Sattuipa mielenkiintoinen tapaus. Pojan santun hydrauliikka vuosi hieman painesäätimen kupin alta ja pumpulta. Helppo nakki, O-renkaat uusiksi. Aloitin kupin o-renkaasta. Varovasti auki ettei jouset sinkoile ja prikat lentele. Kupin alta säätimen runko olikin mukavasti ruosteessa. En saanut Etrasta ihan sopivan vahvuista (1.9 mm), oli 2mm ja 1,8 mm. Laitoin 2 mm renkaan. Siinä tiivisteitä sovitellessa putosi säätimen kara. Laitoin sen takaisin paikoilleen ja kuppi takaisin, niin kuin se auton alla onnistui. Kone käymään ja paineruuvi kiinni. Hetken päästä kajahti, öljyä lensi jostain pumpun ja säätimen välistä erittäin runsaasti. Tarkempi analyysi jäi kyllä tekemättä, kun tuli hieman kiire sammuttamaan auto.

Ensiksi tuli mieleen ylipaine joka halkaisi paineputken. Irroitin säätimen ja ruustukissa avasin kupin uudelleen. Kara oli oikeinpäin. Sitten tsekkasin varaajapallon, joka oli puhki. Sitten irroittamaan paineputkea. Sepä ei lähtenytkään pumpun päästä irti. Siellä mielestäni pitäisi olla kaksiosainen juntturi. Isompi pyörii, mutta putken juntturi ei pyörinyt. Koetin paineilmalla puhallella putkeen ja koetin imullakin. Paineputki vaikutti testien perusteella ehjältä. Tosin saattaa se silti olla halki, hydrauliikan paine kun on on hieman toinen. Mutta mitä tapahtui

a) varaaja sattui vaan puhkeamaan
b) yläpainesäätimen jouset oli vinksallaan aiheuttaen ylipaineen tai sitten kara oli väärin jonka seurauksena
c) varajaa puhkesi ja paineputki halkesi
d) öljyt lensi pallon tiivisteen välistä

Vaihdan joka tapauksessa sekä painesäätimen, että paineputken. Ilmeisesti 1-koppaisen painesäätimet ovat vaihtokelpoisia keskenään. Hyllyssä on -93 purkuauton säädin. Numerosarja kyljessä on hieman eri, mutta paineputken kierteet näytti ainakin sopivan.

Yleisesti kaikkien jousipallojen esitäyttöpaine on AINA pienempi, kuin käyttötilanteen paine.
Siispä pallon kalvon repeäminen ei aiheuta yht´äkkistä paineen korotusta, jos järjestelmässä on jo käyttöpaine päällä. Vain, jos pumppu ei ole päällä, ja järjestelmästä on JO vuotanut paineet pois, pallon puhkeaminen aiheuttaa lievän paineen nousun lähiputkiin.
Myöskään ylipaine ei puhkaise kalvoa, taustalla on aina myös joku muu tekijä, esim. vanheneminen.

Tarkemmin en osaa sanoa, mikä kuvaamasi ongelman aiheutti.

Pääasia, ettei tullut hydet päin näköä. Hipiä saattaa kärsiä +100bar öljyhieronnasta.

Mikäli paineen rajoitus ei toimi niin pumppu pystyy nostamaan jopa 400 bar paineen ja kyllä, varmuudella ööliä tulee jostain ja kovaa
Artikkelissahan on pitkään ollut esillä pallo joka on revennyt väärän kytkennän takia ja vihreät kuulat ovat melko mojovaa terästä paksuudeltaan.

Kara väärinpäin ellei putkia ole laitettu ristiin.

Kara oli tarkistuksessa pyöreä pää kuppia kohti eli tietääkseni oikein päin (sitä epäilin ensiksi) ja putkiin ei oltu koskettu. Suihku taisi tulla varajaapallon juuresta tai tulpan tiivisteestä. Paineputkesta sitä olisi tullut enemmän. Ylipaine aiheutti pallon kalvon puhkeamisen. Öljy lensi kaasun avustuksella pallon tiivisteestä pihalle. Tämä on nyt oma diagnoosi. Täytyy tutkailla sitä varajaapalloa, josko siinä näkyisi jotain merkkejä.

