Terve!
Mulla lähestyy ton ZX:n katsastus, ja luultavasti hankalin homma on paikata ojanpuolen helmasta noin 30x30cm:n alue.
Tämä siksi, että turvallisussyistä pitäisi irrottaa bensatankki, täyttöputki ja bensaletkut, eikä ole itsellä minkäänlaista tallia.
Yleisesti ottaen ei Kouvolasta tunnu löytyvän vanhan auton hitsareita ollenkaan. Mutta jo viime kesänä korjautin saman helman etuosan Lahden Työttömien työpajalla, jossa tuntitaksa on vain 30E/h, jos pellit tuo itse.
Kun nyt viikko sitten kävin näyttämässä autoa samassa paikassa, antoi paikan pomo arvioksi vähintään 10h eli 300E (luultavasti enemmän) juuri tuon irrotushomman takia. Ja sitten epäili, että paikattava alue tulee olemaan varmaan isompi.
No se ei ole, koska viime kesänä sen tarkkaan tsekkasin ja väliaikaisesti ruostesuojasin, joten alue ei ole laajentunut talven aikana.
Tuon palovaaran takia pälkähti päähän, että alue saattaisi olla paikattavissa myös koriliimalla.
Olen niistä joskus lukenut, mutten ikinä ole käyttänyt enkä tiedä edes mistä niitä voi ostaa, mikä olisi paras merkki, voiko liimaa käyttää tuollaiseen kohtaan ym.
Helman ulospäin näkyvä osa on suht. terve, mutta ruostevaurio on helman sisäpinnalla ja ulottuu noin 10cm myös alustan puolelle. Lisäksi siinä on useita taitekohtia, muttei mitään huippuvaikeaa.
Eli jos jollakin on varmaa tietoa soveltuvuudesta, liimauslämpötiloista (onko peräti kuumaliimaa), merkeistä jne. niin pyydän kommentoimaan.
Yst. Terv. "Kokematon"

Ford-palstalta löytyi tuollainen v.2010. Eli katsastusmies ei tykkää, jollei säännöt ole muuttuneet.

AKE:n ohje kirjoitti:
Yleinen lähtökohta on se, ettei tukivarsia, joustintukia tai akselipalkkeja korjata, vaan vaurioitunut osa vaihdetaan ehjään. Joustinlautasen voi vaihtaa tai korjata hitsaamalla. Jos valmistaja on antanut ohjeita, niin työ suoritetaan niiden mukaisesti (esim. Volvon ohje). Joustinlautasen hitsauksen hyväksymiseen on suhtauduttava kriittisesti. Kantavissa kori- ja alustarakenteissa edellytetään korjausta hitsaamalla, jolloin syntyneen korjaustuloksen on vastattava lujuudeltaan alkuperäistä. Ovet on myöskin korjattava hitsaamalla. Myös pakettiauton tavaratilan ovet pitää korjata hitsaamalla jos siellä on lisäistuimia.

Em. huomioonottaen esim. pohjapellin laajahkojen ruostevaurioiden korjaaminen ei ole mahdollista tasaisella peltilevyllä, vaan uudessakin levyssä on oltava alkuperäisen kaltaiset "vahvistuspokkaukset". Samoin kynnyskoteloiden alkuperäiset "pokkaukset" tulee säilyttää korjauksessa. Käytännössä alkuperäisen lujuuden saavuttaminen edellyttää yhtenäistä koko korjattavan kohdan hitsaussaumaa. Vaihdettaessa esim. koko helmakotelo pitää vähintään 50% olla hitsattu tasaisin välein tai pistehitsaamalla siten, että alkuperäinen lujuus saavutetaan. Jos auton valmistaja antaa maahantuojan kautta tarkempia ohjeita, niitä voidaan katsastuksessa soveltaa.
Tarvittaessa pyydetään ruostevauriokorjaukset esittämään jälkitarkastuksessa ilman alustasuojausta, esim. pohjamaalattuna. Lokasuojien korjauksessa tulee käyttää sitä materiaalia, joista ne on tehty. Jos lokasuojat muodostavat kantavan rakenteen on ne korjattava hitsaamalla.

Mikään liimaaminen ei ole sallittua korin kantavissa rakenteissa, ellei tehdas ole käyttänyt liimaa samassa paikassa. Ja voin taata ettei ole. Erilaisia liimoja voit käyttää esim. puskurin, listojen tai verhoilun korjaukseen. Jotkut myös puhuvat "kuumaliimasta" tarkoittaessaan hitsausta.

Laitoin yv:n.

