Terve,
kyseisen vehkeen kipinän kanssa on suuria vaikeuksia. Välillä käy pitempään, välillä vain hörähtää, ja useimmiten ei käy lainkaan. Kaikki osat uusia, ja useampia osia testattu ristiin. Kipinä tulee voimakkaasti jakajan keskikarvasta, mutta ei tulpanjohdoista. Kärkiväli 0,4 mm ja siitä molempiin suuntiin myös testattu. Puolan etuvastus ohitettu ja takaisin kytketty.
Jakajan akselissa tuntuu n. 1 mm klappi ja kitinä käydessä, mikä tietänee sen laakerien väljyyttä. Ennakko taas kuulostaisi käynnin aikana olevan ok.
Mitä tuolle pitäisi seuraavaksi tehdä, että kipinä tulisi perille asti?

Kun saan tuon hyvään käyntikuntoon, niin avaan ketjun projektit-osioon.

SE kitinä tulee kärkien fiiberistä,ihmettelin kans joskus .Vaseliinia vaan vähän jakajan akseliin...

Aijaa, no sehän kuulostaa hyvältä, jos sen kitinän saisi sillä taltutettua.

Puolalta jakajalle tuova johto on muuten 16 kohm, joka kuulostaa aika korkealta. Voisikohan siinä olla syy, ettei riitä potku pitemmälle...

Jakajan akselin klappi, onko se aksiaalista vai radiaalista? Pysty- vai sivuttaisklappia? Jos avaa virranjakajan kopan ja kiertää sormin pyörijää molempiin suuntiin, se palaa nätisti takeltelematta ja arpomatta kohtaa omalle paikalleen? Onhan siellä keskipakolimpuilla ja jousella toimiva ennakon säädin? Jos kuuluu kitinää, voi ennakon limppujen ripustusreijät olla kalvautuneet soikeiksi? Tällöin pyörijä ei palaudu samaan kohtaan tai sen saa jäämään pikkasen eri asentoihin. Alipainerasia puolestaan vetää koko limppuhässäkkää aikaisemmalle, onko rasian ja pyörijän ripustuksen yhdystanko välyksetön ja palautuuko virranjakajan sisäkalut takaisin paikalleen nätisti, kun niitä kääntää rasiaa kohti? Virranjakajan kulunut hammaspyörä tai kalvautunut hahlo pyörittävälle akselille oli ooppelien ongelma, mitä muutamaa sellaistakin on pakko tunnustaa korjanneensa.

Kölvien ameriikanihmeen kipinää etsittiin naputtelemalla akulta tulevalla plus-johdolla puolan plus-napaa. Löydettiin kypsynyt sytytyskonkka ja läpilyövä, haljennut virranjakajan kansi. Kääntämällä kampiakselia ja kattomalla pyörijän paikkaa, saa jokaisen sylinterin kipinän, johdon, hatun ja tulpan kokeilluksi yksitellen. Tällä konstilla ei tarvitse sahata startilla, tosin diagnoosin saaminen jää enemmän hyvän säkän ja kovan tuumimisen varaan, mitä kulloinkin tekee ja mitä kipinäsysteemissä vastaavasti tapahtuu. Käynnissä olevan, pyörivän virranjakajan dynaamisia vikoja tällä konstilla ei näe. Entisenä kootamiehenä (120L, LS ja 110s, 1000MB) ajoituslamppu, missä oli "Dwell" - mittaus, eli kärkien kosketuskulma, näki huonon viranjakajan aika heti parin säätöyrityksen jälkeen ja eikun toinen paikalleen. Kone tulille, ikkunat alas ja uimarannalle kattoon olisko valaiden seassa merenneitoja.

Hyviä huomioita. Aksiaaliklappia on tasan 1 mm, radiaalista sanoisin, että +/- 0,5 mm. Pyörijä palautuu nätisti paikoille, kun sitä kiertää ennakon säädintä vastaan. Pyörijän metalliliuskan kärki kulkee tällöin n. 6,5 mm matkan kehällään. Laitoin nyt siihen kannen, jonka keskinatsa ei ole kupera vaan tasainen. Nyt se tuo jokaiselle tulpalle silloin tällöin heikohkon kipinän, mutta auto ei käynnisty. Ikään kuin virtaa hukkuisi jonnekin jatkuvasti, ettei kipinä joka kerta jaksa syttyä.

Jos puolalta tulee jakajalle vahva kipinä ja kaikki tulpanjohdot kunnossa, niin mun epäilykset kohdistuvat pyörijään ja jakajan kanteen. Kannessa oleva särö tai joku muu vuotokanava tarjoaa virralle oikotien runkoon. Oletko koittanut toisella kannella tai ainakin tarkastanut kannen huolellisesti?

Risto-Jussi

Hmm. Jos kipinä tulee puolalta terveenä jakajan kannen keskinastaan, mutta ei "osaa ulos" reunanastoista, niin silloin kipinän pitänee jäädä joko kannen keskihiileen tai pyörijään. Sellaista pyörijää on tullut vastaan jossa on vastus pyörijän keskinastan ja kärjen välissä, luokkaa 10 kohm, joka sitten on menettänyt johtokykynsä. On myös mekaanisesti rikkoutuneita pyörijöitä nähty, sähköä johtavien osien osalta...

Olen tosiaan koittanut uusia puolia, johtoja, kärkiä ja konkkia, kahta uutta kantta ja kahta uutta pyörijää (niissä ei ollut lisävastusta) ja monia niistä ristiin, mutta kipinä vaan on epäsäännöllinen ja usein vaimea. Väillä leimahtaa kuten pitääkin. Koitin myös nostaa pyörijää vähän paremman paineen saamiseksi keskihiilelle. Ei kai tulpat voi olla saman aikaisesti voineet väsähtää, vaikka auto onkin seissyt 25 vuotta?

Jos olisi kaikki sytkäjohdot, pyörijä, tulpanhatut ja tulpat vastuksellisia niin voisi kipinä hyytyä?

Mittava lista kokeiluista, mutta mites ne tulpat? Itse en ihmettelisi kovinkaan paljoa, jos kvartaalin seisseessä moottorissa tulpan karstassa olisi jotain sellaisia muutoksia, että jokainen vuotaakin keskielektrodista jännitteen runkoon.

No niin. En tiedä mikä osa oli kriittinen, mutta kai se osien hierominen paikalleen ja viimeisen jakajan kannen tasapäinen hiili saivat aikaiseksi sen, että kipinä taitaa olla jo aika säännöllinen. Yksi sopiva tulppa löytyi kylän korjaamolta tähän hätään. Sitten alkoi näyttämään siltä, että polttoainetta ei tule perille saakka, ja löytyikin jumittunut kohon neula. Nyt käy nätisti - ainakin toistaiseksi.
Kiitoksia vinkeistä kaikille.