Kaveri pyysi apua kyseisen vehkeen venasäätöön. Simppeli kyssäri, napit vai ruuvi ja mitkä välykset imu- ja pakopuolella.
Tack!

Palasäätö, välykset imu 0.15...0.25mm ja pako 0.35...0.45mm

Yksinkertaistettuna..:

-välysten mittaus (arvot muistiin)
-jakopää purkaen (ajoitusmerkkien mukaan purku, niin männät ei venttiileihin osu vaikka nokkaa pyöritteleekin)
-nokka-akseli pois
-paininkupit pois
-välyksien säätöpalat mitaten
-haluttuja mittoja etsiessä, verrataan olleita/tavoiteltavia välyksiä sekä säätöpalojen paksuuksia
-"oikeilla" paloilla kasaten
-nokka-akseli takaisin, mieluusti uusilla stefoilla
-vielä kerran välykset mitaten tarkastusluonteisesti
-jakopää takaisin kasaan, mielellään uudella remmillä vaikkei muuta vaihtaisikaan, hihna maksaa aika vähäsen

Siinä nopeasti muisteltuna koko operaatio, toki yksinkertaistaen. Hyvin ne irroitettavat osaset havaitsee, ja tilaa on ihan kivasti jakopäänkin kanssa. Sitten niitä kirosanoja alkaa mieleen muistua jos alkaa samaan yhteyteen venttiilivarsien tiivisteitä vaihtelemaan, ovat sen verran syvällä mokomat...

Kiits Jasu! Hemmetti, "harmi" että on palat kun joutuu palojen sotkemisen jälkeen kuitenkin metsästämään muutaman.
Mutta, kun nuo napit kerran vaihtaa niin seuraavana onkin edessä moottorin romutus, sen verran pitkäikäiset ovat ne säädöt.

tuossa kohtaa minä kyllä vaihtaisi vielä ne vent.ohjuri kumitkin.

Sellanen vielä noihin paloihin, että harvemmin "sekoituksen" jälkeen enää paksumpia tarvii, eli hiomalla saa ohennettua tarvitsemansa yhden tai kaksi tehtyä...

Ne harvat säädöt mitä Bekseihin on tehty, niin jos ei purkukoneista viitsinyt purkaa/löytänyt sopivaa, niin rälläkällä sai sopivat sopivasti tehtyä. Sit taas kivasti kun oli parin Maseratin kannet samaan aikaan säädettävänä venttiilien vaihdon takia, niin 24 säätöpalasta sai 23:een sopivat, vain yksi isompi tarvittiin pelastamaan tilanne..! Useampaa kyllä ohuemmaksi hioa piti, hionta tapahtui miniporan kivellä sorvissa, jotenkin ei rälläkkä tuntunut soveliaalta niihin...

Beksin säätöpalat muistaakseni olivat ihan siivon hintaisiakin, tuohon jälkimmäiseen esimerkkiin olisivat sitten olleet jotain aivan muuta...

Palojen hionta onnistuu myös penkkihiontakoneella tai ihan kulmurilla, joka on tukevasti kiinni esimerkiksi ruuvipenkissä. Jos ei viitsi tehdä sopivaa holkkia, jossa pala sopii pyörimään, voi käyttää vaikkapa hylsyä. Hiontakone pyörimään ja sen jälkeen hylsy/ holkki, jonka sisällä on säätöpala, laitetaan hiontalaikan lähelle. Sen jälkeen painetaan säätöpalaa kevyesti jollakin sopivalla aseella laikkaa kohti, jolloin se lähtee vikkelästi pyörimään. Jos pala ei pyöri, siitä tulee vääjäämättä vino. Välillä jäähdytellen ja mitaten tulee kelpo tulos.
Harjoittelua ja seinälle lentäneiden säätöpalojen etsintää tuo vaatinee. Minulla on jonkin verran paloja jemmassa ja voin laittaa niitä kirjeessä, jos säätötyöllä ei ole hirmuinen kiire.