Koriliimaa, miksi ? helmapeltiä pitäisi liimailla. Tehdäämpä tästä taas kerran oikein insinööritasoinen väittely.
Ymmärsinkö nyt oikein, että helmapeltiä pitäisi paikata ? Kyllä noin penen paikan voi kiinnittää vaikka niittaamalla (pop niitti) esim.
Ja nyt se insinööri kysymys. Väitän että niittaamalla saadaan lujuuslaskennallisesti aikaan hitsausta vastaava pito metalliin.
Niittaus myös on tuollaisiin tulen arkoihin paikkoihin soveltuva oiva korjauskeino.

Kysyjä mainitsi "helman" tarkoittaako se runkopalkkia vai helmapeltiä, se jää epäselväksi, jos on kyse runkopalkista (korin kantava osa) on oikea oppinen korjaustapa hitsaus. Helmaan muuten voi tökkiä millaisen paikan hyvänsä, kunhan siitä ei katsurin meisseli mene läpi. Pää asia on että ruostevaurioitunut kohta on korjattu.

Osin samaa mieltä idefixin kanssa, mutta lentokoneteollisuudessa nuo pop-niitit ovat vaan sitä varten, että saadaan liimaus kunnolla kiinni ja niittien kannat, kun irtoilevat niin siitä nähdään rungon korjaustarve. Nykyisillä erikoisliimoilla oiken tehtynä liimaus on lähes yhtä kestävä ellei kestävämpi kuin hitsi.

Kerran (jos toisenkin) on tullut tehtyä sellainen paikka, että koriliimalla olen laittanut helmaan reiän päälle muotoonsa taivutellun palan peltiä ja ympärille olen tehnyt sellaisen "röpelösauman" pyörittämällä lasikuitumatosta ja hartsista kumihanskoilla sellaista ohutta soiroa. Sen kun liimaa siihen paikan ympärille ja vetää päälle massan, niin näyttää ihan aidolle ympäri räitylle hitsipaikalle.

Tämä toki vain kohtiin missä siitä paikasta ei koidu mitään oikeaa vaaraa rakenteiden kestolle, enkä tietenkään ole myyntimielessä autoja tälleen paikannut vaan ihan omaan käyttöön "viimeiselle leimalle" .

e: niin ja tuo toimii yleensä vaan silleen, että auton paikkailee ennen ekaa katsastuskertaa, antoivat tiukat ohjeet viimeksi, että uusintanäyttöön ei saa olla paikkojen päällä massaa, vaan pitää olla saumat esillä.

Eipä noita lentokoneen rakenteita liimata, niitataan ja sitten kyllä ehkä kittiä saumojen päälle jos varsin niikseen tulee esim pa-tankissa. Helikoptereissa on jonkin verran liimailuja käyttykin. Hyvä liimaus on vaan siitä hyvä kuten koriliimakin että jos hakuaa että ruoste innostuu niin monesti korikitin alta innostuukin.

Kyllä bexussa on kyljen takapala osittain liimattu Ja siksi se kyllä useimmiten lahoaakin ensimmäisenä(kaareva osa joka laskeutuu takaoviaukosta alas). Tosin syy on, ettei sitä ole tehty kunnolla

Joo, kuuluisa paikka mm Xantiassa mutta eikös se johdu vaan korikitistä? Osat on kyllä pistehitsuiltu mutta sauma on liimattu vettä vastaan korikitillä, veikkaan.

Kunhan ehdin niin ajelen tuosta varaosa bexusta pellille tuon kohdan, mutta pistehitsauksia siinä ei tosiaan näytä olevan. Täytyy nimittäin irroittaa tomaattiin takapala tuosta.
Toiselta puolen varaosa bexua nimittäin jo aukasin tuon kohdan.

Kyllä on pistehitsattu beksin takaloksu sieltä takaoviaukosta.

Eipä ollut, ainakaan tuossa -90. Joka on siis räpeltämätön! Ihan puhdas vaalea korimassa vaaksan matkalla. Onhan se varmaan ala-/yläpäästä pistehitsattu.
Liekö sitten joku sekunda yksilö, muutenkin on ihan paskasti laitettu nuo nuo helmat etc. Ne on tosiaankin vain pistehitsattu, ilman minkäänlaista suojaa. Liekö ajateltu tuon sinkatun pellin olevan jotain jumalaista

Hyvä Idefix, hyvä!!!
Sinun pitäisi hakea insinöörikouluun opettajaksi. Voisit varmaan tuulettaa siellä luutuneita käsityksiä. Lujuuslaskennan tarpeellisuudesta, tai varmuuskertoimien määräämisestä. Tai katsastusmiehenä hyväksyisit varmaan myös tuon alkukysymyksen paikan, jos siihen tunkisi trasselia, ja laittaisi teipin päälle.

