Ymmärsin syvällisemmin Steering Governorin toiminnan vasta tuossa hiljakkoin, kun purin atomeiksi SM:n kuvernöörin ja kasausvaiheessa laitoin yhden lukkoprikan väärälle puolelle piilojousta kasatessa. SM:ssä kävi silloin niin että nollanopeuden keskitys hävisi ja kävelynopeuksissa ratti pyöri täysin ilman vastusta.

Minä tykkäsin siitä kuin puolihullu kiisselistä!

Itseäni DIRAVIssa kaupunkiajossa eniten häiritsee se, että pysäköintinopeuksissa keskityskääntö on aivan liian voimakas. Varmaan se 80-luvulla tuntui höyhenenkevyeltä niihin kilpaileviin traktoreihin verrattuna, mutta esimerkiksi C5 V6 I:sen pikkurillillä pyöritettävästä ohjauksesta voi vain unelmoida.

Diravin ns.peruspalautusvoiman (0-nopeudella) määrittää se kuvernöörin männän suljetulla takapuolella oleva jousi. Keskipakosäätö omine jousineen ei vaikuta siihen mitenkään, sieltä rupeaa tulemaan voimaa männän päähän toiselta puolelta vasta sitten kun auto liikkuu. Täten esimerkiksi se kuuluisa "vaijerin irti nyppääminen" ei vaikuta tuohon peruspalautukseen mitenkään.

Laitetaanpas kuva jossa olen merkinnyt tuon perusvoimajousen. Se näkyy kaikissa kuvissa tosi huonosti ja siksi en se roolia itsekään täysin käsittänyt aluksi, tuolla kohtaa se kuitenkin on punaisen vauvanuolen näyttämänä:



Tuo kuva on CX:n kuvernööristä mutta sisäisesti samanlainen se SM:ssäkin on. Jousta ei voi kokonaan jättää pois, se selvisi tuossa SM:n kasausvirheessä - ajossa mäntä rupeaa resonoimaan edes-takaisin ja hydesysteemi pärisee kuin niittokoneen terä huonolla laakerilla.

Mutta jos tuota jousta löysyttäisi, tai vaihtaisi löysempään... tavoitteena olisi 10 x kevyempi keskitys parkkinopeuksissa. Onkohan tällaista tehty?

Joku viisaampi voisi neuvoa millä tavalla lämmittämällä/päästämälle tms voisi tuota vakijousta "löysentää" siten että elastiset ominaisuudet eivät kuitenkaan kärsi ainakaan liikaa. Lämpimäksi 700c ja vapaa päästö ilmassa?

Tarkennan vielä tuo jousen toimintaperiaatetta sen verran, että sen tehtävä on vetää "ulospäin" tuota mäntää tuolta, eli kuvaan nähden vetää sitä alaspäin tietyllä voimalla. Hydrauliikkapaine kehittyessään sinne ohjauspiiriin sitten työntää tuota jousta vastaan (ja myös tuota keskipakomekanismia vastaan kun auto liikkuu) ja niin saavutetaan tasapainotilanne. Perustiukkuudessaan tuo jousi tekee 25-40 barin paineen. Tavoittelisin korkeintaan 5-10 barin painetta.

Jos se jousi on terästä, kuten todennäköisesti on, niin lämpökäsittelyllä ei voi vaikuttaa sen jäykkyyteen. Teräksillä lämpökäsittelyillä voidaan vaikuttaa materiaalin lujuuteen mutta ei jäykkyyteen.

Mielenkiintoista, olin uskossa että materiaalin kovuus vaikuttaa myös sen käytökseen jousena. Mutta sopisiko tässä tapauksessa happokylpy vai onko todennäköisempi lopputulos paikallinen oheneminen jostain kohtaa ja katkeaminen? Vai pitäisköhän vaan pöräyttää netti käyntiin ja tilata mitoilla jousia nippu.

Jos se on kierrejousi, niin jouset.com myy yksityisellekin. Samoilla mitoilla löytyy jousia hieman eri jäykkyyksillä, jousilangan halkaisijalla, kierrosten lukumäärällä ja esikokoonpuristumalla voi jonkin verran vaikuttaa.

Kiitos tästä vinkistä! Mikähän noista tarjolla olevista jousimateriaaleista olisi sopivin, ruostumaton teräs? Jousihan ui siellä LHM:n keskellä.

Erilaisten jousien hankkiminen on käsikaupassa suurehko ongelma, ainakaan tällä puolella lahtea pääkaupungin isoimmastakaan pulttiliikkeestä ei löydy juuri minkäänlaista jousivalikoimaa. Tuo nettikauppa näyttää kuin taivaan lahjalta.

Jos haluaa kokea Diravin ominaisuuksista "puhtaimmillaan" niin toteutunee vaikka irroittamalla vaijerin joka menee keskipakosäätimeen.
Olen päässyt nauttimaan muutaman kerran tästä ominaisuudesta..Ensimmäisen kerran kun kävin ostamassa koeajamatta V6 Xm:n Oslosta
ja ajettuani reilu pari tuhatta kilometriä kotiin Finmarkiin.
Toisen kerran kun hain saman auton Keuruun "koijarilta", ja hänen tollo asentajansa oli vaihtanut hammastangon,ja asentanut sen päin helvettiä.

Selvitä ensin vanhasta jousivakio. Voit laskea kierrosten, langan paksuuden ja keskihalkaisijan ja kimmokertoimen funktiona. Kaavoja löytyy netistä. Voit myös mitata tunnetulla painolla venymän/puristuman. Kierrejousikin pohjimmiltaan vääntösauva, eli jousto tapahtuu lankaa kiertämällä. Kimmokerroin about vakio kaikilla "teräksillä" eli lujuus/kovuus ei vaikuta jäykkyteen. Vähemmän luja vaan myötää pienemmällä muodonmuutoksella. Rosterisen tuohon laittaisin jos on tarjolla sopivaa. Eli ohuempaa lankaa tai enemmän kierroksia tai molempia lisää niin että puristettu pituus pysyy samana.

kuten juuri sanoin:

"Diravin ns.peruspalautusvoiman (0-nopeudella) määrittää se kuvernöörin männän suljetulla takapuolella oleva jousi. Keskipakosäätö omine jousineen ei vaikuta siihen mitenkään, sieltä rupeaa tulemaan voimaa männän päähän toiselta puolelta vasta sitten kun auto liikkuu. Täten esimerkiksi se kuuluisa "vaijerin irti nyppääminen" ei vaikuta tuohon peruspalautukseen mitenkään."