Moi aattelin täällä kysäistä kun on tarkoitus moottoripyörään laittaa gs kone ja siinä on se öljyn syöttö niin paljonko se antaa painetta? Mietein että onnistuisko tehdä hydraulijouset pyörään omassa projektissa on vain putki ilman muita hilppeitä jäljellä

Kyllä varmaan onnistuu, mutta aika seppä saa olla. Ei taida sitikoiden jousitusosia ihan helpolla saada muunneltua moottoripyörän paljon pienemmälle massalle sopiviksi.

Geesussahan on yksimäntäinen pumppu, joka tuottaa 175 bar paineella 9cl (pitää tuo tuoton määrä tarkistaa) joka kierroksella 250 RPM nopeudella. Pumpun iskiu on 10mm ja männän halkaisija 15mmn ja pumppu pyörii puolella kampiakselin nopeudesta. Painetta tuommoinen tuottaa periaatteessa äärettömästi, tai ainakin sinne saakka kun joku paikka pettää...

Pumpulta menee putki paineenvaraajaan/säätimeen, joka pyytää pumpulta lisää painetta kunnes noin 170 bar on saavutettu, ja antaa pumpun käydä jouten kunnes paine on laskenut 145 bar tuntumaan. Tuolta sitten on jaettu paineet korkeudensäätimien kautta jousisylintereille, josta sitten aiheutuu se että jousituksessa on aika paljon alhaisempi paine kuin mitä pumppu tarjoilee...


Eihän tuo ole kiinni kuin vipusuhteista ja männän halkaisijoista. Jousituksen paineet näkyy olleen 50-100 bar välillä, likipitäen mallista (siis mehujousisten Sitikoiden) riippumatta, tuolle hehtaarille jos suunnittelee (tai vaikka allekin), pitäen huolen että jousipallojen paine on sitten sellainen että joustovaraa on molempiin suuntiin (eli karkeasti samaa luokkaa tai vähän yli kuin ajopeli kuormaamattomana) niin ei pitäisi tulla ongelmia...

Jousisylinterit on ehkä vähän hankalia prätkäkäyttöön, paitsi ihan viimeiset eli C5 X7:n takasylinterit, jotka muistuttaa ulkoisesti "normi-iskaria" johon tulee jousipallo sekä syöttöletku kiinni. Tietenkin jos jonkun vanhemman takasylinteristä lähtee suunnittelemaan, niin niissä taas helpottaa se että männän kara ei ole männänpäässä millään kiinni ja toisessa päässä on herkkä nivel...

Ei muutakuin osia etsimään, ja ihmettelemään, sekä toteuttamaan tuommoinen joka on itsellä ollut haaveena jo kauan. Ja ehkä pysyykin, kun on "päässyt irti" kaksi- ja kolmepyöräisistä, ainakin toistaiseksi. Rohkeasti sitten lisää kysymyksiä, niin keksitään jonkinlaisia vastauksia niihin...

-jasu . paineenvaraajan sekä säätimien väliin on asennettu ns>:safety valve jota rajaa paineen geesussa mustaakseni jonnekkin 80-90 kilon nurkille , sitten miettimään kuinka korkeus säädetään halutuksi .
sitten vaan taakse perinteiset sylinterit .mutta eteen suosittelisin niitä bekseissä/santuissa olevie pherson tyyppisiä tolppia . miksei virtittelijä pysty rakentamaan mýös niistä perinteisistä sylintereistäkin toimivia . periaatteessa ei tarvita muuttuvaa korkeudensäätöä . joten kun on löydetty haluttu korkeus . niin säätimet voi lukita sille paikalle.
sitten vaan putkistoa meno/paluu suunnittelemaan sekä pikkuinen pönttö litkulle .

Ei, vaan se avautuu vasta kun painetta on tuon verran, ja samalla sammuttaa alhaisen paineen merkkivalon. Jarruille, joita tuossa sovelluksessa en usko tulevan, tulisi koko ajan paineita alhaisuudestaan huolimatta...

Eli siis, jousituspiirille tuon venttiilin kanssa tulee paineet vasta kun pumppu on saanut paineet nostettua turvarajan yläpuolelle...

kyllä - juuri niin .paine kytkin siinä päässä osoittaa tarvittavan hydr. paineen . en ole koskaan tullut huomioineeksi sen safety valven muuta toimintoa kun jarru ja hydr. paineen ilmoittamisen kuskille . pelkästään ohivuotolinjalla ei ylimääräistä painetta olisi voitu palauttaa pönttöön . muuta paluulinjaahan siinä ei ollut . hyvä kun lopultakin tuo tuli ajattelun kohteeksi .
päävaraajassahan kytkentäpaine on 145 ja katkaisupaine 175 suojaventtiili rajaa paineen köykäsimmissä 80-90 kiloon ja raskaammissa 110 kiloon . miten rajataan katkaisupaine päävaraajan ulkopuolelta ? kun sitä ei rajoiteta itse päävaraajassa ......nyt tulikin tieteellinen kysymys tyypille joka on räpeltäny kymmeniä vuosia noitten vimpaimien kanssa ......nyt tukeudun james potkukelkan konstiin . AAAAAAPUVA , AAAApuVA.

