Kuinka todennäköisesti ohjaustehostimen kallis letku ottaa siipeensä, kun venttiilin ottaa irti? Että saako millä todennäköisyydellä varautua letkun uusimiseen?

Jos tarkoitat ohjaustehostimen putkea, jossa on pätkä kumiletkua niin se ei kyllä ole kallis putki, mikäli on patonkia seurannut. Toki orkkisvaraosana on kallis, mutta kun sen pystyy tekemään vaikkapa Motonetin kuparinikkeliputkesta kädenkäänteessä. Toinen vaihtoehto on vierailla hydrauliliikkeessä ja teettää se kumiletku uuden putken kera.

Irtiottaminen on kuullemma kinkkinen, mutta sunnuntaina olen tämänkin osalta viisaampi.

Vaihtotyö suoritettu hoviasentajan toimesta onnistuneesti (Kiitos!) ja toistaiseksi näyttää jopa korjattu kampe pitävän mehut sisällään.

Niihin ohjekuviin; muutama detaljikuva puuttuu, mutta yritän kompensoida sanoin:

Lähtötilanne:

Tiivistesarjan sisältö LHM-nesteessä kyllästymässä ja sopeutumassa tulevaan elämäänsä.


Tässä lähdin heti metsään, tätä seekerirengasta ei tarvitse poistaa, ellei vaihda laakeria. Matopyörää irtiottaessa älä ota tätä rengasta pois!


Ja tähän suuntaan se purkuu. Iskemällä ei kannata turata, sillä matopyörästä saa lohkastua palan tai tyssättyä sen, kun tarpeeksi paukuttaa. Siispä omakohtaisen kokemuksen mukaan sanoisin, että tämä lähtee esimerkiksi viilapenkissä sopivin hylsyin yms. puristellen.


Tältä se näyttää sisältä, hyvinkin tuttu näky BX-miehille.


Yläpään rasvakupin alta löytyy seekerirengas, joka pitää tuon stefan paikoillaan. Rasvakuppi lähtee ehjänä, kun pukkaa sille vauhtia alapäästä ylöspäin juuri sen kokoisella hylsyllä, että se ei mahdu stefasta läpi, mutta työntää kuitenkin kuppia ylöspäin.

Purkamisen jälkeen tutkailin sylinterin kunnon ja pyöräytin teräsharjalaikalla kikaleen ruosteista puhtaaksi. Niskaan vähän sinkkimaalia.
Matopyörän akselin tukilaakerin kunnon tutkailin näppituntumalla, pesin huolella ja sötsäsin uudet rasvat sisään.


Tässä uusi yläpään stefa paikoillaan, sen saa helposti, kun käyttää vanhaa stefaa lyöntiaseen välikappaleena tai puristelee viilapenkissä sopivalla hylsyllä. Pesästä ympyröitu ura on vanhan teflonin jättämä jälki ja nämä on syytä hoonata pois, mikäli se tuntuu yhtään paljaaseen sormeen. Tässä ei tuntunut, joten en vaivautunut.


Tässä kohtaa korostuu se, kuinka ehjänä tuon rasvakupin saa kikkailtua ulos purkaessa. Toki ennen palautusta sitä voi varovasti takoa ja oikoa, mutta mitä vähemmin kolhuin niin sen parempi.


Kuten jo aiemmin totesin, tuo alapään stefa kannattaa pujotella akselille, eikä laittaa pesään. Stefa ennen teflonrenkaiden vaihtoa, koska asennettaessa venähtävien teflonrenkaiden yli on myöskin ikävä kulkea stefan kanssa. Tästä ketjusta löytyvän vinkin perusteella ei liene yhtään hullumpi idea puristaa sopivilla letkukiristimillä uudet teflonrenkaat vetäytymään vuorokaudeksi. Omassani sain varovasti nitkuttelemalla teflonrenkaat pesään ongelmitta.

Teflonrenkaiden pujahdettua sisään matopyörän voi puristaa stefoineen viilapenkissä paikoilleen. Ts. laakeri puristuu pesän pohjaan asti niin pitkälle kuin se nyt meneekään.


Asennusta vaille valmis. Kasaamisen jälkeen laitoin vielä LHM:ää sisään kastelemaan stefoja yms. pariksi päivää ennen asennusta.

Putket olivat kovassa ja se on se hankalahko osa tuon vaihtamisessa. Uusien putkien varaaminen tuolle seudulle ei ole typerä varotoimenpide.