Minä tiedän, mikä merkitys tuolla puupalikalla on, mutta mahtaisikohan se jollekin muullekin aueta?
Vinkkinä paljastan, ettei liity tässä tapauksessa auton korjaamiseen, vaan käyttöön.

Pitää mattoa paikallaan.

liittyykö tuo jotenkin jumiutumisongelmaan,eli sitä ehkäistään noin auton ollessa parkissa?

Onko autoon vaihdettu automaattilaatikko mutta pedaaliasetelmaa ei ole löytynyt

Oot tekemässä kytkin remppaa automaattisäätöisellä kytkinvaijerilla varustettuun autoon. tuolla estät sen et kytkin vaijeri ei mene kasaan.

Tuo on nerokas ruotsalainen keksintö, kun otat palikan pois, voit painaa kytkintä.

Näinhän se tavallisimmin menee autoa korjatessa, mutta siitä ei nyt ole kysymys.

Nerokkuuteen ja keksinnön ruotsalaisuuteen en välttämättä halua ottaa kantaa, mutta kyllä se palikka todellakin kytkinpolkimen liikettä rajoittaa.
Mutta miksi?

Ai että kun ois ollut tuonmittainen palikka hollilla, kun kytkin levisi Xantiastani. Jouduin vaan pitämään nilkalla poljinta ylhäällä ajon aikana, ettei rallattelisi niin kovasti.

Nyt aletaan olla selkeästi jäljillä, muttei kuitenkaan vielä aivan lähellä.

Olet päättänyt rueta seuraavaksi Sebastien Loebiksi ja harjoittelet sekventiaalivaihteiston käyttöä pakottamalla vaihdot ilman kytkintä?

ruotsalainen varkaudenestojärjestelmä, svenska maskinprovningin leima näkyy himmeästi

Puupalikan tarkoitus? -> aiheuttaa hämmennystä patongissa

Mahdollisuus menestyvän kilpakuljettajan uraan lienee kohdallani jo mennyt ohi. Sekventiaalivaihteiston, kuten myös H-kaavion käytöstä ilman kytkintä löytyy kohtuullisesti kokemusta kolmelta vuosikymmeneltä.

Palikka löytyi valmiiksi määrämittaan sahattuna keskisuomalaisesta autokatoksesta, tarkempaa tietoa alkuperästä minulla ei ole.
Varkaudenestoon tämä tavallaan liittyy, koska käyttö ilman sitä on hankalaa, joskaan ei täysin mahdotonta.

Tämä on lähinnä sivuvaikutus, alkuperäinen tarve oli todellinen ja varsin konkreettinen.

Kytkin varmaan luistaa ilman tuota palikkaa

Eiköhän tämä ole jo riittävän lähellä, voittaja on löytynyt!

Kytkin luistaa kyllä mielettömästi tuon palikan kanssakin, mutta ratkaiseva ero on siinä, että sen avulla tuli päästyä kotiin saakka. Ei nämä jutut, millä viallinen auto perille saadaan, ihan aina mitään rakettitiedettä ole.

Koska käyttöautoksi ilmaiseksi saatu Xantia tulisi melkoisella varmuudella tarvitsemaan jossain vaiheessa varaosa-autoa ja välittömästi talvirenkaita, ilmoitus kytkinvikaisesta, mutta katsastetusta ja hyvillä nastarenkailla varustetusta Xantiasta Konnevedellä tuli kuin tilauksesta. Ei muuta kuin puhelin käteen ja sopimaan noudosta.

