Minusta on mukava lukea Sitruunapatongista muiden kirjoittamia mielipiteitä eri automalleista merkkiin katsomatta. Ajattelin kantaa omalta osaltani korteni kekoon kirjoittamalla mille reilun kahden vuoden ja 45 000 km yhteiselo Fiat 500 1.2 Color Therapyn (mallinimessä on mielestäni jotain kieroa huumoria) kanssa on tuntunut. Muutamat ovat kysyneet miten aikuinen mies kehtaa ajella tuollaisella pienellä keltaisella kyyhelöllä? Tähän en osaa vastata muuta kuin, että aikaisemminkaan minua ei ole muiden mielipiteet autoistani ”imagomielessä” kiinnostaneet, joten en osaa vastata ”miten kehtaan”. Asia on minulle yhdentekevä. ”Huumorimiehille” voi heittää kuluneen sitaatin siitä miten auton koko on kääntäen verrannollinen omistajansa.......ainakin citymaasturimiehet hiljenevät...

Marty McFlyn tavoin mennään ajassa hetkeksi taakse päin. Fiatini ”edeltäjä” vuosimallin 1997 Citroën Xantia V6 Berline tuli siihen pisteeseen (valmistajan varaosapolitiikan ansiosta), että sen pitäminen päivittäisessä käytössä kävi mahdottomaksi. Perusosia ei enää merkkiliikkeen kautta saanut, joten lähes kaikki nippelit täytyi metsästää netistä ja kylänmiesten avulla. Osametsästyksen ajan auto luonnollisesti seisoi tallissa. Halusin tilalle jonkun ”helpomman” ja ajattelin, että kun autoa vaihdetaan, niin vaihdetaan nyt kerralla täysin johonkin muuhun. Myös merkki vaihtui kokeilunhalusta, sillä olin tähän asti omistanut pelkkiä Citroën-autoja. Auton vaihtoa helpotti se, että kyseessä oli talouden ”kakkosauto”, joten pelkästään järkiperusteita ei tarvinnut noudattaa. Siispä esim. Dacia Sanderon ja Citroën C4:n sai unohtaa. Mikä olisi siis vastakohta mukavalle tehokkaalle bensasyöpölle epäsuositulle autolle? Pieni, epämukava, ”bensapihi” yli miljoona yksilöä valmistettu Viijatti tietenkin!

Hämeenlinnalaisesta autoliikkeestä löytyikin vuosimallin 2013 35000km ajettu auto, jossa oli tuolloin vielä tehdastakuuta jäljellä. Ensimmäinen omistaja oli vaihtanut auton jo ennen 1. määräaikaishuoltoa, joten otin ”riskin” ja ostin auton ”jota ei ollut koskaan huollettu”. Myyjä kertoili, että auto on ollut heidän mittapuun mukaan jo pitkään heillä myynnissä (kolme viikkoa). Tiedustelin syytä, myymättömyyteen johon myyjä vastasi, että tämä on vähän vaikeampi myydä ”kun se ei ole harmaa Corolla”. Nettiautosta ”viissatasten” hintoja selatessa ei oikein voi vetää johtopäätöstä mistä vuosimallista milläkin kilometreillä pyydetään mitäkin. Esim. tälläkin hetkellä on myynnissä samanikäisiä autoja, joiden pyyntihinnat ovat korkeampia kuin mitä minä maksoin omastani reilu pari vuotta sitten. Jotkut ovat myös naureskelleet, että mitä järkeä on maksaa Puolassa valmistetusta pikkuautosta noin paljon, kun samalla rahalla saa XXXXXXX:n? Minun mielestä jokainen käyttäköön rahansa miten haluaa. Jos joku ei halua maksaa ”Viijatista” näin paljon, niin jättää sitten ostamatta.

Auton mittarissa on tällä hetkellä n. 78000km. Viijatit ovat tunnettuja vioistaan, joita on ollut tässäkin yksilössä. Autosta on määräaikaishuollossa havaittu ja korjattu seuraavat viat:
-toinen rekisterikilven valo on vaihdettu.

