Eipä juuri. Jos ottaa lähtökohdaksi, ja vaikka ei ottaisi, puolan toisiokäämin vastuksen, useita kiloja.

Molempia tarvitaan, muuten ei tule kipinöitä/valokaaria, ei satojen kilovolttien voimajohdotkaan normaalisti toimiessaan kipinöi. Eli kyllä siellä sen verran virtaakin kulkee että virranjakajakin on ollut ihan hyvä nimitys, vaikka johdoissa ja käämeissä on paljon vastusta (kilo-ohmeja) on myös jännitteet luokkaa kilovoltteja. Kipinän valokaaren virta voi olla kymmenien milliampeerien luokkaa? (tyypillinen yhden kipinän energia lienee luokkaa kymmeniä millijouleja (riippuu sytytyksen tyypistä) ja kipinän kestoaika lienee luokkaa millisekunti)

Nopeakäyntisissä nykykoneissa on usein CDI sytytys, kun puolaan ei ehditä varastoimaan riittävän isoa energiaa, kondensaattori energiavarastona varautuu paljon nopeammin.

Ja tämä energia tarvitaan riittävän pitkään kipinään, jotta nykyiset laihemmat seokset saadaan syttymään hyvin/täysin. Kun tyypilliset kipinät ovat luokkaa ainakin 2ms. Jossain 2-T-koneessa hyvin riittäisi 0,5ms kipinä, sellainen, pienempi puola varautuisi paljon nopeammin. Esim. Warre/DKW- puola on noin d5cm x h15cm.

En usko että kipinän energiaa paljon kannattaa lisätä sen kestoaikaa pidentämällä, koko kampiakselin yksi kierros kun kestää vain noin 10 ms yläkierroksilla (6000 rpm). Noilla kierroksilla kipinän kesto 2 ms tarkoittaisi jo 72 astetta, eli melkoisen pitkään jos vertaa vaikka sytytysennakkoon, yleensä muutamasta asteesta... noin 40 asteeseen.

CDI lisää jännitettä ja virtaa, mutta ilmeisesti silti lyhentää kipinän kestoa -> tarkemmin ajoitettu sytytys.

Ja vaikka virtaa lisäisi kuinka, niin tuskin se silti kipinöisi, paitsi siinä vaiheessa kun köysi sulaisi poikki. Ilmassa turvallisen välin nyrkkisäännöksi jotkut tahot sanovat 1 cm/kV. Kuitenkin - jos valokaaren syttymisen jälkeen syöttö jaksaa ylläpitää jännitettä, niin kyllä sitä virtaa menee ihan sen syöttöjohdon ja ionisoituneen ilman konduktanssien mukaisesti. Ja sitä virtaa voi kyllä mennä ihan pienjännitepuolellakin valokaaren sytyttyä melko reilusti - eihän sitä keskusten kiskostojen kuparia voi edes höyrystyä esimerkiksi 690 voltin jännitteellä muutaman milliampeerin verralla, kun eivät ne muutamien wattien tehot jaksa lämpötilaa riittävästi nostaa.

Jos noita virtoja ja jännitteitä on hankala hahmottaa, niin voi miettiä analogiaa veteen: potentiaalierona=jännitteenä kaksi vesiallasta, joissa pinnat ovat eri korkeudella ja eristeenä=resistanssina niiden välissä patovalli. Jos potentiaaliero kasvaa niin suureksi, että vesi pääsee eristeen läpi (tai eriste huononee riittävästi jostain syystä), niin virtaus kasvaa kyllä äkkiä nollasta joksikin muuksi. Jos virtauksen kasvaminen edelleen huonontaa eristettä, niin kyllä sitä vettä enemmän vaan tulee niin kauan, kunnes pintojen ero tasoittuu tai joku laittaa esteen väliin.

