Kerosiinista pesuaineena puhutaan paljon mutta valaiskaapa tietämätöntä: Mitä tämä kerosiini nykyään on ja mistä sitä saa? Ihmettelin asiaa jo puolisen vuotta sitten toisessa ketjussa, mutta silloin ei kukaan osannut kertoa.

Kerosiini, eli suomeksi petroli on kadonnut kuluttajamyynnistä aika täysin. Valopetroleina nykyään myytävät aineet ovat jotain ihan muuta, kuin perinteistä petrolia. Moottoripetrolin myynti loppui parikymmentä vuotta sitten.

Lentopetrolia saanee isommilta lentokentiltä, mutta yritäpäs mennä sinne tankkausalueelle kannun kanssa...

Oliskohan valopetrooli sama asia? Sitä lamppuöljyä ainakin myin joskus Naantalin rautakaupassa, juu ihan totta, en tiennyt silloin Zitakan murheista mittää

Punkalaitumen museolle Yli-Kirralle , eli Koiramäen talolle, moottoripetrooli tuodaan nykyisin kuulemma Venäjältä. Sitä menee Kaikkien aikojen maatalousnäyttelyssä ehkä noin 100-200 litraa, voin ottaa selvää.

Valopetrooli ja kerosiini on eri aineita. Kerppa "polttaa" käpälät ja syö joitain maaleja, siinä, missä valopetroolilla puhdistaa pinnan uudenveroiseksi. Jotain lämpöarvojen ja oktaanien kanssakin on eroa - melkoisesti. Kerpan höyryt on kerrotun mukaan monin verroin vahingollisempia.

Kyselin kerpasta tuossa moottorinpesusäikeessä. Kerosiinia ei taideta tuoda maahan kuin lentopetroolina, missä ei ole minkään valtakunnan alv:tä ja jotain ympäristöveroa yms. mitä me ajoneuvopolttoaineen ostajat maksamme. Kerpan hallussapito on suuremman luokan ratkaisu ja vakava juttu muutenkin, kun säiliön vieressä seisoo. Esimerkiksi kerpan luovutus tavalliselle patonkilaiselle jostain lentokoneen huoltopaikan tyhjennyskannusta tai missä sitä nyt olisi ihan mukavasti, olisi suuremman luokan veropetos. Näin minä luulen, joku voi tietää oikeasti. Koiramäen petrooli taitaa olla ihan laillista omaan käyttöön tuontia Tullin rajoitusten mukaan. Ihan ok.

Juu ja ei, yleensä kai kerosiinilla (Suomessa) tarkoitetaan suihkumoottereille tarkoitettua lentopetrolia. mutta ei läheskään aina (Neste käytti ainakin valopetrolista sujuvasti myös kerosiininimityksiä).

Eikös lentopetroli (kerosiini) ole muutenkin lähempänä Dieseliä (ilman voiteluaineita) kuin varsinaisia petroleja (valo- tai moottoripetroli, jotka nekin on vielä eri aineita) mutta lentopetrolit on ominaisuuksiltaa tiukemmin säädelty. Hieman erilaisia aineita on kaikki ja lentopetrolejakin on useampia.

Google osasi kertoa että nimitys kerosiini on tullut venäjän käyttämästä petrolin kauppanimestä ja eri maissa käytössä eri lailla.

Kasikytluvulla oli petroolisaappeja ja kerosiiniperämoottoreita, kävikö ne samalla aineella vai ei?

edit:

Täältä hieman tietoa petroleista ja kerosiineista. Alunperin Fortumin julkaisu vuodelta 1998.
Tekstistä käy hyvin ilmi, millainen nimiviidakko on kyseessä kun puhutaan eri öljytisleistä. Tähän kun lisätään vielä eri kielistä peräisin olevan käännöslainat, niin soppa on valmis.

