Mikähän se mahtaisi olla sopiva välys prv v6 12v nokka-akselin ja sen laakerin välille?

Tuossa koneessa on laakerit koneistettu suoraan kanteen. Vetopään liiallinen välys aiheuttaa öljypulaa varsinkin yläkertaan, koska öljy menee sitäkautta keinuakselille ja pukeille.
Mittasin heittokellolla 0.250mm. Tuntuu ja näyttää paljolta, kuivana kolikoli.
Otin toisesta koneesta nokan ja sillä väliä 0.050, paljo paree. Luulisi, että nokka ei niinkään kuluisi, vaan alumiini se olisi , joka uhrautuu. Korjautuisiko uusilla nokilla?!

Vailla varsinaista vastuuta heitän ilmoille ajatuksen välyksestä alle 1/1000 laakerin halkaisijasta.
Eli 0,05 mm välys 50 mm akselille.

Piste varmaankin väärässä paikassa? 0,25 on melko iso välys, mutta tuskin sieltä paineet karkaavat. 0.05 on aika sopiva käyntivälys laakereille ja männille.

Moro,

Ja kiitos asiantuntijalausunnoista. 0.25mm on tosi, piste on oikeassa paikassa. Välys on tuosta luonnollisesti puolet, eli 0.125, kun kolinaklappia on 0.250.
Taidan hommata uudet nokat, ja testata. Keinut on jo uudet olemassa. Täytyy sitten etsiä paremmat kannet, jos ei tule kireemmäksi.

Eikös tuossa olisikin paljon keskusteltu RVS:n paikka. Itse säikähdin ehkä turhaan (1,8 16V tosin)vasta alkavaa välyksen syntymistä, vielä ei tuntunut. Asiantuntijoiden mukaan ei huolta olisi ollut. Vaikka pukkien laakeripinnat olivat harmaat, eivät kirkkaat työstön jäljiltä. Joka tapauksessa kone vaihtui. Ja entiseen koneeseen kyllä pitäisi alakerran liuskat uusia, sen verran osin kriipuisilta näyttivät. Jos yleensä viitsin varakonetta enää tuosta laittaa, paljon se ei maksaisi.

Jos uudet nokat ei auta joka tod mahdollista niin voihan noita akseleita pinnoittaakin ja koneistaa mittoihin.

Ihme jos kova nokka on väljä, ennemminkin se alumiini..

...itsekään en ole muuta nähnyt kuin alun antautumisen joten uudet nokat olisivat hukkaan heitetyt tässä kohtaa

Saiskos Cikatilta vinkkiä missäpäin nokan pinnoitus voisi onnistua..

Juu, ehdottoman kätevä on terminen ruiskutus. Sitä käytetään lentomoottoreissakin. Mm Finncoat Riihimäellä tekee akselin pinnan kasvatusta termisellä ruiskutuksella. Toinen nimitys tuolla on plasma pinnoitus. Uusi pinta siis ruiskutetaan plasmamuodossa päälle ja koneistus.

Kerro muuten mitä sanovat pinnoitusfirmassa jos sinne soitat. Tuollainen akselin pää kun on pyörähdyskappale niin se on tosi helppo plasmaspreijata ja koneistaa päälle.

Sivelypinnoitus voisi olla myös hyvä tuossa. Ei aiheuta vetelyjä kun on kylmä menetelmä, eli jos nokat ok niin ei jälkihiontatarvetta niillä. Haittana hitaus jos erillisiä pintoja paljon ja pinnoituspaksuus suuri ja kovuuksissa ei päästä kauhean ylös, oisko ollut jotain 45 HRC.
Hitaus tässä = hinta.
Ite tein 304S pökötin nokkaan aikoinaan seuraavasti, sorvasin laakerikaulat muutaman millin alamittaiseksi, krymppasin päälle renkaat ja koneistin oikeaan mittaan. Lisäksi kalvoin pesät suuremmiksi jotta lähti pinnat puhtaiksi. Ihme ja kumma että pysyivät helat kiinni kun ei viimeistelyn jälkeen jäänyt kuin n. 1,5 mm seinämää holkeille. Sorvaus ja hionta kutittelemalla jottei rengas lämmennyt ja irronnut.

Koneistamossa tuo holkitus on hyvä vaihtoehto jos siis alamittaisuus on vain ja ainoastaan akselin päissä.

Jep, ei onnistu useimmissa normaaliakseleissa kuin uloimpiin. Tuossa pösössä sai keskellekin kun nokat sen verran alempana, mutta ohuiksi jäi renkaat. Siinä oli vielä joku, muistaakseni n. puolen millin porrastus missä halkaisijoissa, kun oli päästä asennettava akseli.

Sähköpensselisetä.... Onko se sivelypinnoitus samanlaista kuin kromaaminen... elektrolyyttinen menetelmä, jossa liuoksesta pelkistetään sähkövirralla kappaleen pintaan metallia? Sively-sana tulee elektrolyytin (neste) sivelystä juuri tarvittavaan kohtaan? Kuinka paksuja sillä tehdään yleensä, mikä on hyvä paksuus?

Pinnoitusaine on elektrolyytissä liuoksena joka virtaa sudin läpi. Suti ja kappale on kytketty virtapiirin eri napoihin. Alle tulee kaukalo joka kerää ja uudelleen kierrättää em. lientä. Pinnoitusaine kertyy sähkökemiallisesti pintaan kiinni. Paksuusrajaa ei sinänsä ole mutta aineiden yhteensopivuus asettaa rajoituksia. Monesti välissä voidaan käyttää jotain tartuntakerrosta. Pari milliä syntyy noin 8 h:ssa eli pinta-alaltaan kovin pieniä kohteita ei kannata korjata. Ammattimies voi tehdä pinnoituksen jopa ilman jälkikoneistustarvetta. Sen verran hidasta ja tarkkaa "sutiminen" on. Vehkeet ei ole kummoiset, periaatteessa voi tehdä itsekin.