Huono esimerkki minulta, mutta ei kai kipinää voi edes syntyä johteen sisällä, eli tuossa voimajohdoissa virralla tarkoitin vuotovirtoja/maasulkua tms. tilannetta jossa virta suuntautuu muualle kuin johtimeen. Eli jännitettä on voimajohdoissa, mutta normaalisti vuotovirrat ovat pieniä eikä voimajohdot kipinöi, jos lähelle osuu joku johde, vaikka kaivinkoneen puomi, tulee kipinä/valokaari ja siinä kohtaa kulkee virtaakin.

Tulpanjohtokaan ei kipinöi matkan varrelta, ellei siinä ole heikko kohta tai halkeamama ja sopivan kostea keli ja jos kipinöi, niin sinä kohtaa kulkee virtaakin.

Jos tulppa on kastunut tai napauttaa kärkivälin kiinni, ei silloinkaan tule kipinöitä, eli silloin jännite puuttuu (muuttuu yhtenäiseksi johtimeksi) vaikka virtaa olisikin entiseen malliin.

Hitsauskoneen tekemään valokaareenkin tarvitaan molempia, virtaa ja jännitettä ja siinäkin varsin pienetkin jännitteet riittää sulattamaan rautaa tms. (Ja tietysti voi sähköllä hitsata ilman kipinääkin, vastushitsaus/pistehitsi, siinä on sekä jännitettä ja virtaa, mutta ei kipinää (ennen oli kipinöitäkin alussa ja lopussa))

Sivuraiteelle kääntyi, sorppa, joko muuten alkuperäinen ongelma ratkesi? Jos ei muuten huomaa onko sytytyskatkoja , niin sytytysongelmat näkee yleensä päästömittauksissa jopa paljon ennen kuin huomaa perstuntumalla (vaatii tosin vertailuarvoja/ehkä mittausta ennen kattia) tai kotikonstain kädellä pakoputken päästä lähellä pitämällä, tupsuttelu tuntuu ja merkitsee epätasaista käyntiä, onpa jotkut kai tutkineet äänittämällä ja analysoimalla vaikka Audacityllä.

Päätin vielä kokeilla toisia tulppia ja vaihdoin Bosch Super4 . Yhden koeajon perusteella sanoisin et käynti parani ja tuntuu että vastaa kaasuun herkemmin, tai sitten kuvittelen parannuksen toivossa. Tämä asua olkoon nyt näin kun/jos pahenee tai alkaa tympäseen enemmän.

Mitä tulee tyhjäkäyntiin, se on alkanut oireilla niin että kylmällä moottorilla jos lähtee ruudusta esim. Peruuttaen ja polkaseen kytkintä niin auto saattaa sammua tai kierrokset käy todella alhaalla ja vaivoin jää käyntiin. Kaasulla saa auttaa. Hetken ajettuaan tyhjäkäynti on ok.. Tutkin tyhjäkäyntiventtiilin ja se on selvästi hiljattain vaihdettu, niin puhdas oli. Bosch tarvike sellainen. Voiko sitä jotenkin sopeuttaa, tuntuu että onko se aivan säädössään ?

Päivitelläänpäs tätäkin hieman:

Eli tuohon kierrosten romahteluun liittyen auto alkoi matalilla kierroksilla nykimään ajoittain. Sattuipa myös niin, kun ilmat kylmeni niin auton käynnistyvyys heikkeni. Siinä ilmavuotoja etsiessä nyppäsin letkun irti MAP-anturia ja kas kehveliä, se muovi natsa meni juuresta poikki. Noituminen kuulu varmaan parin korttelin päähän, se nverran otti aivoon. Uutta anturia tilalle 70e hintaan ja täytyy sanoa, että kannatti uusia. Nyt ei enää kierrokset romahtele eikä auto nyki omiaan.

Samalla tutkin kaasuvaijeria kun tuntui, että aavistuksen korkealla on tyhjäkäynti. Sekin oli pykälän liian tiukalla joten korjaantui sekin sitten.