Ja näemmä alkujaan Kerosiini eli Kerosene oli lamppuöljy, jonka keksijä suojasi tavaramerkikseen: https://en.wikipedia.org/wiki/Abraham_Pineo_Gesner

Petrolimoottoreita oli ennen suihkareita, veneissä Wikströmit, pelloilla Fergut, nekin kaikki käytti moottoripetrolia, lentopetroleilla tuskin kävisi (vaikka bensakäynnisteiselle kävi huonompikin tavara)

Nesteen entinen ohje, löytyy vielä googlen välimuistista Petrolien suku
[Edit oli tässä välissä löydetty eli linkki edellisessä viestissä...]:

"HYVIN VANHAT MOOTTORIPETROLIMOOTTORIT, joihin edellä mainittuja toimenpiteitä ei pystytä tekemään"
Lentopetrolia ei mainita, mutta johtunee siitä ettei sitä verotuksellisesti ole vapaasti myynnissäkään

No mitä se petrooli Varre ja olikain niitä muitakin autoja mitkä kulki halvalla polttoaineella? eikö niissä käytetty polttoöljyä? verovapaata?

hmm, mietitääs... olisko ollu petroolia?

Tuon Nesteen reseptin jälkeen on vielä huomaustus että dieseliä tai löpöä ei voi käyttää ohjeessa valopetrolin asemasta, se ei pala ja päätyy öljyn joukkoon ja katastrofi seuraa jo puolessa tunnissa. 2-tahtisessa ei liene tosin ongelmaa dieselin kertymisessä öljypohjaan.

Oliko Warret ihan uudesta petrolille tuunattuja (en muista muista kuin Petro Saab ja Horizonit, mutta on siitä aikaakin. Eikös tärpättiäkin ainakin kokeiltu Saabissa. Omia konversoita oli tuolloin muitakin kun tuo oli muotia, alussa oli tosin muuttaminen kiellettyäkin verotuksellisesti. Moottoripetrolin myyntiä oli vielä joskus -90-luvun alussa, mutta sen jälkeen loppui tuotantokin.

Mitenköhän nykylainsäädäntö suhtautuu noihin, ainakin kovin on kiellettyä erilaisten verottomien polttoaineiden käyttö, olikohan moottoripetroli silloin kuitenkin jotenkin verotettua ja siksi sallittu?

Jotkut käyttivät petroolia Warressa, kyllähän se toimi ja kulki. "Petromaksi" taisi olla yksi kutsumanimi tällaiselle. Vaan tahtoi karstoittaa paikkoja. 2-T-öljyä piti silti käyttää. Ja mitenkään vähempihajuisempi ei ollut.

Moottoripetrooli oli kevyemmin verotettua ja halvempaa, henkilökohtaisesti pidän moisen tökötin käyttöä järjettömänä (onneksi moista ei enään saa) hinta/teho-suhde on bensaa huonompi ja käyttö hankalaa, ja koneet paskoja.

Volvo Penta B20 tuotti petroolilla 42hv ja bensalla 115hv ja toi 42hv ei tullut ihan pienellä kulutuksella, itse peruskone on aivan sama, erona on kannentiiviste, imusarja ja kaasuttimet, ja maksimikierrokset 3000/5500, tosin koneena tuollainen Volvo pesee Wikström vikapesän 6-0

Tehdasvalmisteisia moottoripetrolia käyttäneitä autoja ei ollut kuin Saab ja Talbot. Molemmat Saab-Valmetin kehitelmiä. Muutama Pelle-Peloton noita väsäsi itsekin.

Petro-Saabin historiaa Saab-klubin sivuilla: http://www.saabclub.fi/www/images/stori ... -petro.pdf

Petro-Warre oli vitsi jostain laulusta, sarjatuotantona niitä ei ole tehty. Toki Warressa pystyi matalan puristussuhteen takia käyttämään petrolia sellaisenaan. Kokeiltu on Öljyä vaan piti laittaa sekaan 5-6%, jotta voitelu toimi kunnolla. Bensalla riitti 2,5%.

