Tuollaisen 25 vuotta seisseen CX:n elvytys on meneillään. Lähtötilanne oli melko mätä kori, johon on nyt uponnut n. 1,5 neliötä uutta peltiä. Takatukivarsien laakeroinnit olivat ruostuneet yhdeksi kappaleeksi, ja niiden M16 pultteja ei riittänyt 7,5 tonnin veto reikätunkilla irrottamaan. Eli ne tuli porattua ja vingutettua pois. Ne on nyt laakeroitu, korkeudensäätö on saatu kuntoon, kipinä ja öljynpainevalo löytyivät, uudet LHM:t sisällä ja sisustan pellit maalattu valkoiseksi. Nyt on pohjatyöt meneillään, ja uloskin tulee valkoinen väri. Umpiot ovat pinnoitettavana.

Takajarrut ovat hengettömät. Ilmatessa niistä virtaa hyvin rauhallisesti nestettä poljin pohjassa, ehkä tippa 5 sekunnissa. Varmaan vähän reippaammin tulisi virrata?

Oletko koittanut ilmata takajarruja pyörän vapaasti roikkuessa? Jos niin, koita saada pyörä ajokorkeuteen, jarrupaineen säätäjä ei kurista silloin virtausta.

Kyllä, pyörät tosiaan roikkuivat vapaana. Tuo onkin hyvä vinkki. Eli kun perä on tunkattu ilmaan, niin sitten vielä tunkkaan navat normaalia ajokorkeutta vastaavaan kohtaan?

Logiikka menee niin että takajarruille tulee paine takajousilta. Jousisylintereihin pitää saada painetta, ei väliä roikkuuko pyörät vai ei. Jos paikat sietää maavaran ylimpään asentoon noston niin paine syntyy ja auto oikaisee etu- ja takakoipensa, oli ilmassa tai ei.

Koitin tehdä Haynesin ohjeen mukaan, joka oli että ala-asennossa pidetään kintut. Silloin tosiaan ei ole painetta palloilla. Tuo saattaa olla se syy, ettei homma toiminut.

En muista miten heinäsessä sanotaan, mutta kintut ala-asennossa voi ymmärtää helposti väärinpäin. Oleellista on kuten IJN sanoo, että takajousisylintereissä on painetta. Se syntyy kun on paino pyörillä (takana) tai korkeussäätö ylimmässä ajoasennossa. Jälkimmäisessä tapauksessa sylinterillä on kokoajan täysi järjestelmäpaine. Erillistä jarrupainesäätäjää ei tuossa ole vaan takajarrupiiri saa paineensa nerokkaasti suoraan takapään kuormituksesta sylinteripaineen kautta.
Hieno projekti!

Joo, ne Heinäsen jutut eivät oikein auenneet kuin vasta nyt, kun tuli tuo takapallojen paineasia täällä esiin. Eiköhän ne jarrut sieltä löydy, kun seuraavaksi otan pyörän pois.
Yksi mikä kirjassa jäi ihmetyttämään oli takakallistuksenvakaajan shimmien käytön korostaminen. Vehkeessä oli molemmin puolin n. 1...2 mm shimmit etumaisten kiinnityspalikkojen alla, mutta en millään saa pääteltyä, muten niiden käyttäminen olisi välttämätöntä.

Yksi ilahduttava löydös vanhemmissa autoissa joskus ovat edellisten omistajien tekemät parannukset sähköissä. Tässäkään tapauksessa ei ole alkuperäiset tehtaan asennukset kelvanneet, vaan parannuksia on tehty sivuleikkureilla, rosvoliittimillä, samanvärisillä johdoilla, MMJ-kaapeleilla ym. Aina ei ole joutanut liittimiä ottamaan irti, vaan niiden vierestä on vedetty johdot poikki leikkureilla. Pikku hiljaa ja laite kerrallaan ne heräävät eloon, mutta sähkökaaviota saa lukea ja yleismittaria käyttää.

Tässä on sisäpuolellakin pohja ehjä, mutta en ihmettele, että lattia mätänee helposti. Vesi lilluu tuolla mattojen alla pitkään eikä meinaa kuivua millään. Hitsausten pitäisi nyt olla kunnossa, mutta lisähuomiota alkoi kaivata painettaessa suhiseva kytkin. Kova kiusaus olisi olla kiinittämättä siihen huomiota pariin vuoteen, tai sitten koittaa vaihtaa ainakin painelaakeri moottori tai veihde paikoillaan. Ei taida olla kuitenkaan niin tehtävissä.

