Arvoisa patonkiväki,

Olen siirtymässä abikosta seuraavalle tasolle. Osaatteko sanoa kokemuspohjalta, kannattaisiko loikka tehdä otsikon kasattavien pistokeliitinten voimin, vai onko joku muu hyvin perusteltu, laadukas, mutta halpa vaihtoehto tyrkyllä.

Kohteena on moninapaiset ajoneuvoliittimet, joilla tarve tai mahdollisuus vaihtaa kytkimen perässä oleva hyödyke matkan varrella. Ensimmäinen tarve ja kohde ei liity varsinaisesti citikkaan: Ajatuksena olisi tehdä sähköisellä ohjauksella varustettuun kaivuriin langallinen kauko-ohjaus, että voisi kuopan reunalla välillä tarkkailla miten maa kulkee, eikä tarvitse siellä kopissa istua. Kovempi tyyppi tekisi tietenkin langattoman suoraan. (siis 180 asteen sektoria kaiveleva vehjes, ei pyörivä)

Mutta ajattelin, kun joudun pihdit kuitenkin ostamaan, että samaa liitinpakettia voisi sitten hyödyntää kaikkeen muuhunkin "puolipysyvään" liittämiseen.

Alilla on paria laatua tarjolla, kohtuuhintaan:

https://www.aliexpress.com/item/1005001 ... 3339%22%7D


https://www.aliexpress.com/item/1005002 ... 4430_2&s=p

Vähäisellä kokemuksella ovat DT:t ainakin ihan asiallisilta vaikuttaneet. Erityisenä plussana on vielä hyvä saatavuus monesta kaupasta. Taisin jollain töistä löytyneillä yleispihdeillä (vaihtopäät) noita puristella.

Tuota TosiHyljettä (AMP SuperSeal) en ole muistaakseni kasaillut, mutta meillä on ainakin vanhemmissa pienisissä laitemalleissa ollut niitä jäähdytyspuhaltimien liittiminä. Luotettavasti ovat pelanneet. Ainut mainittava huono puoli on se, että liitinparit ovat joskus todella jäykkiä painaa yhteen. Siitä on kyllä selvinnyt tiivisteen kevyellä voitelulla.
Jos useammin tulee irrotteluja, niin annetaan yhdeksi vaihtoehdoksi sellaisiin viel Hirschmannin ST-sarja. Miinuksena vain IP54 ja ruuviliitosten takia hieman isohko. Kuitenkin liitoksen kiinnittäminen ja avaaminen on helpompaa kuin DT:ssä ja SuperSealissa. Laitoin moiset juuri kokeiluun yhteen suunnistusseuramme otsalamppuun, kun tuntuu kovalle käsittelylle joutuvan, eivätkä meinaa liitokset kestää. Harvemmin auottavaan DT ja SuperSeal ovat varmasti parempia ratkaisuja.
Molempia taitaa löytyä mm. Partcolta ja sitä kautta tietää ainakin, mitä tulee. Kiinankaupoissa kun on vähän tuurissaan, tuleeko hyviä vai huonoja kopioita. Painotus hankinnassa riippuu toki siitä, haluaako olla kerralla varma vai valmistautuuko rassaamaan.

Sellaset puristusliitospihdit kannattaa hommata, missä on räikkämekanismi, joka avaa pihdit vasta, kun liitin on puristettu tarpeeksi pitkälle. Tulee tasaista jälkeä kerralla ja kunhan ne kerran tarraa liittimeen ja johtoon, ei tarvitse huolehtia, että meneekö loppu puristus nyt oikeaan kohtaan vai hieman vinoon edellisestä.

Osassa tuollaisia pitää toki osata säätää laukaisumomentti oikein. Joskus on epähuomiossa jäänyt turhan löysälle, eikä puristus olekaan mennyt loppuun asti. Ja jos ei ole aivan varma, mitkä ovat hyvät pihdit, niin kannattaa kokeilla useampia. Niissä on melkoisia eroja.