Savua syntyi paljon ja haju oli, jos mahdollista, vielä kamalampi. Lisänä vielä se, että 50 hevosesta taisi ainakin parikymmentä karata kauhuissaan, sillä pelkällä petrolilla auto ei jaksanut kulkea edes satasta.

Joitain Ladoja oli kaksneuvosina kanssa vaimokkeen siskonmiehellä oli moinen hajupommi.

Mutta takaisin aiheesen: mikä olisi nykyään petrolia/kerosiinia vastaava pesuliuotin?

White spirit

Jess White Spirit, pikkasen häijyä, kannattaa kokeilla johonkin muualle ennen kuin pyyhkäisee vaimon uudemman Veyronin katosta kuivuneet Dom Perignon-tahrat. Kattelin googlaamalla erilaisia taulukoita, selkeää hajontaa ja kilot/litrat taisi jossain mennä sekaisin.

Jet A ja Jet A-1 on hyvin lähelle toisiaan, A-1 on "arktinen laatu", Jet B on 70% bensaa, 30% kerosiinia. A-1:n energiasisältö per kilo (!) on 43 MJ/kg, polttoöljyllä, dieselillä 48, bensiinillä 46, E10:llä 44 ja kerosiinillä 46. Pitäisi katsoa litran sisältämä energiamäärä, kun autoon pumpataan litroissa ja maksetaan litroista. Iowan yliopiston prujussa annettiin lisäksi vertailun vuoksi LHV-arvo, mikä on polttoaineen palamisen vuoksi hajoavien ainesosien menetys, mikä oli n. 3 MJ/litra.

Fissioimalla uraania irtoaa 90´000 MJ/kg, fuusioimalla 300´000 MJ/kg. Mikä tietysti pidentäisi tankkausvälejä kesälomareissulla.

Mulla oli ilo istua työkaverini petroolivarressa Helsingistä Orivedelle. Matkaa tehtiin hartaasti, todella naattien. Ja kuulemma halvalla, olihan moottoripetrooli silloin 80-luvun alussa halpaa. Viimeiset tankilliset sai vain kesäisin venelaiturista, Vuosaaren sillan kupeesta. Kone piti käyttää lämpimäksi bensiinillä, jotta moottoripetrooli alkaisi palaa edes sillä, mitä Xari kirjoittikin, puolella teholla. Kojelaudassa oli nappi, mikä vaihtoi sähköventtiilin avulla säiliötä, napissa taisi olla sellainen hassun värinen oranssinpunainen valo, mikä näytti, kumpi on kytketty, jollei sitä hajusta ja taustapeilistä huomannut.

Koska Warren savu ja varsinkin petroolilla tuntui takana ajaville jo peninkulman päähän, ohitukset alkoivat aina ja missä vaan, kun varpunen oli kohdalla. Vastaantulevat olivat yhtä lailla valppaana, kaikki tutuivat tietävän, että missä savu, siellä ohitus. Ai että, Warreilla on aina lokonen paikka mun sydämessä...

Siis mineraalitärpätti, joka myös lakkabensiininä tunnetaan?

Minä en ajatellut asiaa edes verotuksen kannalta. Koitapas päästä edes Malmin kentälle mittarien ääreen kannun kanssa. Taitaa mies lentää ulos alueelta nopeammin, kuin se entinen leppäkeihäs.
Ainakin ellei ole oikeanlaisia proopuskoja mukana.