Tuollaista vakaajatankoa noin kiinnitettynä on vaikea taivuttaa täysin oikean mittaiseksi ja myös hankala koneistaa lytäättyjä vinossa olevia päätyjä oikeaan mittaan. Siksi luonnollinen tapa on tehdä se hieman lyhyemmäksi, sillä liian pitkää ei saisi asennettua. Jos shimmit jää vajaiksi, taivuttaa pulttien kiristys tankoa. En tiedä varsinaista syytä, mutta ainakin kolme ongelmaa se aiheuttaa. Aiheuttaa vetoa ja kuormittaa kynkän laakereita ihan merkittavästikkin mikäli aletaan puhua useamman kympin virheestä. Aiheuttaa tankoon esijännityksen (veto +taivutus) jolloin yhdistetty jännitys ajotilanteissa väännön tullessa mukaan voi nousta yli sallitun. Itselläni oli aikoinaan yksi jossa tanko oli myötänyt ja kampesi perää vinoon. Voi myös taivutuksen tangon keskellä ajatella jossain määrin haittaavan korkeussäätimen tangon toimintaa, kampeamalla sitä vinoon, sillä tuskin kokokoonpanolinjalla sitä kukaan rupeaa vääntelemään niin ettei kanittaisi.

Ideaali olisi varmaan hieman puristuksella oleva tanko niin että shimlinnjoutuu naputellemaan väliin. Näin tankoon tulee kevyt puristus. Tanko kun pyrkii hieman lyhyenemään kierrettäessä. Kynkänlaakerit tietty pitää olla tiukat jotta säädöillä olisi jotain merkitystä ja paine pois sylkyistä kynkät lentokorkeudessa.

Kiitoksia, tuo oli sen verran väkevää pohdintaa, että laitoin shimmiasian oitis kuntoon, jotta tulevaisuuden remontit siirtyvät vähän kauemmas tulevaisuuteen. Yksi mikä tuohon liittyen vähän jännittää on yhden renkaan reipas kuluminen sisäreunasta. En kyllä tiedä mikä noiden renkaiden historia on, mutta hirveän hyvä olisi, jos tuossa ei ole toinen tukivarsi kelkan rakenteista klenassa. Toki toisen puolen laakerit olivat muuttuneet mössöksi, joten se on saattunut pitää toisen tukivarren klenassa.

Kai rasvasit ne blokien tankoa vasten tulevat pinnat, jotta narinat pysyvät poissa perän keinuessa?

Joo, kaikki pinnat saivat vesivaseliinia. Se pulttien auki poraaminen kannusti voitelemaan kaiken kunnolla.

Hain eilen pakuun hylätyn päätöksen katsastuskonttorilta, ja kysyin sitten samalla tarvitseeko auton nopeusmittarin toimia. Katsastustieteilijät palaveerasivat asiasta keskenään, ja tulivat siihen tulokseen, että täytyy toimia. Sen takia sitten sitten elvytin CX:n nop.mittarin. Aika myyttinen laite. Se ilmeisesti staattisen sähkön tai jonkin sellaisen avulla välittää pyörimisliikkeen kiekolta rullalle.

Tai kestomagneetin?

Niin se varmaan olikin. Kiekko taisi olla alumiinia, joten jonkinlainen pyörrevirtahomma siitä tuli myös mieleen. Toivottavasti sitä mittaria ei tarvitse toistamiseen avata.

Katsastusvaatimus vuodesta 1984 alkaen, sitä vanhemmissa ei tarvi toimia...

Tuota käytiin läpi vuostuhannen vaihteessa, kun Dyanen korirempassa unohdin mittarinvaijerin kiinni, eikä se vaijeri tykännyt muutaman sentin venytyksestä. Eikä siihen hätään ollut ehjää käsillä, niin asiaa kysyin leimaamossa. Tuon vuosiluvun esittivät tuolloin, ja kohteena kun oli 1974 keksintö niin heidän mielestään vaatimusta ei ollut. Sittemmin tulleena keväänä, asiasta jutusteltiin polliisien kanssa, kun kyseenalaistivat käyttämäni nopeuden ja kyselivät että "kuinkas lujaa sitä tultiin". Keskustelu eteni, kertoen ettei mittari toimi eli en tiedä, ja tässä sitten virkainto lisääntyi toimimattoman varusteen johdosta, ja mainitsin sitten tuon vuosiluvun niin ääni muuttui virkainnon laskiessa, lausahdukseen "taas yksi mikä tuntee määräykset"...

Löytyi tuo vuosiluku katsastuksen perusteistakin, kun aikansa sitten etsi. Monenlaista muutakin kivaa, vähän vanhempiin ei vaadita meistettyä valmistenumeroakaan ja tästä revittiin hupia paikallisen "runkonumeroväijyn" etsiessä maagista numeroa, ja se ilme kun näytin että "tuossahan se on, messinkikyltissä joka on ruuvattu rintapellin äänieristeeseen", ja sitten homma eteni kun kävi vielä vuosilukua tarkistamassa ja mainitsi tuossa vuoden 1964 ollen rajana. Vuotta aiemmin ensirekisteröidyn kanssa vaatimusta meistokselle ei ollutkaan, joka sitten kyllä ymmärtääkseni vaaditaan museotarkastuksen yhteydessä...