Sitten kun vielä unohtaa noi "vajaasylinteriset" koneet niin ei tule painon suhteen sovellus ongelmia. Laita vaikka joku mopar 440cid niin silloinhan se painaakin jo puolet geesusta ja kun jousiakin on vain puolet geesun jousista...

Äkkiäkö sitä jonkun "risukeulan" askartelee jossa vipusuhteella hoidetaan suhteellisen normaali voima jousipallolle. Vihreä kuula siihen eteen keskelle mahdollisimman näkyvälle paikalle, niin a'vot

Katkaisupaine rajataan paineenvaraajassa, sieltä ei tule speksattua 175 bar enempää ellei se ole rikki. Suojaventtiili ainoastaan avaa yhteyden jousitukselle kun tietty paine saavutetaan, ja tämä tapahtuu kuin luistin päähän vaikuttaa hydrauliikan paine ja toisessa päässä luistia on jousi jota vastaan hydraulipaine taistelee...

Suojaventtiilin rakennetta tutkimalla asia on helppo käsittää. Venttiilille tulee paine varaajalta, ja saman liitännän kanssa linjassa on suora yhteys joka menee jarruventtiilin etujarrupiirille. Tähän kanavaan poikittain on sitten porattu luistille paikka, ja luisti siirtyy syvemmälle porauksessaan mitä enemmän painetta on. Kunnes luisti on paineen noustua siirtynyt riittävästi saavuttaakseen sen viereisen putkiliitäntöjen porauksen, neste pääsee virtaamaan aiemmin suljettuihin kanaviin, Geesun tapauksessa etu- ja takajousipiiriin. Takajarrut sitten saakin paineensa korkeudensäätimen jälkeen, ja tätä kautta on kivasti saatu takajarrupaineelle kuorman tunnistava toiminto...

Mahtavaa kun tulee kunnolla vastauksia. Kiitoksia vastauksista jos jollakin sattuis olemaan kuvia paineen tasaajasta ja sydeemeistä muutenkin niin laittakaa mulle yv. Tä niin voin heittää sähköpostin osoitteen

suojaventtiilille tulee kyllä paine ja menee suoraan etujarruille . kun paine nousee edelleen niin se kykenee työntämään luistia vasten jousta ja mahdollistaa jousituksen paineen nousun ja samalla sammuttaa merkkivalon kojelaudassa 75 k. ohivuoto kerätään takaisin pönttöön letkua pitkin. mutta se ei vielä kerro kuinka paine rajataan geesussa noin 80 kiloon ja painavammissa 110 kiloon . koska katkaisupaine on varaajassa 175 . pitäis joskus mitata paine välillä varaaja / suojaventtiili

Mikä paine rajataan? Meinaatko että jousituksen paine rajattaisiin vielä jossain erikseen? Korkeudensäädin sen tekee, vaikkei paineensäädin olekaan, mutta se sulkeutuu kun tarvittava nestemäärä/paine on saavutettu haluttuun korkeuteen, mutta yläasennossa jousisylintereillekin tulee kyllä se mitä pumppu vaan kykenee tuottamaan...

Tietääkseni jousituksen painetta ei todellakaan rajata millään tavalla erikseen, eikä järjestelmässä ole mitään "mystistä paineenrajainta" sitä varten...

Tarkennetaan tuota viimeistä vielä, jousituksen painetta ei rajoiteta vaan se rajautuu korkeusäätimen ansiosta. Ja tottakai sekin käyttäytyy kahdella tavalla, korkeutta kun säädetään niin nestemäärää sylintereissä säädetään paineen pysyessä liki samana, mutta kuormaa kun lisätään niin nestemäärää siinäkin säädetään mutta paine muuttuu lisääntyneen kuorman takia...

ei korkkarit mitään rajaa . kun puhutaan hydr. paineesta järjestelmässä . niin moneen kertaan on tullut jo mainittua 80/110 . nio paineet ovat hydr. järjestelmässä vallitsevat paineet . korkkarit eivät tee mitään muuta kuin huolehtivat lentokorkeudesta nestevirtausta kontrolloimalla . pitäis vissiin yrittää löytää jälleen jostakin aikoinaan Korpivaaralla tutustuttuun materiaaliin .

