Kysytäänpäs kokeneempien mielipidettä. Kaikkihan tietävät että uusia eli 2000+ autoja voi säilyttää vaikka ulkona vuoden, eikä ruoste rupea pukkamaan joka saumasta. Sen sijaan 70-80-lukulaiset sitikat - uskaltaako niitä säilyttää kylmässä mutta kuivassa hallissa, elikkä lämmittämättömässä laajassa tilassa? Tekeekö lämpötilavaihtelu ilman pintakosteuttakin tuhoa? Pitäisikö se olla koko talven säädellyssä lämpötilassakin säilyäkseen?

"Kylmässä tallissa ei auto ruostu" - näin otsikoi TM joskus -70 -80 -lukujen taitteessa.

Oikea lattia pitää olla ja ilman vaihtua.

Mulla on autotalli talon kulmassa ilman lämmitystä. Seinät ovat lämpöeristettyja. Siellä on aina noin 5 astetta lämpimämpi kuin ulkona talvisin. Lämpö vuotaa seinien läpi. Se näyttää riittävän, työkalut eivät ruosti kuten ulkovaraston kaapissa. Tallissa makoilee meidän kesäauto. Tilanne oli toinen kun auto oli jokapäiväisessä käytössä. Se toi mukanaan kosteutta joka ei kuivunut yössä ja oli siksi todellinen ruostehautomo

Maakosteutta ei sovi olla, siis maapohjaa. Ja tuuletus.

Tuuletus, tuollainen vois olla pätevä, https://www.k-rauta.fi/rautakauppa/aurinkoenergia-ja-uusiutuva-energia/aurinkopuhallin-goodiy-thermo-07 mulla on 12m2 puuvajassa pelkkä 50€ aurinkopaneelilla toimiva puhallin ja olemattomasta tehostaan huolimatta ilma vajassa on varsinkin keväisin aivan toisenlaista kuin ennen, se kylmänkostea kalseus häviää.

Tuollainen itsetoiminen puhallin auttaa kesän suuriiin lämpötilavaihteluihin: yöllä melkein pakkasta ja aurinko lämmittää päivän mittaan ja ilmankosteus on usein myös suuri lämpimälläkin ajalla. Sisätilat seuraavat viiveellä ulkoilman lämpötilaa. Jos pelkästään tuulettaa (tai vaikkei ei tuuletakaan, niin kosteus pääsee kuitenkin rakenteiden läpi kylmässä tallissa) niin aamuyöllä/-päivällä kosteus tiivistyy yöllä kylmentyneisiin pintoihin (jotka lämpeävät viiveellä) "aamukaste".

Ja jos on sähköt, niin joku kuivain (tai varmaan sellainen siirrettävä ilmastointilaitekin, kuumaa poistoilmaa ei kaikissa tarvitse johtaa ulos vaan voi lämmittää tilaa) voisi auttaa samaan, ehkä riittäisi ajastettuna vain osan vuorokauttakin? Eikä kai adsorptiokuivaimenkaan ennergiankulutus ja hinta konkurssiin vie, ainakin jos vertaa ruostevikojen ärsyttävyyttä. Noissa voi vielä laittaa kuivaa ilmaa (ja yleensä inan lämmittyäkin) johtavat putket suoraan autojen alle.

Toi vaan googlesta, ei firmasta eikä tuotteesta kokemuksia, eikä muutenkaan kuin vuokralaitteena:
https://www.kosteusmittari.fi/tuotteet. ... tml?id=59/

Asfalttipermantoinen kylmä peltihalli on ainakin vihonviimeinen säilytyspaikka.Ainoa etu lienee,ettei kamat huku lumeen

Halli on lämpimän tilan jatkeena oleva kevytbetoniharkkoseinäinen, ovista ja ikkunoista (venäjän aikaisia) todella horo mutta 20cm kuivan betonilattian päällä oleva noin 400m2 tila. Olen jotenkin toivonut että lämpimästä tilasta talvella vuotaisi hieman lämpöä tuonnekin mutta joskus aurinkoisella kelillä huomannut että hallissa on yön jäljiltä kylmempää kuin ulkona, siis näin talvella.

Jos paikkaa yrittäisi kuivata tai lämmittää asiakseen, pitäisi kai ensin vaihtaa kaikki ovet (6kpl 3x4 m puisia) ja ikkunat (6 kpl 2 x 1.5m) . Se on sen verran iso sijoitus ettei tälle vuodelle tule tehtyä ainakaan molempia.

Katto on betonilaattakatto jonka päällä huopa eikä vuoda mistään.

Eikö ihan perinteinen ilmalämpöpumppu ole vaihtoehto?