Hehe, joo sitä joutuu monenlaisista asioista vääntämään katsastuksessa ja poliisien kanssa. Tuon 1984 säännön tiesinkin, jonka myös vahvisti katsastaja. Koska en kuitenkaan tuossa asiassa viitsi ottaa riskiä, kun säännöt ovat kaikkialla eri, niin kysyin mitä sitten, kun siinä on alunperin mittari. Sitten kävi konsultoimassa toista katsastajaa, ja tulos oli, että jos on ollut mittari, niin sen tulee toimia. Se on viheliäistä noiden kanssa, kun jokaisella katsastajalla on omat sääntönsä. Yksi katsastaja kysyttäessä jopa sanoi, ettei pitkittäiset apurungon palkit ole varsinaista apurunkoa, joten niitä vaan hitsailemaan, kun mätänevät. Hän tosin joutui tarkistamaan netistä millainen auto CX on, kun ei ollut sellaista koskaan nähnyt.

Combat de disque. Viimeisimmällä ulosvetotavalla lähti levy irti, mutta kyllä oli tiukassa.

Kilpien saaminen jäi kiinni vasemman raidetangon päästä. Ostin sen Sitroselta ja asensinkin paikoilleen, mutta jäipä vähän mietityttämään, että miksi se ei ole tavanomaiseen autotyyliin kartiolla. Vastaa siis alkuperäistä, mutta onko se tosiaan reijässään vain nylock piukkaan kiristettynä?
Kilvet on jo tilattu ja käyn tuon näyttämässä konttorilla lumien sulattua.

Jos auto on aikoinaan tyyppihyväksytty nopeusmittarin kanssa, niin silloin sen on toimittava oli vuosimalli mikä tahansa ?
Valmistenumero taisi tulla 1962 tyyppikatastusvaatimukseksi, ja sit 1964 alkaen piti olla kaikissa uusissa.
Onkohan noita tyyppikasastustietoja missään arkistossa ?
Vähän vastaava on MR-kuorma-auton ajopiirturi. Pitää olla tarkastettu katsastuksessa, vaikkei MR-autolla saa rahtia ajaa.
Sen voisi toki poistaa, mutta mekaaninen piirturi=nopeusmittari. Eikä piirturitonta versiota ole koskaan tehty, koska pakollinen . . .

Pitäisi tuo entisen omistajan parantelema venttiilikopan kannen huohottimen kumiliitin vaihtaa tehdastekoiseen. Mutta mikä merkillinen sähköinstrumentti siitä lähtevän letkun ympärillä on? Missään valokuvissa muista koneista en ole nähnyt tuollaista, enkä saa Haynesista jäljitettyä mikä se on.

Joku tee-se-itse mies rakennellut huohotinputkeen lämmitysvastuksen 20v ennen tehdasta??

Sellainen se taitaa ollakin, joten jääköön paikoilleen.

Hämärä juttu joka ilmeni yhtäkkiä oli se, että nyt tuo auto resonoi väkevästi alueella 3000 - 3400 rpm, ja mielestäni vaihde vapaallakin. Se ilmeni sen jälkeen, kun olin tehnyt siihen uuden pakoputken, joten voisiko olla, että se kannatinkeinu on jotenkin väärässä asennossa. Koitin kyllä tehdä senkin asennuksen Haynesin mukaan. Valtavan hienoa olisi, jos ääni ei syntyisi vetonivelistä. Kai sen tulisi silloin tulla etenkin kaarteissa ja laajemmalla kierrosalueella?

Kyllähän se putki on vaikea saada olemaan ottamatta apurunkoon tai takana johonkin kun kone keinahtaa aika lailla tyypillisessä kunnossa olevalla koiranluu takatuella.. vois ehkä se pakosarjan lämpöpeltikin resonoida? Tai mikä vaan mutta jos alkanut pakopuolen ropaamisen jälkeen.

Joo, täytyy käydä sitä pakarihommaa läpi oikein rampin päällä.

Äänieristeet olivat niin sierettyneen oloiset, että poistin kaikki ja tein uudet. Penkit lähtevät huomenna verhoilijalle. Tuossa oli niin tunkkainen haju, että tiellä takana ajava haistoi kuulemma sen. Toivottavasti ei tule uusien penkkiverhoilujen kanssa takaisin, vaan jäi vanhoihin resuihin.