Miksi ylipaine rikkoisi kalvon?
Miksi?
Jos ajan moottoritienopeutta painanteeseen, jossa jousitus lähes pohjaa, niin paine etupalloissa nousee hetkessä 300 Bar:iin. Onko pallot sököt aina, kun ajaessa tulee paineisku?

Ei taida jousituksessa paineet nousta ihan pilviin. Liikematka on rajallinen, se lyö kumeihin. Maksimipaineen pystyisi laskemaankin. Noissa xantioissa on jostain syystä rikkoontunut molemmista varajaapalloja, bekseistä ei ole hajonnut muistaakseni yhtään. Kyllä sinne kumipallon sisään tulee sama paine kuin öljyynkin. Ilmapallokin poksahtaa, kun tarpeeksi rutistaa.

Riittävän korkealla paineella kumikalvo osuu pallon täyttötulppaan, vajaapaineisella pienemmällä.

Sorry nyt, kun jauhan samaa asiaa. Jousi- ja varaajapallon kumi on muotoiltu siten, että se paineettomana on lyttyynlyöty pallo. Joustava kaasu on tuon kumipallon ulkopuolella, pallo täyttyy öljyllä. Irrallinen esitäytetty jousipallo sisältää hyvin lyttyynpuristuneen kumipallon. mutta käyttötilanteessa kumipallon sisälle tulee öljyä n. 40-50% pallon tilavuudesta, jolloin kaasu puristuu suurempaan paineeseen. Autosta riippuen n 100 Bar paikallaan ollessa. Paine on kuitenkin yhtä suuri kumikalvon molemmin puolin, eikä pallo veny lainkaan, muuttaa vain muotoaan. En todella ymmärrä ( mikä sinänsä ei ole ihme ) miksi ylipaine rikkoisi teräspallon sisältä kumikalvon, jota ei venytetä lainkaan.

Tuon 300 Bar heitin hatusta. Ikivanha mitoitusohje pyöränripustuksen osien mitoitukseen oli 6 kertainen varmuus staattiseen kuormaan nähden. Eli pyörään ajossa kohdistuvat voimat ovat helposti 3 x suuremmat, kuin paikallaan ollessa. Mitä vähemmän esitäyttöä on, sitä rajumpia paineiskuja jousipalloon kohdistuu. Mutta keskimäärin voin ajaa 5000-50000 kuoppaan, ennenkuin kumikalvo lukuisten muodonmuutosten vuoksi antautuu.

Kävin vilkaisemassa varaajapalloa. Tulpan tiiviste on selvästi revennyt, kaasun ja öljyn poistuminen on näköjään tapahtunut sen kautta. Purkuxantian säädin ei tosiaan sovi, siinä on yksi ylimääräinen putkenlähtö. Oli vaan alapuolella, mitä en muistanut tarkistaa.

Minun tietääkseni kaasu on kumipallon sisällä ja hyllystä otetussa pallossa kumipallo täyttää pallon sisuksen. Sen vuoksi puhjenneen pallon tunnistaa siitä, että öljyreikään tungettu puikko menee syvälle. Ehjässä pallossa kumi estää sen. Jokin ne pallot puhkoo, vanhenemisen myötä ehkä hapertuminen.

Kumikalvo siinä on, puolipallon muotoinen, reunoiltaan teräskuulan puolikkaiden välissä kiinni? Kaasu on tietysti (täyttö)tulpan puolella ja hydeneste tulee toiselle puolelle kalvoa.

Kalvon puhkeamisen ajankohtaa lienee vaikea sanoa, mutta viimeistään silloin kun tuo heikoin lenkki ulkomaailmaan eli tulpan tiiviste petti.

