus kuminauha.
Uus (käytetty) laturikin on paikallaan, ac kompuran kun otti suosiolla irti niin ihan kohtuu nätti homma.
Sekotti aikataulua kun piti välisä hakia yks lagunan raato ku halvalla sai.
Sitten kaljanjuontiin ja huomena hyd.pumpun moottorin huolto.

Eilinen meni autonromuja kuskaillessa. Sedälle käytiin hakemassa volvon raato varaosiksi, samassa "kasassa" oli romumiestä oottamassa samanvärinen pätkä trafic ku mulla ikkunallisella sivuovella.
Se lähti tämän romumiehen matkaan.

Tänään pääsi hallille harrastamaan.
Laturi on shimmattu suoraan, alustan pumppu huollettu ja nokkien sakarahelvetti lukittu.
Piru kun meni suurin osa viikosta kaikkeen muuhun vähemmän tärkeään niin ei saanu pahanilmanlintua leimalle tälle viikkoa.

Maanantaina loppuu joululoma ja paluu arkeen.
Saas nähä milloin tää taas etenee.