Mutta keskustelu on keskustelua, hauskahan näitä on lukea, antaa kaikkien kukkien kukkia.

Oletko koskaan ajatellut, että joku saattaisi uskoa sinun neuvojasi?

Tuossa on -85 Sportista kuva, pistehitsien kohdalta ruostunut.

http://www.citikka.info/gallery/Kayttaj ... k/PICT7964
http://www.citikka.info/gallery/Kayttaj ... k/PICT8104

Ja vuosimallin -90 16Valvesta

http://www.citikka.info/gallery/Kayttaj ... k/PICT8251

Kannattaisi varmaan joskus käydä päivittämässä tietojaan jossain autokorikorjaamolla. Esimerkiksi takakaarien korjaamisessa käytetään nykyisin enemmän liimaamista kuin hitsaamista. Lujuus on sama, mutta ilman hitsaamisen aiheuttaman lämmön ongelmia.
Ja niittaus sekä liima yhdessä on menetelmä, jota käytetään jo nykyisin korin kolarivaurioiden korjaamisessa. Hyvinkin tarkkaan määriteltyjä jopa niittausten kohdat ja määrät, ihan autotehtaiden taholta.
Kynnyskoteloon ei silti ruostevaurion korjaaminen liimatulla paikalla ole (ainakaan vielä) sallittua. Helmaan (joka on siis auton edessä tai takana muttei sivulla) on. Siihen riittää popniitit trai peltiruuvitkin.

Tässä on kyse auton sivun pitkästä helmakotelosta, aivan sen loppupäästä, johon kiinnittyy vielä bensatankin tukirautakin, joten varmasti on kantava osa. Kysyinkin siksi, koska kemistit kehittelevät yhä tehokkaampia liimoja. Että ollaanko jo niin pitkällä, että löytyisi liima tähänkin tarkoitukseen? Mutta ilmeisesti siis ei. Joten sitten vain purkamaan paljon osia pois, jotta vois turvallisesti hitsata.

XM Hannulle laitoin pm. Mulle ei oikein ole varmaa vieläkään, ilman kuvaa millaisesta ruostevauriosta kysyjän autossa on kyse, mutta tuossa citunig kuvissa näkyvät ruostevauriot voisi hyväksyttävästi korjata niittaus/liimaus konstilla.
Kyllä kyseisen metodin ovat minua viisaammat keksineet ja sitä tuloksekkaasti nykyään myös käytetään. En aiheesta nyt ihan esitelmää tuonne aikaisempaan viestiini viitsinyt laittaa, xm hannuhan sitten jo rupesikin ilkkumaan. Pakkelia ja maaliahan on myyty jo vuosikymmeniä. Joten lopputulos olisi siisti.

Idefixille vastaus: Ekan viestin lähettäjä on nähnyt jonkun verran vaivaa kirjoittaessaan auton ruostevauriosta. Kaikesta päätellen hän haluaa hoitaa auton lainmukaiseen kuntoon.

Jos olisit kirjoittanut, että "tämä ei ole sääntöjen mukainen tapa, mutta jotkut ovat niitanneet peltipaikan ruostuneen kohdan päälle, ja naamioineet sen hitsatuksi", niin sehän olisi ollut totta. Siihen en olisi puuttunut millään lailla.

"Ymmärsinkö nyt oikein, että helmapeltiä pitäisi paikata ? Kyllä noin penen paikan voi kiinnittää vaikka niittaamalla (pop niitti) esim." Näin kirjoitit.

Eli annat selkeästi katsastusmääräysten vastaisen ohjeen. Josta tulee katsastuksessa takuuvarmasti hylkäys. Ja haluat lisäksi haastaa autosuunnittelijat ja lujuuslaskennan asiantuntijat. Tiedoksi: Itsekantavan korin helma- eli kynnyskotelo on koria jäykistävä rakenne. Pakkeli ei sitä jäykistä. Kysy katsastusmieheltä, ellet minua usko.

Siitä vaan.

Pysytään siis asiassa, silloin, kun on asian paikka, totuudessa, kun on totuuden paikka, ja mielipiteissä tai huumorissa muulloin.

Tässähän annetaan julkiseen käyttöön ihan aitoja trokari-innovaatioita. Millähän aidot autokauppiaat sitten elävät, jos kaikki tietävät heidän kikkansa.

Märkä sanomalehti ja pakkanen ja alumiinifolio, pläkkipelti tms.
Erilaiset pakkelit ja massat.
Betoni / sementti / laasti
Jo mainitut liimat ja pelti tai jokin pellinkaltainen materiaali.
Tina + pelti.
jne.

