Cikatti kirjoitti:
"...
Itse olen käyttänyt grafiittivaseliinia, se on täysin tunteeton sähkökemialliselle parille. Grafiitti on ihan mahtavaa kuumissa paikoissa. Eipä sitä turhaan siis ydinvoimalassakaan käytetä.
Varmaan onkin totta, mutta ei johtune grafiitista vaan muista ominaisuuksista.
Grafiittia ja ruskohiiltä tms., kun löytyy monesta sähkökemiallisesta parista (=paristosta) ja niissä on juuri se anodi on hiiltä ja säilyy sytöpymättömänä ja se toinen syöpyy kun paristoa käytetään (Hiili on yleinen anoni nykyisissä erilaisissa litiumyhdisteisissä tai sinkki...).
Sen verran toi plastilube koostumus kiinnosti että kaivoin tiedon:
Locktite/Teroson/? Plastilube: Synteettinen pohja-aineiltaan, -45...+180 °C
Ate/Teves/? Väittää olevansa mineraalipohjainen ja lämmönkestoa ei ilmoiteta, kuin että on hyvä
Molemmilla sama käyttötarkoitus ja noissa tärkeimmät ominaisuudet tuntuu olevan voitelun lisäksi: vedenkestävä, ei tippumislämpötilaa (eli ei sula ikinä kuin voi pannulla ja tipu pois nokareena). Tippumattomia synteettisiä vedenkestäviä rasvoja on paljon järeämmällä lämmönkestolla teollisuudessa käytössä (ainakin 600 °C löytyy)