Lisäksi itse olen joutunut vaihtamaan palaneen ajovalopolttimon uuteen.Kerrankin minulla on auto, johon polttimoiden vaihto on aidosti helppoa ja nopeaa. Nyt edestä jarrupalat ja -levyt alkavat olla vaihtokunnossa. Pitää koputtaa puuta, jottei auto rikkoudu itsestään tätä kirjoittaessa, mutta erittäin tyytyväinen olen ollut tähänastiseen. Mitä tuollaisen huollattaminen sitten maksaa? Ei kai paljoa kun se on noin pieni? Maksaa saman mitä muidenkin ”nykyautojen”. Laskut ovat olleet 330-350€ per huolto. ”Laatuvaikutelmasta” muuten sen verran, että mielestäni auto on kasattu aika siististi. Osien sovitukset ovat jämptit ja muutenkin hallintalaitteisiin uskaltaa koskea, eikä ne tunnu jäävän käteen kuten muutamissa muissa edullisissa uudehkoissa autoissa.

Seuraavaksi sitten havaintojani siitä millainen peli 500 on ajella ja käyttää. Eniten itseäni viehättää auton yksinkertaisuus. Kyseessä on erittäin ”perusauto” auton perimmäiseen tehtävään: paikasta toiseen siirtymiseen. Ensikseen moottori on Fiatin perinteinen 1.2 litrainen vapaastihengittävä 51 kilowattinen FIRE. Varaosia luulisi olevan saatavilla helpommin ja edullisemmin kuin Xantian kutosvinkkeliin. Moottorista muutamia havaintoja. Paitsi numeroilla, myös käytännössä auto on tehoton, mutta kuitenkin normaalivauhdeissa pärjää ja kaupungissa liikkeellelähdöt onnistuvat konetta huudattamatta. Polttoainetta kuluu 5,0-5,5 litraa sadalle kilometrille. Vertailukohtana käytän samanikäistä toista autoani Renault Clioa 0.9 litraisella turbokoneella. Yllättäen Fiat on yli 100km/h nopeuksissa Renaultia taloudellisempi. Kuopio-Helsinki-Kuopio reissulla yhden hengen kuormalla Fiat menee vähemmällä menovedellä kuin Clio. 35 litran polttoainesäiliön täyttäminen naurattaa Xantian jälkeen. Sama kuljettu kilometrimäärä täyttyy puolella polttoainemäärällä.

Samoin muukin tekniikka on perinteistä. Varusteina ovat ”normaalit” nykyauton varusteet, ilmastointi, ESP, mäkilähtöavustin, sähköikkunat, saattovalot, start&stop (jonka saa napista ”pysyvästi” pois päältä. Ei kytkeydy päälle, vaikka virrat käyttää poissa. Toiminto palautuu päälle vasta kun S&S-nappia painaa uudelleen. Itse pidän S&S:n koko talven pois päältä) ja kauko-ohjattu keskuslukitus. Puuttuvia varusteita, joita muissa moderneissa autoissa on, ovat istuinten lämmittimet, bluetooth ja vakionopeudensäädin. Kaksi viimeistä ovat ne, joita usein kaipaan. Joskus tarvetta olisi äänieristykselle, koska auto on erittäin meluisa maantievauhdissa. Jousitus on pikkuautomaisen pompottava, mutta muutamia kertoja autoja muillekin lainanneena lähes poikkeuksetta tulee kommentti ”yllättävän hyvä”. Luultavasti kohtelias ilmaisu, jolla tarkoitetaan oikeasti, että ”ei kovin huono”. Loskakelissä ja talvella auto on nastarenkailla ”ihan hyvä” eikä lainkaan pelottava ajella, vaikka ennakkoon luulisi, että se on jatkuvasti poikittain. ESP-auttaa. Realismia on, että auto on lyhyt ja kevyt, joten se ei voi tuntua isolta ja painavalta. Keveyden (alle 900 kg) tuntee autossa ja se tekeekin siitä hauskan. Keveyden ansiosta mutkiin voi ajaa tarpeettoman kovaa ja auton kapeuden ansiosta tulee usein lapsellisesti ajettua oman kaistan puitteissa ”rata-ajomaisella ajolinjalla”.Ajettavuuden voi mielestäni kiteyttää näin, epämukava, mutta hauska.