Tuota luokkaa ne ovat ja voi laskea suoraan kun tietää kaksi asiaa: massan(voiman) joka kyseiseen kulmaan kohdistuu ja männänvarren pinta-alan -> tulee paine, jos laskee vaikka N/cm2 ja sitä voi sitten vaihtaa haluttuun yksikköön (vaikka googlella 1000 N/cm2 to bar). No oikeasti takana täytyy vielä laskea vipusuhde ja joskus edessäkin.

Mutta paine on ihan sama riippumatta korkeudesta, eli siitä ei voisi saada mitään säätöarvoa, ainoa mistä muuttuu on kun kuormaa lisää tavaraa. tietysti ajossa vaihtelee dynaamisesti, eli kuopassa pienenee ja töyssyssä kasvaa, mutta hetkellisten paineiden laskeminen ei ole niin helppoa ja riippuu mitä kohtaa haluaa ihmetellä, kun välissä on iskunvaimenninta ja muuta.

Eli auton massa rajaa ne paineet.

Tuossa on hyvä selostus englanniksi hydrauliikan toiminnasta Citikoisssa. GS on varmaan sivuutettu, mutta kaikki muut D - mallista alkaen on kaavioina sivulta 22 alkaen. Jasu kai linkitti tämän joku vuosi sitten minunkin löydettäväksi. Ja koska dokumentti lienee jo vuosien takainen, niin kaikkein uusimpia ei taida olla mukana.

https://godelind.home.xs4all.nl/citroenTechguide.pdf

Käytännössä rajaa. Kun sen korkeussäätimen läpi ei määräänsä enempää nestettä virtaa, niin sillä toteutuu se että paine ei ole sama kuin syöttöpaine. Eikä sitä painetta millään rajata ennen korkeussäätimiä, eli korkkarilla on syöttöpaine odottamassa kunnes luisti siirtyy, ja mikäli putket olisi reilummat ja korkkari myöskin että neste pääsisi virtaamaan, niin sitten saattaisi jousisylinterillä olla sama paine kuin syötössä...

Menee jo jankkaamiseksi, mutta ajatellaanpas. Pumppu tuottaa painetta, joka sitten rajataan paineensäätimessä/varaajassa olemaan 140-170 bar. Tuosta menee suora putki varmuusventtiilille, joka avautuu 90 bar tietämillä. Varmuusventtiililtä on suorat putket korkeussäätimille, eli siellä vaikuttaa se sama 140-170 bar. Virtausnopeus putkessa saattaa tuntua kovalta, etenkin putken katketessa, mutta verrattuna sitten tilaan mikä jousisylintereissä pitää täyttää, virtaus alkaakin olla aika hidas. Tässä siis tapahtuu paineenalenemaa, kun pumppu ei ehdi tuottaa samaa tahtia nestettä mitä jousisylinterit pyytää, ja kun haluttu korkeus on saavutettu niin ollaan sellaisessa paineessa mitä on silloin tarjolla ollut, ja se paine määräytyy pelkästään jousisylinterin halkaisijan, kiinnityksen vipusuhteen ja jousisylinterin päällä olevan massan mukaan. Vieläkö ollaan kartalla..?

Jos jousisylinterille saisi johdettua sen 170 bar kerrasta, ilman että syöttö "kyykkää" niin kylläpä muuten Sitikka iloisesti pomppaisi korkkarin avautuessa... Ja joo, Hydractivella varustetun saa hyppäämään, kun sopivasti asian järjestää. Vaikka siten että nostaa korkeuden yläasentoon, katkaisee sähköt (vaikka akkukaapelin irroittamalla), antaa pudota tonttiin tai korkeussäädön vipusesta pudottaa, ja sitten lätkii akkukaapelia takaisin. Hydractive läväyttää aktiivipallon venttiilit auki, ja sinne aktiivipalloille on saatu jemmattua täydet paineet jotka sitten purkautuukin jousisylintereihin 10mm putkia pitkin. Hyppää se, ja jos sattuu olemaan konepelti ja takaluukku auki, niin ei ole enää tuon jälkeen. Ja säikäyttää muuten aika pirusti, ja saa aikaan hämmentyneitä katseita, kuten itselle sattui kin Pildeman parkkipaikalla akkua vaihdoin...

Pitänee joskus laittaa painemittarit korkkarin kahta puolta, ja videoida tapahtumaa. Josko sitten selkenisi..?