Mulla on n. 350m2 70-luvun alussa rakennettu lautarakenteinen kanala kylmänä. Eristetyt seinät ja katto, kevyesti eristetty betonilattia. Molemmilla pitkillä sivuilla reilusti avoimia tuuletusräppänöitä ja lisäksi kaksi isompaa poistohormia. Ei mitään laitteita ja kuivaa on. Autossa kosteudenpoistajaan kertyy reilut puoli litraa vettä talven aikana.

Tuossa on aika monta muuttujaa talon tarkan rakenteen lisäksi, helpoin tuo on arvioida hommaamalla kosteusmittari: ihanne olisi kai 40...60 %, mutta se ei onnistu ilman koneita, jos on usein yli 80 % voi olla syytä tehdä jotain ja arvokkaimmille/arimmille voi tehdä vaikka erillisen muoviosaston/pussin, jota sitten kuivaa.

(mutta vähän hankalaa tuo mittauskin on, sitä kun pitäisi seurata ainakin eri vuodenaikoina, ja eri vuosina myös erilaisia kelejä).

Kosteusmittareista on tullut todettua että niiden tarkkuus on todella huono, eli syytä tarkistaa yläpää kietomalla kosteaan pyyhkeeseen pariksi tunniksi ja tarkistaa että näyttää 95...98 % (kehno tarkkuus koskee yhtä hyvin elektronisia (halpoja) kuin mekaanisiakin) (tai sitten märkäsuolakalibrointi 75 % minigrippussissa, googlesta vinkkejä)

Noihin adsorptiokuivaimiin saa usein myös hygrostaatteja, toimii automaattisesti, eikä tarvitse käyttää muuta kuin silloin kun on tarve, eikä tarvitse kuivata liian kuivaksi.

Mietin että paljonkohan tuommoinen kuivain auttaa, kun kuitenkin "raikasta" ilmaa tulee niin ovista kuin ikkunoiden olemattomista tiivisteistäkin läpi. En nyt ihan muista yliopiston teoreettisen fysiikan luennoilta miten tuo ilmankosteus tasaantuu paikallisesti, leviääkö se samaa tahtia kuin ilmakin vai onko siinä viive. Ettei olisi käytännössä niin että yritetään poistaa kosteutta ulkoilmasta tuollaisella kuivamella, ehkä siinäkin ensin pitäisi tiivistää ovia ja ikkunoita. Voi kun olis tarkempaa tietoa.

Tuo lämpöpumppuidea ei toimi koska talvella ei siinä tilassa voi lämpöjä nostaa juurikaan tai kulut karkaavat älyttömyyksiin. Lämpöpumppuhan ei pysty sulattamaan ulkoyksikköä jos sisälämpötila on koko ajan matala, eli jonkun päivän käytön jälkeen ulkona seisoo jäämöhkäle.

Paljonkohan tuollainen isompi muovipussi kustantaisi. Sinne kun pitäisi sopia ainakin... 8 autoa.

Toisaalta aika isokin kulu on pienempi kuin SM:n tai CX:n ruostevaurioiden korjauskulu ja se harmi...

Veikkaan että teoreettisen fysiikan kursseista ei ole tuossa juuri hyötyä ja ilmavirtaustenkin mallintaminen ja laskeminen voi olla vähän hankalaa, tai mitä sisällä tapahtuu kun ulkona tuulee, vielä vaikeampi voi olla yrittää laskea teoreettisesti paljonko vettä tulee lattian läpi.

Jos ei halua tiivistää koko tilaa, niin se muutaman euron kosteusmittari (ostaa niitä vaikka kymmenen) kertoo silloinkin tilanteen eri kohdissa, noissa kuivaimissa on puhallin joka puhaltaa sen kuivatun ilman ulos, eli sillä voi tehdä kuivemman ilman suhteen alueen, jonka muotoa ja kokoa voi yrittää säädellä letkuilla ja suuttimilla (puhaltaa eri puolelta autorypästä kuin imee).

Muovikin jotain maksaa, mutta tuskin on olemassa 8-auton pusseja ja sellaisen käyttökin kuulostaa hankalalta, mutta muovi lienee kuitenkin kuluista pienin: takennusliikkeestä höyrynsulkumuovia tai rakennusmuovia, puulistaa/lautaa sekä saumoihin teippiä, voi tehdä sopivat ovetkin eri kohtiin tai sitten teippiovi, työ voi maksaa jotain, muovi tuskin paria satasta enempää, vaikka laittaisi lattian ja katonkin 8-auton alueelta (ei kannata laittaa siten että mädännyttää nykyiset puurakenteet, eli ne saa tuulettua kuivaksi). Muovien hinnan kuitenkin varmaan säästää jo vuodessä/parissa takaisin sähkökuluissa, mutta ei tuollaisen esimerkiksi 450 W adsorptiokuivaimen sähkökulut ole kuitenkaan montaa satasta Suomen hinnoillakaan vaikka pyörisi koko ajan lähes ympäri vuoden?