Päivittäin tulee ajettua moottoritien lisäksi kaupungin keskustassa ja parkkihalleissa ja siellä auto on yllätyksettömästi omillaan. Esim. parkkihallista poistuessa auton voi ajaa pysäköintimaksuautomaatin viereen ja hoitaa transaktion istualtaan auton ikkunasta, muun Avensis-kansan jonottaessa seisten (tällä manööverillä saa paheksuvia katseita jonoihmisiltä). Samoin parkkipaikka löytyy sieltä, minne C5 ei sovi (tai sitä ei uskalleta ajaa).

Entä ne tilat? Moni kysyy miten minä, 196 cm pitkä keppi mahdun sisään? Vastaan yleensä, että ovesta. Tilat ovat pienet, koska kyseessä on pieni auto. Tuskin tulee yllätyksenä kenellekään. Mahdun itseni taakse istumaan pää katossa, joten takaistuimella voi kulkea lyhyitä matkoja jopa aikuiset. Ala-asteikäisillä lapsilla ei ole tilojen puolesta moittimista edes takana. Tavaratila on erittäin pieni. Yllättyikö joku?

Muiden autoilijoiden reaktioista pari huomiota. Jos vastaan tulee toinen samanlainen, kuljettaja yleensä morjestaa ja hymyilee. Näin ei käynyt koskaan esim. Xantian ratissa. Maantiellä monella keski-ikäisellä miehellä tuntuu olevan pakottava tarve päästä ohi ja jäädä eteen ajamaan hiljempaa. Moni myös yrittää estää ohituksen kiihdyttämällä rinnalla vauhtia 20-30 km/h. Millään muulla ajamallani autolla en ole samaa kiusantekoa havainnut. Tai olen...Lada Nivalla. Edellä kuvatut korostavat automyyjän sanoja ”ei ole harmaa Corolla”.

Mulla oli tuollainen reilun vuoden. Auto jota ajaessa ei vaan voi olla pahalla päällä. Tosi ihana. Mahtavan näköinen myös sisältä. Hermot meni koska: järjetön rengasmelu, huono ajoasento mallia italianapina. Pitäisin kakkos/kolmos/nelosautona tollaista 1.4 100hv koneella ja rättikatolla tai luukulla jos olis yhtään tarvetta. Tai jos ei koskaan tarttis ajaa yli 60km/h yli puolen tunnin ajan.

Ja piti arvonsa mielestäni hyvin. 27 tkm jälkeen hyvitettiin joku puolitoista tonnia vähemmän kuin maksoin. Siinä oli kyllä romutusseteli mutta silti

Mielenkiintoinen ja todelta kuulostava raportti. Olen itse paljon aprikoinut motiiveja ostaa tuo käppänä, ja olen päätynyt ulkonäköön ja yhteisöleimaan. Se on monien mielestä kiva ja hymyilyttävä. Eräänlainen 2010-luvun Smart. Auton ympärillä leijailee kulttihenki joka vetoaa yhteisöihmisiin. Siinä mielessä en koe 500:sta täysin uniikiksi yksilölliseksi valinnaksi, vaan samantyyppiseksi yhteisöpeliksi kuin alkup.mini aikanaan, 2cv tai ensimmäinen (tai viimeinen) twingo. Yhteistä kaikille on, että niillä ajavat rikkaatkin.

Olennainen elementti pienissä autoissa jotka viehättävät valistuneempaa ja/tai rikkaampaa porukkaa on se, että autot on aidosti suunniteltu pienuuden ehdoilla, eikä ole lähdetty yrittämään tehdä "isomman auton tuntuista" pikku-autoa johon lähes kaikki massavalmistajat pyrkivät. On säälittävää ajaa Fiestalla joka yrittää olla Mondeon pikkuveli. Herää kysymys, eikö raha riittänyt mondeoon. Sen sijaan uudella takapotkuisella Twingolla ajelu joka ei yritä olla mitään muuta kuin pieni, hauska ja erikoinen auto, ei hävetä yhtään.

Vastaavasti alkuperäinen Mini hydrolastic-alustoineen sekä 2CV myös keinuvine alustoineen olivat täysin uniikkeja, isot autot mukaanluettuna. Nyt joku heittää hiivaminin mutta se tuli paljonkin myöhemmin, niin että se siitä.

