Hei
Muutama vuosi on mennyt, eikä käsiin ole tullut yhtään ns. "mätävikaista" vehjettä. Nyt olisi yksi. Rupesin miettimään, että minkälaiset ovat tekniset ohjeet /vaatimukset, kun vaihdetaan kynnyskotelo/ "helmat". Joskus oli hylkäyspaperiin kirjoitettu insinöörin vaatimus: "hitsataan yhtenäiseen saumaan". Helman vaihdossa se on jo kova vaatimus. Ei muuten, mutta pellin vetämistaipumus yms tekee hommasta hankalan.
Olen käyttänyt pokkauspihtejä, joilla saa peltien sauman hyvin piiloon. Sauman olen hitsannut n. 30 millin välein lyhyillä pätkillä. Silloin täyttyy vanha vaatimus, että paikkaa hitsataan vähintään puolet koko kiinnitysmitasta.
Jossakin merkkikohtaisessa ohjeessa oli paikan kiinnitys tehty tulppahitsauksella n.25 - 30 mm väleillä. Pistehitsaus käy kaiketi edelleen sinne missä sitä voi käyttää. (helman alasauma )

Lokasuojan kaaren korjauspala lienee helpoimmin vaihdettavissa, kun käyttää tulppahitsiä riittävän pienillä väleillä. Silloin voi päästä jopa "kertakittauksella" jälkitöissä.
Mutta mikä on nykyisin ns "vallesmannin kanta" asiaan?
Olen huomannut, että ruosteita pelätään nykyisin kovasti, siis ainakin jos korjataan metallityöllä. Kitti on nopea ja helppo, mutta lujuus on menetetty.

Hakapajamies
-tällasia suviehtoon mietelmiä

Jos harrastemielessä eli työmäärää säästämättä tekee ruostekorjauksen, ei liene merkitystä mitä mieltä viranomaiset siitä ovat koska kukaan ei lopputuloksesta silloin näe mistä autoa on hitsailtu ja kuinka laajalti. Oma käsitys tietysti pitää olla siitä miten lujasti kantavia rakenteita hitsaa ja mihin hitsisaumat sijoittaa.

Tällainen oli katsastusohje Traficomin sivulla, lihavoin helmapellin alasauman tekstin.

Alkuperäisen lujuuden saavuttamiseksi esimerkiksi pohjapellin laajahkojen
ruostevaurioiden korjaaminen ei ole mahdollista tasaisella peltilevyllä, vaan
uudessakin levyssä on oltava alkuperäisen kaltaiset ”vahvistuspokkaukset”.
Samoin kynnyskoteloiden alkuperäiset ”pokkaukset” tulee säilyttää
korjauksessa. Käytännössä alkuperäisen lujuuden saavuttaminen edellyttää
yhtenäistä koko korjattavan kohdan hitsaussaumaa. Vaihdettaessa koko
helmakotelo pitää kotelon alaliitoksesta vähintään 50 % olla hitsattu
tasaisin välein tai pistehitsaamalla siten, että alkuperäinen lujuus
saavutetaan. Jos auton valmistajan edustaja antaa tarkempia ohjeita, tulee
niitä katsastuksessa soveltaa.
Tarvittaessa ruostevauriokorjaukset pyydetään esittämään
jälkitarkastuksessa ilman alustasuojausta, esim. pohjamaalattuna.

https://www.traficom.fi/sites/default/f ... ksessa.pdf

Hei!

Kiitokset "sepälle". Eli aiemmat ohjeet pätee!

Hakapajamies

Helppoahan sitä on näppiksen äärellä kirjoitella näitä viisauksia. Mutta kattokaa, kaikki kansalaiset, kansojen syvät rivit, käytettyjen korjaajat, kierrättäjien kierrättäjät! Mun tuleva jeremiaadi, joka aateloi meikäläisen joksikin, mistä ei kehtaa tässä ääneen kirjoittaa. Juhannuksen jälkeen on kerrottavaa ... kenties. En oo ennen vaihtanut helmoja, aina se on herättänyt uteliausuutta, että onko paha, onko järkee, tuleeko hyvä, meneekö leimasta vielä ensikin vuonna? Nuo kuvat on nähty täällä ennenkin, mutta jos joku teistä, arvon lukijat, olis jo unohtanu, miten kauheeta jossain voi olla, melkein kun naapurissa.

Hei!

No ei vallan paha homma. Aikaa kannattaa varata reilusti. Käsityö on yllättävän hidasta. Jonkinverran täytyy olla peltihommaan tarvittavia käsityökaluja, ja tietysti hyvä Migi. Puhdistaminen on ehkä ikävintä. Hitsauskohdat pitää hioa kirkkaiksi, muuten ei saa minkäänlaista saumaa.
Hakapajamies

Jos oikein tekee niin menee tuossa toinenkin ilta...
Reilusti vaan oviaukosta koko helma veks niin on tilaa rakentaa sisäosat.

Kannattaa ostaa koko helmapelti jos vaan jostain löytää, senverran pehmeältä näyttää ja kurtussa. Kynnyskotelon yläpuolen pistehitsauksista saakka. Myös mätien sisäkoteloiden korjaus samalla. Ei yhtähelppoa kuin heinänteko, mutta työ tekijäänsä kiittää

Klokkerholmin helmoja on kolmekin kappaletta, kun halvalla sai. Morjensta pöytään - tasoinen mikki, aika rajut rälläkät ja kiekkoja - niitä on kaverit tuoneet aina muutaman käydessään morjestamassa. Hitsaushaalarit, erikois-talvisellaiset on kanssa, ihkauudet. Ne on hyvät +30 asteessa, eikö? Jotain hyvää koronakin on tuonut. Tulee puettua hengityssuojain rälläköinnin ja tinaamisen ajaksi. Ans kattoo, kui äijän käy.