Kaikilla lähtee tai ainakin helpottuu hengenlähtö kun käy jotain odottamatonta (kolari, ylikuorma ja tien heite jne.)

Näin niinkuin lujuusopillisesti aika lailla pieleen saa hitsata, ettei saumalla saavuteta liiman lujuutta. Vastaavasti saa aika mahtavan hyvin pohjustaa vanhan pellin, että liimat,massat ym. pitävät kunnolla. (Autotehtailla kun liimaillaan uusia osia vakio-olosuhteissa puhutaan hieman eri asiasta, kun kotioloissa tuusataan kylmässä kaljapaissään peltiä pohjaan ennen katsastusta )

Niittaus lasketaan aina saranaksi, ellei saada niitattua kunnollinen, suunniteltu matriisi. Pistehitsauksella saadaan jäykkä liitos autotehtaalla. Toimisi ihan hyvin kotonakin, jos olisi kunnon vehkeet ja viimeistellyt pinnat ja oikeat muodot.

Alumiininen niitti, ruosteinen pelti ja vesi on kemiallisesti ihan jännä yhdistelmä.

Kun vakiokorista tehdään kilpaversio, saumat vetäistään läpi hitsaten tai kaarijuottamalla. Nykyiset suurlujuusteräkset (ei pitäisi suomalaisista autoista löytyä ikinä ennenkuin joku kehittää 100% korroosiosuojan) menettävät lujuutensa hitsattaessa. Sen vuoksi kaarijuotto on tullut tällaisten autojen korjausmenetelmäksi.

Muotopeltien liimaamista ei kantavissa korin osissa en pidä pahana, mutta aina on tuo virkamies pykälineen....

Ei käy, ainoa oikea korjaustapa on hitsaaminen! Kuolonkolarin myötä tukitaan puutteellisesti korjatun pellin tekijä ja siitä seuraa syyte kuolemantuottamuksesta.

Olisiko viitettä todelliseen suomalaiseen oikeustapaukseen?

Sain aikoinani myös autopeltiseppäkoulutuksen jossa erikoistuin ruostevauriokorjauksiin, koulutuksen yksi arvokas asia oli kun painotettiin korjauksen vastuullisuus koska elävä elämä on tuonut esille virheitä mitä "korjaajat" ymmärtämättömyydessään ovat aiheuttaneet, eivät vain itselleen vaan myös kanssa-autoilijoille ja väärin korjauksen seuraus on pahimmillaan autoilijan kuolema. Ja siksi on syytä korjata ei vain päällepäin näkyvä osa vaan myös piilossa olevat rakenteet.

Meillä koko lainsäädäntö perustuu itsemme ja kanssaihmisen parasta katsoen, eikä siitä tingitä vaikka jonkun näkemys äkkipäätään tuntuisi hienolta niin siksi en voi kuin kehoittaa noudattamaan yhteisiä pelisääntöjä.
Auton katsastuskin on siksi siihen perehtyneiden henkilöiden käsissä jotta yksittäisten mielipiteet eivät saisi vallan, sillä ihmisellä on taipumus luistaa vastuustaan laiskuuttaan tai rahanmenon vuoksi ja mitä enemmän syventyy asioiden tutkimiseen niin sitä enemmän huomaa järjestelmämme arvokkuuden.

Ja vielä tästä valvonnasta, sillä tosiasiassa ei liikenteessä olisi kameroita seuraamassa ylinopeuksia ellei siihen olisi todellista tarvetta kun ihminen jolla on nopea kulkuinen pirssi ei välillä välitä muista tielläliikkujista vaan oma kunnia pistää kaahailemaan jopa aivan järjettömillä nopeuksilla ja mitä suuremmaksi nopeudet kasvaa sitä suuremmaksi onnettomuuksien riski kasvaa ja yksi menetelmä on juuri kiinnijäämisen pelko jossa käydään kaahaajan kukkaroa rasittamaan kun hän ei muutoin ymmärrä kunnioittaa yhteisiä sääntöjä.

Ei siinä oikeustapauksia tarvia. Käykää katsomassa purkaamoilla kolariautoja sekä sitä mistä ja miten ovat revenneet.

Suurlujuusteräksiset autot ovat varsinaisia kuoleman loukkuja vähän ruostuttuaan. Kun auto on tehty 0,3 mm teräksestä ei syöpymän tarvitse olla isokaan, kun lujuudesta on 1/4 jäljellä.
Lukuusopissa usein ainepaksuus menee kolmanteen tai neljänteen potenssiin riippuen kuormituksesta ja rasituksesta.

Samoin helmat pöllähtävät hassusti kun ovat huonosti hitsattuja.