Todella mielenkiintoinen ja kurantti vertailu olisi tuo 500 vs Renault Twingo, sellainen uusi takamoottorinen. Moni sanoo että rellu on hauskin auto jolla on kaupungissa koskaan ajanut. Kääntösädekin 6 metriä.

Fiat on aina osannut tehdä pikkuauton. Olen katsellut rättikattoista 1.4 koneista, mutta vielä hinnoissaan, koska jäisi kolmos/nelosautoksi ja ajot vähille.

Ajomelu on infernaalinen. Menee vuokra-autona sileän asfaltin maissa, mutta ei suomessa käyttiksenä.
Luultavasti paras uusi pikkuauto mitä rahalla saa.

Onnittelut hankinnasta!

Tuollainen punainen, riesel -moottorilla jää fyssarilta jouten. Meinaa vaihtaa sen johonkin, tai jos suoralla kaupalla niin sitten helpottaisi seuraajan valintaa. Jos jotain kiinnostaa, voin keskiviikkona kysyä lisätietoja...

Samat kommentit on kyllä tullut kuultua metelistä, sitä ei ole kuulemma mitenkään vähän. Mutta käsittääkseni tuo onkin suunniteltu kaupunkipyöritykseen, missä se on ilmeisesti kuin kotonaan? Kokonsa puolesta helppo parkkipaikkojakin löytää...

Luulis että tuolla hinnalla olis ollut varaa laittaa vähän äänieristettäkin.

Pikkuautoista joskus mietin Clio Baccaraa, 1.8 kone, nahat, ilmastointi + kaikki herkut, uutena kallis mut käytettyjä pyöri yhdessä välissä ihan kohtuuhintaan, sporttiversioitahan Cliosta on tehty läjäpäin mut mitäs moisilla poliisivaltiossa tekee

Ihmettelen ettei kukaan enemmän ole innostunut tuosta Twingosta, siis uudesta takamoottorisesta. Hauskuudessa kuin ajaisi 50-luvun pientä urheiluautoa jossa kuitenkin katto päällä, ja paljon hiljaisempi kuin tuo 500. Onko niin ettei Twingon ulkonäkö kiihota foorumilaisia vastaavasti kuin tuo pehmonallesilmä-500?

Kävin koeajamassa kun tuli. Ei se niin hauska ollut, ajonvakautus puuttuu aivan liian helpolla että voisi olla kivaa. Silloin ainakin oli vain tosi aneeminen 70-heppainen, turbokoneella voisi ollakin kivempi. Saahan niitä ainakin ulkomailta. Eikä niin hauskan näköinen. Omana fetissinä jonka vielä joskus toteutan cinquecento tai seicento. Ne ovat sit jo aidosti pieniä.

Twingot ja vastaavat on olleet suomessa ihan ylihinnoiteltuja, vanhempikin Twingo maksoi melkein saman kuin Clio vaikka auto oli tekniikaltaan lähes kivikaudelta, uudemmassakin oli ainakin aluksi julmasti ylihintaa, laite on kumminkin ihan täysin kaupunkiajoon tehty, täällähän niitä ei edes ole, siis kaupunkeja

Jep tollasen peruskotsan pitäis olla se 8000-9000. Joku vuosi sitten sai c1 9900 ja alto tais olla 8900.

Cinquecentoa ilmastoitua olin joskus tuomassa. On ainoa auto, jossa koeajolla on pelottanut.
Trabant ja AX ovat ihan juhlaa tuohon verrattuna.

Teknisesti paperilla uusi Twingo on hyvinkin kiinnostava, mutta itselläni vielä kokeilematta. Mm. sisätiloiltaan hyvin monikäyttöinen. Esim. pitkien esineiden kuljettaminen on helpompaa kuin monessa suuremmassa autossa. Ko. malli ei vielä silloin ollut saatavilla kun 500:sen valitsin.

Renaultin myynnnistä kyselin Twingo GT:n tulosta Suomen markkinoille. Vielä ei ole maahantuoja kuulemma asiasta myyjiä infonnut saatikka, että hinnoista olisi mitään tietoja.

