Etupää alkoi elää omaa elämäänsä, eli totteli vain korkeussäätövipua. Keula siis joko nousi aivan ylös tai laski alimpaan asentoonsa. Normaali korkeus piti etsiä varovasti korkeudensäätövipua käyttämällä.

Eikun kotona auton keula rampeille ja säädintä tutkimaan. Ja kappas: se muovinen koiranluu oli kuin olikin irti toisesta päästään. Onneksi tuli pari vuotta sitten ostettua noita kaksin kappalein, kun edellisen Xantun takapää teki saman. Uusi tanko vaseliinilla voideltuna paikalleen ja taas toimii. Takapäässä olikin jo metalliklipsillä varmistettu malli.

Pitääkin käydä taas hakemassa uusi varaosa autoon. Tuo muovinen "tanko" kun maksaa peräti reilun pari euroa.
Joskus se kuitenkin taas kuluu loppuun. Nyt kun homma on kertaalleen harjoiteltu etu- ja takapäähän, sen tangon vaihtaa helposti kun vaan pääsee auton alle.

Kulunutta osaa ei mielestäni kannata yrittää sitoa kiinni. Samalla vaivalla sen tangon sinne vaihtaa eikä ole edes iso investointi kuljettaa varaosaa mukana.

Tai sitten vaihtaa ne tangot ennakoivasti muutaman vuoden välein...