Kerosiini on vähän samalla tavalla 'yleistynyt' kansan suussa kuin löpö sanakin...
Ilmailuhommissa tosiaankin kerosiini nimitystä käytetään JET A tai JET A-1 polttoaineesta.
Mutta mikä parasta nykyiset diesel moottoriset harrastekoneet (kuten kerhomme Diamond D40) voi käyttää missä tahansa sekoitussuhteessa autodieseliä (kesädiesel), moottoripolttoöljyä tai jet a-1 kerosiinia.
Toki talvella suositellaan pysyttävän tuossa JET A-1:ssä.
Eikös se lapissa toiminut se huijariporukka joka haki Ilmavoimien varikolta JET A-1:tä ja myi eteenpäin tutuilleen autokäyttöön?
... ps.... ei tuo kerosiini mitään halpaa tavaraa ole.. Suomessa n. 2 € / l (verolla). Sama tavara Ruotsissa n. 1 € / l (eivät ota veroa).
Btw... kerhon koneessa käytetään polttoöljyä (ei ole rajoitusta kun ei ole käyttövoimaveroja).

Malmilta toiminut dieselöity Cessna joutui tekemään takavuosina pakkolaskun Porvoon motarille, kun moottori ei tykännyt lentopetrolista. Vai oliko sinne polttoaineen sekaan päässyt vettä, joka oli hiljalleen pilannut pumpun? En muista, mihin tutkinnassa päädyttiin. Moottori taisi olla Thielertin konvertoima joku Mersun CDI-diesel.

Onko niin et kerosiini nimiset aineet eivät kuitenkaan ole kemiallisesti samoja vaan jos aineessa on enemmistönä kerosiinia siitä käytetään nimenä vain kerosiini? Lisäaineena autoilijalle myytävänä oleva kerosiini x1r-bensaboosteri tuo takapuolituntumallakin pienen teholisäyksen kun sitä laittaa bensan joukkoon pienen määrän mutta valopetrooli ei vaikuta samalla tavalla.

Kerosiini on amerikkalainen lainasana, joka on siis alunperin kauppanimi, mutta levinnyt moniin kieliin tarkoittamaan öljytislettä, joka tunnetaan Suomessa nimellä petroli. (Lainasana Saksasta). Tuntuu siltä, että "kerosiinilla" tarkoitetaan englannissakin mitä tahansa bensiinin ja polttoöljyn väliin asettuvaa tislettä ja niiden jalosteita.

Suomessakaan petrolina myytävä aine ei ole enää petrolia. Valopetrolina myytävä tavara ei ole ainakaan pullon varoitusmerkintöjen mukaan ole edes palavaa nestettä.

Nimitykset vaihtelevat kielialueittain: Brittien "petrol" on suomalaiselle bensiiniä. Amerikkalaisen "gasoline", eli kaasuöljy on myös bensiiniä vaikka suomessa kaasuöljyllä tarkoitetaan polttoöljyä tai dieseliä. (Englanniksi fuel-oil ja diesel-fuel). Ranskan "gazole" on samoin dieseliä ja bensiini puolestaan "esanssia" (L'essence).

Jos tuntuu sekavalta, niin se on. Kun tätä sekamelskaa vielä suomentaa kielenkääntäjä, joka ei tunne kemiaa niin virheitä tulee.

X1R-bensaboosteri on ilmeisesti oktaaniluvun kohottaja. Mainittu kerosiini on siinä apuaine, johon varsinainen oktaaniluvun korottaja on liuotettu annostelun helpottamiseksi. Pullossa voisi olla bensiiniäkin, mutta vähemmän tulenarka "kerosiini" on turvallisempaa varastoida ja myydä kuluttajille. Tässäkin tapauksessa kerosiini on todennäköisesti jotain muuta, kuin perinteistä petrolia. Se persdynon antama tehonlisäys tulee tuosta oktaaniluvun kasvamisesta. Saman ilmiön saa aikaan monilla autoilla huomattavasti halvemmalla tankkaamalla 95:n sijasta 98:a.

Lentopetroolista otetaan vesitesti joka ikinen päivä ennen ensimmäistä tankkausta.

A-Mersun kone niistä ensimmäisistä versioista ainakin löytyy, muutama kotimainen pellepeloton on käyttänyt VW-tekniikkaa sopivasti sekoteltuna riittävän luotettavuuden saavuttamiseksi.