Lomalla on aikaa puuhata kaikenlaista joutavaa, joten ajettelin puuttua Fiatin ajomeluun. Shoppailin Motonetistä STP Black Silver -vaimennusmattoa ja 2mm paksuista bitumimattoa. 4mm olisin halunnut, mutta se oli loppu. Nämä maksoivat n. 70€ plus 14€ rullatyökalu, jolla maton asennus on mielekkäänpää kuin sormilla hieromalla.

Aiempaa kokemusta minulla ei näiden mattojen asentamisesta ole, joten intoa oli enemmän kuin taitoa. Päätin aloittaa helposti, joten poistin takakontin lattian ja takaistuimen. Fiatissa näiden alla on paljas pelti, joten laittelin mattopaloja sinne tänne. Uudehkosta autosta en halunnut enempää verhoiluja purkaa, etteivät ala sitten rämisemään. Aluksi tietysti autolle huolellinen imurointi ja peltipintojen puhdistus pesuaineella ja pyyhkeellä. Liimattujen palojen päälle laitoin nuo bitumimatot irrallisena, jotta bensapumppuun, valmistekilpiin yms. pääsee tarvittaessa helposti käsiksi. Myös takaistuinten selkäpuolelle lisäsin vaimennusta. Työjäljelle voitte naureskella alla olevien kuvien avulla.







Työ oli aika vaivatonta ja nopeaa. Noin kahdessa tunnissa oli auto taas läjässä. Koeajolle odotukset olivat korkealla...

Lopputulos ei ollut niin mullistava kuin odotin, muttei kuitenkaan pettymys. Alle 60 km/h -nopeuksilla asfaltilla (soratiet ovat vielä kokeilematta) en huomannut mitään eroa. Yli 80 km/h-nopeuksissa muutos on selvä. Korvakuulolta desibelit eivät ehkä laskeneet, mutta melun sävy muuttui valtavasta kumusta Continentalin ekorenkaista lähtevään kohinaan. A-pilareissa tuulensuhinat kuuluvat aiempaa selvemmin. Takaa ei enää melua tule. Suurin melun lähde ovat nyt rengaskotelot ja ovet. Xperiaan asensin jonkun desibelimittarin, jota pidän erittäin epäluolettavana, mutta sekin huomasi eron. Ennen eristystä ajoin 80km/h -vauhdilla asfalttitien urien pohjalla. Mittari näytti 72 db kuljettajan korvan kohdalla. Eristyksen jälkeen samassa tilanteessa näytössä heilui juuri ja juuri 70 db. Lupaavalle vaikuttaa. Pitää tehdä pieniä parannuksia eristykseen, koska mattoa jäi reilusti yli. Lisäksi tutkin vielä noiden pyöräkoteloiden eristämistä. Lopputulemana hieman mukavammaksi muuttui Viijatti ja kohtuullisin kustannuksin.

Näinhän se usein on, että äänieristys tarvis tehdä täydellisenä joka paikkaan, jotta huomattavaa eroa syntyisi joka tilanteessa. Ja siltikään meluisasta autosta ei saa hiljaista, koska koko rakenne vaikuttaa siihen myös. Bang-Per-Buck oli kyllä varmaan tuossa projektissasi ihan kohdillaan: maantienopeudet ovat yleensä ne, joissa melusta joutuu kärsimään sekä pitkään että hartaasti.



C5:ssa on noita värinöitä estäviä liimapaloja lokasuojien takana pellissä ja muovilokasuojassa itsessäänkin ehkä sentin paksuista suojamattoa. Eli aika hyvin jo lähtötilanteessa -- mutta silti kuuluu rengaskoteloista ja renkaista ääntä mielestäni liikaa. Mitähän tuonne laittais lisäksi? Enemmän sitä pehmomattoa? Renkaatkin on ihan kohtuuhiljaista mallia, mutta silti. Suomen teiden asvalttipinta on saastaisessa kunnossa.

Minä olen samaa mieltä, että rahalle varmaan sai hyvin vastinetta huomioiden vielä miten vähässä ajassa muutoksen sai aikaan. Kiistämätön tosiasia lienee, että mikäli tehtaalla (Suomen teille) meluisaksi jätetyn auton haluaa meluttomaksi, niin tehokkainta on vaihtaa se uuteen Ässä-Mersuun.