Yksi vaihtoehdoista: kalvo rikkui ensin ja sitten paineiskut sai aikaan vuotoja jostain heikommasta kohtaa?
(tai miten se kara tippui: onko vielä ehjä lommoton)

Kumikalvot niissä on noin keskivaiheilla ja (melkein) tyhjillä palloilla ajo rikkoo kalvon. Johonkin hinkkaa, täyttötulppaan vai pidikerenkaaseen - mutta miksi uudemmissä lättäpalloissa (joita ei voi täyttää) on tarkoituksella metallitiitiäiset muoviosassa kumikalvon yläpuolella?

http://c6owners.org/plugins/forum/forum ... #post_8708

Kara onneksi putosi matolle.

Lättäpalloissa on "räjähdysluukut" ylipaineen varalta. Siis tarkoitukselliset heikot kohdat, josta pallon kuori pettää hallitusti esim. tulipalon nostaessa painetta. Liittyisiköhän nuo jotenkin siihen?

Tul vähän päivitettyä omia tietoja jousipallosta. Ja totesin, että olin monessa kohtaa väärässä. Olen 80-luvun lopulla nähnyt avatun jousipallon, ja se oli rakenteeltaan "käänteinen" tähän 2005 vuoden palloon nähden, tai sitten vain muistan väärin.



Esninnäkin tuo "kumikalvo" ei olekaan luonnonkumia eikä sinnepäinkään, pikemminkin PVC tai PU-muovin tyyppistä väritöntä materiaalia, jonka LHM:n vihreä väriaine on käytössä muuttanut vihreäksi. Pallo on sivuiltaan n.3 mm vahvuinen, mutta keskeltä jopa 10 mm, joten jos se painuu täyttötulppaa vasten, ei se ihan helpolla vahingoitu.

Tuo muovipallo tiivistetään kuoren takapäähän kuvan peltikupilla, johon on aika karkean mekaanisesti kiinnitetty paksumpi kierrepala. Täyttötulpassa on vähän harvemmin käytetty m9 x 1,25 kierre. Täyttötulppan O-renkaan ura on 1,8 mm syvä ja ulkohalkaisija 15 mm.


Teräspallon ainoa hitsaussauma on pallon kiinnityspään ja vaipan välinen sauma. Olisiko valmistustapa prässätä ensin sileään , n.4 mm teräslevyyn "pohjakuppi", ja sen jälkeen painosorvata tai valssata kuppia syvemmäksi. Sitten muovipallo peltilaippoineen sisään, ja edelleenmuovaten suu suppuun sorvatun suukappaleen ympärille. Kertokaa te jotka koneistusta ymmärrätte.


Tuossa vielä vaimennusosa halkaistuna ja räjäytettynä.



Vaimentimen keskiosa on joko sintrattua tai muottiintaottua terästä. Siinä on 4 reikää öljyn sisäänmenoon ja 4 ulosvirtaukseen. Molemmilla puolilla on 2 taipuisaa n.0,1 mm jousiteräksistä vaimennuslaippaa, ja sisäänpäin menossa vielä kolmas, jolla on vielä hienosäädetty vaimennusta. Keskireikä on ollut alle 1 mm, joka laikalla halkaistaessa on kulunut pois.

Kuvien laatu on kieltämättä huono. Digipokkarini jostain syystä muuttaa tarkennusta, kun ottaa kuvan. Pitäisi varmaan heittää "veslintuu", jos vaikka saisi sorsapaistin samalla. Jos osuisi.

Kalvon materiaalista: viewtopic.php?p=54111

Seikkailut jatkuu. Sain aikaiseksi toisenkin pamauksen, mutta se oli tarkoituksellista. Vaihdoin pumpun tivisteet ja painesäätimen tilalle laitoin tehostamattoman beksin säätimen, jonka numero on näköjään sama. Kone käyntiin, ei havaittavaa vuotoa. Muuten hyvä, mutta auto ei vaan laske alas. Olihan se viikon pukeilla korkeussäätö ylhäällä. Toisen pään vivuston jumittamisen uskoisin, mutta en molempia. Diagnoosi oli, että jousituksessa on niin kova paine (ylipaineen seurausta?) ja mahdollisesti lisäksi ilmaa järjestelmässä ettei vajoamisenestoventtiilit aukea. Ohjaustehostus löytyy ja jonkinlaiset jarrutkin sekä painevalo sammuu. Painesäädin myös naukaisee kun avaa paineruuvin, joten jotain painetta se kehittää. Naksuu myös.