Talvitoiminta voi olla ongelma hygrostaatin kannalta, tuossa Trotecin vehkeessä oli "Sallittu lämpötila-alue: 0 ... 60 °C", mutta talvella ei kuutiossa ilmaa ole montaa grammaa vettä kuivattavaksi, eli muovitetussa riittää varmaan vaikka ajastin silloin tällöin käyttönä, ellei sitten kuivu liiaksi ja nahkat kärsi?

Ei lämpöpumputkaan välttämättä ole poissuljettu talvella, mutta en tiedä onko sellaisia malleja jotka toimivat hyvällä hyötysuhteella kovasta pakkasesta 5 astetta pienempään kovaan pakkaseen? Lämpöpumppu voi toimia suhteellisen vähillä kuluilla myös jos vähänkään tiivis rakennus, yleensä pakkasella ilmaa ei tarvitse paljon lämmittää että suhteellinen kosteus laskee - esimerkiksi ilma jonka suhteellinen kosteus 100 % ja lämpötila -25 °C, sen kun lämmittää vain 5 astetta -20 °C, niin suhteellinen kosteus onkin enää noin 60 %. (toki normaalin ilmalämpöpumpun hyötysuhde on aika huono noissa lämpötiloissa, eikä kaikki toimi ollenkaan ja sulatukset yms.)

En tosin tiedä paljonko pakkasella autot ruostuu vaikka kosteus olisi yli 80 %, pakkanen kun hidastaa myös kemiallisia reaktioita?

Ainakin passiivisen kuivaimen voi unohtaa. Kosteaa ilmaa tule raoista sitä mukaa, kun kuivain kuivaa. Pakkasillahan kosteus on lähelle sata jatkuvasti ja ainakin luonnonmateriaalien kosteus seuraa ilman suhteellista kosteutta - ei absoluuttista. Ts. talvella esim. puu on kosteimmillaan.

Homeet taas ei taida pakkasella kasvaa. Ongelmia tulee, jos on tullakseen, siinä vaiheessa, kun keli alkaa lämmetä (esim. keväällä). Toisaalta silloin ulkoilman suhteellinen kosteus tipahtaa ja silloin pitäisi saada ilma vaihtumaan kabiinissa, jotta tekstiilit kuivaa.

Ratkaisu: autosta veivataan ikkuna auki ja sen tilalle pahvi, johon asennetaan puhallin. Puhallinta ohjataan siten, että se käynnistyy lämpötilan ylittäessä +5 astetta.

Xxxxxxxxxxxx

Tai sitten lämmitin autoon, joka pitää lämpötilan 5 astetta ulkoilman yläpuolella. Silloin kosteus pysyy alle homeiden kasvukosteuden. Periaatteessa lämmittimenkin voisi laittaa niin, että lähtee päälle vasta nollan kieppeillä. Todennäköisesti ei kummoista tehoa vaadi tuo viiden asteen korotus.

Jos tila on jo olemassa ja omassa käytössä, niin aika helpolla voisi tehdä kokeilujakin, kosteusmittareita kaupasta ja jostain rakennuskonevuokraamosta kuivain muutamaksi päiväksi/viikoksi vuokralle (muutaman kk vuokralla saa sitten jo omankin) ja kokeilee riittääkö sellaisenaan jossain vähän tiivimmässä kulmassa ja millaiselle alueelle vaikuttaa. Noissa tuskin lienee kuitenkaan kosteusmittaria/säätöä itsessään, usein antavat vaan pöhistä viikkoja kunnes joku betoni tms. osoittautuu erillisellä mittarilla riittävän kuivaksi. Kompressoritoimiset toimivat pienenä lämmittimenäkin (no adsorptiovehkeetkin vähän lämmittävät, mutta suurin osa lämmöstä puhalletaan kostean ilman kanssa putkea pitkin ulos)

Jostain kuullut, ja pitänyt kokeillakin, että auton sisälle laitettu 5W polttimo olisi tuossa riittävä lämmönlähde. Eikä tarvitsisi kummoista sähkönsyötintä, vanhalla puhelimen laturillakin pitäisi piisata vaikkei jännite ihan 12 volttiin nousekaan...

Taitaa olla pilkkuvirhe, veikkaan lähemmäs 100w.

Laittaa 60w hehkulampun palamaan auton sisälle talveksi. Kustannus luokkaa 30€.