Kahdella bussilla tehdyn menomatkan päätyttyä teimme kaupat autoon edelleenkään tutustumatta, eihän se siitä ihmettelemällä mihinkään parane. Liikkeelle lähtiessä karu totuus kytkimen suhteen paljastui: tämän auton moottori ei sammuisi liikkeellelähdossä. Matka uhkasi keskeytyä jo puolen kilometrin päässä lähdostä todella loivaan ylämäkeen, jossa eteneminen ei onnistunut edes ykkösvaihteella. Huomasin kuitenkin, että pito parani aavistuksen, kun kytkinpoljinta nosti jalalla. Joten peruuttamalla alas mäkeä, jonka havaitseminen on halvemmalla vatupassilla mahdotonta ja uudelleen "vauhtia" ottamalla ykkösellä kävelyvauhtia ylös. Eipä kovin hyvältä vaikuttanut, kotiin matkaa parisataa kilometriä ja kyydissä viisivuotias tyttäreni. Lisähaastetta tuli siitä, että olimme matkalla Karstulaan, joka ei aivan osu matkan varrelle, ainakaan suorimman reitin kautta. Koska olin tyttärelleni luvannut vierailun serkkujensa luona, päätin kuitenkin pitäytyä alkuperäisessä reittisuunnitelmassa. Ylimääräistä matkaa oli kuitenkin luvassa noin 100 km. Mäkiin vauhtia ottamalla matka kuitenkin onnistui, tosin nopeus ylämäissä putosi usein alle kuudenkympin. Tyttäreni kommentoi matkantekoa: tää auto ei kovin kovaa kulje. Karstulaan kuitenkin pääsimme, vaikka risteyksistä kiihdyttäminen olikin tuskaa. Tuskaa oli myös vasemmassa jalassa, koska olin koko matkan joutunut pitämään kytkinpoljinta ylhäällä. Jonkinlainen apuväline kotimatkaa varten olisi tarpeen. Sopiva palikka löytyikin valmiiksi määrämittaan sahattuna polttopuiden joukosta.

Seuraavana päivänä alkoi jännittävä paluumatka, päädyin lyhyempään, mutta mutkaisempaan reittiin Keuruun kautta Jyväskylän sijaan. Tyttäreni ihastui mutkiin tarpeettoman paljon hidastelemattomaan ajotyyliini mäkisessä maastossa: Tää on niinku autovuoristorata!
Keuruun ST1:llä tankkauksen jälkeen täytyi tankkausalueen reunan ylittämiseen ottaa vauhtia.

Tiesin, että Orivedellä odottaisi ysitielle kääntymisen jälkeen jyrkkä ja pitkä ylämäki, johon vauhdin ottaminen olisi lähes mahdotonta rampin mutkien takia. Matka kotiin ei olisi kuitenkaan enää pitkä, joten turha huoli pois mielestä. Rampille kääntyessä koetin pyrkiä samanlaiseen ajolinjaan kuin Loeb, nopeuden ja varsinkin kiihtyvyyden jäätyä olennaisesti esikuvaa pienemmiksi. Mäen nousu kuitenkin onnistui, eikä nopeus kakkosvaihteella pudonnut kuin neljäänkymppiin, joten vielä jäi ykkönen käyttämättä. Loppumatka ei enää tuntunut miltään ja olin varma, ettei kotipihaan vievää mäkeä pääsisi omin voimin ylös, mutta riittävän vauhdin avulla ja enää kytkintä säästämättä sekin onnistui.

Mulla on se käytetty paineasetelma ja levy kaupan, mikäli kiinnostaa.

Nyt täytyy ihan kysyä: eikö vaijerin säädön pyörittämisellä ollut vaikutusta vai onko nestevälitteisellä kytkimellä oleva?

Vaijerin ns työntöominaisuus on liki olematonta. Tää meni ihan juhan-af-grann-osastolle

Ei tää homma perustukaan vaijerin työntöominaisuuksiin, vaan että pienenpienikin veto saadaan eliminoitua, ehkä???

Aika rohkeasti keuruulla päätit tankata juuri ST1:llä, asema joka on kaikkein suurimmassa montussa. Neste, Teboil tai ABC olisivat olleet lastenleikkiä sijaiten moninverroin tasaisemmalla.

Juuri näin, se voima millä ylhäällä ollessaan kytkinpoljin vaijerin välityksellä painaa painelaakeria ei ole suuri, mutta tässä tapauksessa merkittävä.

Valinta oli tehtävä nopeasti ja perusteena oli se, että ST1:n pihassa tai oikeammin viereisellä parkkialueella pääsee tarvittaessa ottamaan vauhtia ennen mäkeä. Nesteen piha näytti pikaisella vilkaisulla haasteellisemmalta sen suhteen.