Ei muuta kuin laskemaan paineita jousituksesta. Päätin löysätä edestä kuskin puolen jousisylinterin juntturia sen verran, että rupeaisi vuotamaan. Eipä se tietenkään vuotanut ennenkuin pamahti kokonaan auki. Hieno kajaus ja öljysuihku lähinnä autotallin seinään. Repsikan puolen pallo rupesi tuon seurauksena sihisemään täyttöventtiilin juuresta. Auton altakin näkyi jotain vuotoa. No huomenna jos koettaisi takapäähän vastaavaa juttua. Samalla tutkimaan etupäätä. Tuliko jotain vahinkoja vai oliko valuiko öljyt vaan jousisylinteristä.

Vaikea on remontti. Sattui tuo pitkäaikaisen lemmikinkin menetyskin tuohon väliin. Koska autotalli on talon kylmin paikka, vainaja piti säilöä viikonlopuksi xantian alle.

Aamulla beksi kohti Lahtea, jos sen jälkeen jatkaisi.

Lahti katsastettu, eipä pääsyt beksillä harrasteparkkiin. Xantiaa tutkailtu illanmittaan. Toinen etujousipallo pamahti samoin kuin varaajapallo. Kaasut ja liemet täyttöventtiilin juuren tiivisteestä ulos. Vaihdoin pallot ja nyt etupää näyttäisi toimivan. Takapää työn alle, mutta siellä ei näytä aukeavan ehjänä mikään. Jousisylinteri/Vajoamisenesto väliset putket lienee noin metrin mittaisia. Kaksimetrinen taitaa olla lyhin omissa varastoissa. Ei muuten kannata unohtaa paineita jousitukseen.

Nitkahtihan yksi juntturi sen verran auki, että sieltä sai siististi lorotella puolisen litraa mehuja ulos. Sen jälkeen ilmasin vielä jarrut, muut oli ok paitsi oikea takajarru, josta tuli jonkin verran ilmaa ulos. Pyörät alle ja hieman jumppaa. Koeajo osoitti, että kaikki pelaa. Jarrutkin tuntui hyviltä. Tuossa on ollut sitä vikaa, että jarrut on tullut mukaan viiveellä startin jälkeen vaikka painevalo onkin sammunut. Sen ja pienen tiputtelun vuoksi tiivisteiden vaihtoon ryhdyinkin.

Et huutanut liikenteenohjaajille tarpeeksi uskottavasti. Päästiin Visalla lauantaina kun vaan huudettiin, että on kasikolmonen. Sunnuntaina alkoivat niuhottaa ja olisivat halunneet katsella papereita. Silti päästivät Transporter T5:nkin harrasteparkin suuntaan ajamaan, vaikka varmasti on uudempi. Semmoinen sinivalkoiseksi maalattu vielä.

Mutta asiaan - tekstiä alkaa olla jo melkoisesti, joten pieni yhteenvetokysymys: onko siis varaajapallo toistaiseksi ainut risa osa, mikä on löytynyt?

Pitäisi testata painesäädin, onko se viallinen. Ylipaine luultavasti rikkoi varaajapallon sekä lukitsi vajoamisenestoventtiilit. Ko. venttiili on suljettu, jos jousituspaine on suurempi kuin järjestelmäpaine. Paineenvapautuksessa hajosi sitten toinen etupallo josta kaasut ja öljyt tuli täyttöventtiilin juuren o-renkaasta. Mitään muuta hajonnutta ei onneksi ole löytynyt. Paineputkikin oli ehjä.