Sisälle viritetty lämmityslamppu ei taida auttaa juuri yhtään pohjan tai ulkokuoren ruostumista vastaan, eli auttaa kai vain sisustan homehtumiseen ja sisäpuoliseen ruosteeseen, tuskin auttaa edes sisälattian alle? Voisi auttaa vähän jos virittelee jotain itsesäätyvää lämmityskaapelia jokaisen auton alle, mutta onko sekään hintansa ja vaivansa väärti 8:lle autolle?

Jos oikein halvalla haluaa, niin ostaa silica gel kissanhiekkaa ja sen voi aina uudistaa itse uunissa lämmittämällä, tosin vaatii tiiviihkön muovin ympärille, jos haluaa ulkopuolistakin suojausta. En osaa sanoa mihin kosteusprosenttiin noi tasaantuu, mutta sellaisia on ihan kaupallisiakin autopussukoita kuivauslootalla yhdelle autolle - on vaan ehkä turhan hintavia?

Nyt iski uusi pelko näitä lueskellessa. Elikkä päällisin puolin täysin kuiva betonilattia ei vielä takaakaan, ettei lattian läpi nouse maakosteutta? Nyt kun asiaa miettii tämähän on itsestään selvää. Kyseessä on siis venäjänaikainen betonilattia, joten onko maata vasten betonin alla mitään, vain taivas tai Lenin sen tietää.

Halli on ollut jo vuoden minulla käytössä sinänsä, mutta vasta tänä talvena säilyttelen suuremmassa mittakaavassa sitikoita siellä. Lämpimälle puolelle sopii näet vain 4 autoa ja sen verran on jatkuvasti remontissa...

Tuskin siellä mitään on, ulkopuolelta tuleva maakosteus kannattaisi koittaa estää, salaojat ja sadevesiviemärit, patolevy sokkeliin, lattiaa ei kannata peittää millään, antaa sen kosteuden tulla pois kun sen pääsemista lattiaan ei oikein voi estää, tai sitten tiivis lattia jonka alle tuulettuva ilmatila.

Edelleen kannattaisin noita aurinkokeräimiä, tuulettimia, jos vaan jokin sopiva seina on aurinkoon päin hyvin.

Jos siellä on hiekka alla, niin mitkään salaojat ei estä laattaa kastumasta. Kokemusta on.

Laatan läpi puskevan kosteuden saa selville laittamalla vaikka 20x20cm palasen muovia tiiviisti laattaan kiinni. Laatan läpi tuleva kosteus paljastuu hikoiluna muovissa.

Toisaalta jos kyseessä on kylmä ja tuuletettu halli, niin ketäpä se laatan läpi tuleva kosteus haittaa.

No ei mut vähentää ne kosteusrasitusta + jos sadevedet tulee suoraan viereen kuten ennen oli.

Jos vaikka seinustalle lorotetaan vettä, niin vesi kastelee sokkelin alla olevan hiekan/saven, oli salaojia tai ei. Laitoin jokunen vuosi sitten salaojat uusiksi. Samalla laitoin sadevesiputket. Noh, olin laittanut huolimattomasti nurkkakaivon putken kiinni. Niinpä syöksytorvesta lorotti vedet talon seinustalle. Tiilivuorauksen pintaan tuli suolat ja ihmettelin mikä seinää kastelee. Suolat lähti vähitellen pois, kun korjasin liitoksen. Maa talon alla kastui salaojasta huolimatta.

Maakosteus ei ole ongelma, kunhan sillä on reitti haihtua pois. Jos sulla on tallissa sellaiset raot kuin yllä kirjoitit, niin en maakosteuden takia uniani menettäisi. Se kuivuu, jos ilmaa virtaa paikan läpi. Lisäksi ne autot ovat kumipyörien päällä, joten se kosteus ei sinne autoihin nouse. Jos tila kerran on muutenkin kylmä, niin tuuletusta voinee vielä lisätä aukomalla lisää ikkunoita tms.

Lämpötilan vaihtelut ja kosteuden tiivistyminen auton pinnoille (josta se kostuttaa imeviä materiaaleja) on ne, mihin täytyy kiinnittää huomiota.

Semmoinenkin on mahdollista, että viileään halliin tiivistyy ihan kesäpäivinä vettä, jos ilmankosteus on suuri, kuten esimerkiksi ukkosen alla usein on. Viime kesänä oli paljon tuollaisia päiviä. Jos tuo lämmin, kostea ilma virtaa viileään halliin, se viilenee, jolloin lämpimässä ilmassa vesihöyrynä esiintynyt kosteus tiivistyykin vesipisaroiksi.