Auton melujen kanssa kamppailu on aikamoinen homma, mutta onnistuessaan hyvin palkitsevaa. Erilaisilla vaimentimilla saadaan torjuttua eri tyyppistä melua. Nuo tänään asentamani raskaat matot veivät "peltiämpärimelua" pois. Joku pehmeä kennomainen solumuovi tehoaisi varmasti johonkin toisentyyppiseen ääneen, mutta minne sen huomaamattomasti asentaisi ja olisiko vaivan väärti? Tutkin autoa tänään, mutta tällä kertaa meluntorjunta saa jäädä tähän. Enempää en ala purkamaan. Mikäli tulevaisuudessa verhoiluja ja paneeleja joutuu jostain syystä aukomaan, niin pitää muistaa tehdä vaimennuksia samalla.



Tämä meluasiakin on tiettyyn pisteeseen asti mielipidekysymys. C5:n osalta ajokokemukseni ovat vähäiset ja niistä on sen verran aikaa, etten muista melusta tai sen puutteesta mitään, mutta kaksi Xantiaa omistaneena mielestäni Xantiakin on meluinen auto. Toinen Xantiani oli vielä aikanaan malliston huippu, Exclusive Berline. Oli siis ihan "oikea" Exclusive eikä se Suomi-Exclusive. Ei tuokaan auto meluttomana mieleen ole jäänyt. Tämä viissatanen saattaa nyt eristettynä olla tuota Xantian tasoa...No, paha sanoa kun ei voi enää verrata.

Ps. Onpa tuo Photobucket mennyt ihan pilalle nykyään. Puhelimella kokeilin avata noita omia kuvia ja ihan sotkua ovat. Pahoittelen, että kuvat avautuvat noin kakasti. Eipä tarvitse käyttää tuota kuvapalvelua näköjään enää.

Harvassa autossa ajovalopolttimoon pääsee käsiksi näin näppärästi ja yhdellä kädellä: https://youtu.be/5JIMCViYvd4

Osassa autoja, ainakin xantiassa on uretaania vaimentimena melua johtavissa koteloissa, joka sitten myös vettyessään toimii hyvänä ruostelähteenä.

Päivitetäänpä viissatasen tarinaa, koska ainakin tämän viestiketjun katselukertojen ja tosielämässä auton saaman huomion ja kysymysten perusteella automalli näyttää jostain syystä kiinnostavan myös suomalaisia.

Fiatiin tuli kuudennen vuoden ja 92000km kohdalla ensimmäinen rehellinen vika, ellei aiemmin tehtyjä valopolttimoita ja jarrupalojen sekä -levyjen vaihtoa sellaisiksi lasketa. Kuljettajan oven kahvan sarana meni rikki. Tämä kuuluu olevan kohtuullisen yleistä tälle automallille. Onneksi tämän takaiskun kohdatessa koko 130 euron arvoista kromikahvaa ei tarvitse ostaa uutta, vaan pelkän saranan saa merkkiliikkeestä kohtuullisella 15 euron hinnalla. Ebaysta "merkittömiä" vaihto-osia saa vieläkin edullisemmin. Vaihtotyö pitää tehdä sisäkautta oviverhoilut purkamalla. Onneksi tolokun autokorjaamossa hommaan kului vajaa tunti, joten tästä ongelmasta selvisin mielestäni töineen kaikkineen jopa edullisesti. Vaihdon voisi tehdä toki itsekin, mutta jotenkin oviverhoilun muoviklipsien taivuttelu pakkasessa ei tällä erää huvittanut. Kuumajuoman nauttiminen korjaamon loungessa ammattilaisen tehdessä työtään lasiseinän takana vei tällä kertaa pidemmän korren.

Viissatanen myyty tänään. Lyhyesti kuvattuna se oli edullinen ja harmiton ylläpidettävä sekä erittäin hauska auto. Epämukava, mutta hauska. Kokonaisuutena hyvä auto.

Fiatin tilalle tulee jotain teknisesti paljon häiriintyneempää...