Jos hifistellä haluaa, tai on paljon liitoksia tehtävänä samanlaisilla liittimillä ja johdoilla ja muuten vaan haluaa varmistaa työn tulokset etukäteen, voi tehdä muutaman puristusliitoksen erilaisilla puristusvoiman säädöillä lyhyisiin johdonpätkiin ja sitten vetää johtoa ja liitinholkkia eri suuntiin vaikka ruuvipenkissä niin isolla voimalla että ne irtoavat toisistaan. Liian tiukkaan puristetuissa liittimissä säikeet katkeavat lähes kaikki puristuskohdasta, liian löysään puristetut tulevat katkeamatta ulos liittimestä, sopivalla voimalla puristettuun johtoon säikeet jäävät hapsottamaan vähän eri pituisina. Sillä sopivalla asetuksella sitten puristelemaan niitä johto-liitin -pareja.

Sitten kun Deuch liittimet ja niiden kanssa johtosarjojen tekeminen oikein kiinnostaa, niin saa tulla tutustumaan.
Kuukausi tasolla tulee varmasti toista tuhatta puristeltua, samoin Super Seal liittimiä ja kohteet mihin sarjat menevät ovat tekemisissä pölyn ja veden kanssa.

Kiitokset kommenteista. Nyt on kiinasta tilattu pari sarjaa DT liittimiä ja siirtoleukapihdit räikällä. Abikoita olenkin "aina" puristellut räikän kanssa, nyt vain kyllästyin säätämään moninapaisten kanssa abikon ja teipin höystämillä virityksillä. (pari lisävaloviritystä katkaisi kamelin muuten kestävän selän)

Purin viime viikolla tuon 12 vuotta sitten kassamani 13-pinnisen liitoksen, kun vanha kone lähti uusiin seikkailuihin. Olin oikein yllättynyt miten hyvin sisukset olivat säilyneet tavallisessa perävaunuliittimessä. Olin tosin juottanut liitosten päät, vaikka se on monien mielestä väärin, mutta nuo piuhat eivät siitä tienneet. Lähinnä yllätyin miten kirkkaana rasian johdinelementit olivat säilyneet. Rasia oli pienkuormaajan kyljessä, joten se ei saa auton määrää suolakylpyjä, mutta kuitenkin kohtuumäärän painepesua, lunta ja loskaa osakseen.

TIlasin uutta kytkentää varten myös hyppysellisen 13-20 pinnisiä littimiä eri teemoilla, kun en vielä tiedä mihin kohtaan pistokkeet sopivat visuaalisesti ja toiminnallisesti koneen ulkokuoressa. No tossa on linkattuna sen edellisen projektin tarina, 12 vuotta siitä oli iloa. Toivottavasti seuraavat liitokset kestävät vähintään yhtä kauan.

https://www.avantclub.fi/F1/threads/220 ... imilla.83/

Nämä meidän sarjat menee kallioporiin, joten ovat aika kovilla veden, pölyn ja tärinän suhteen.
Lyhykäisyydessä jotenkin näin me tehdään, johdot suojaputkeen, kuorittu johdonpää Deuchin sieluun ilman tinaa, ne tökitään liittimeen ja kohtuullisesti Enston sähkörasvaa sinne, kutistesukka liittimen alareunan ja muutaman sentin matkalle suojaputken päälle ja vielä varmistuksena nipparilla tiukasti siihen.
Tinaa käytetty ainoastaan muiden liittimien johdon päihin, jotka esim: ruuvi kiinnityksellä, kun vähentää kuparien katkeamista.
Tärkeää, minkä joku mainitsikin, että Deuch liitin puristetaan oikealla voimalla, liian kireä katkaisee johdon.

Näillä eväillä ovat toimineet, eikä yhtään takuukeikkaa ole tullut Ruotsin, tai Norjan vuoristoon, missä suurin osa käytössä.

Ruuviliitoksissa ei saisi johtimia tinata. Tina kun tuppaa pakenemaan puristuksessa ja liitokset löystyy.

Pitää paikkansa, mutta parempi kuitenkin tinan kanssa, kuin pelkkä kupari. Meillä on sellaisia rinkuloita johtoon, mitä käytetään ruuviliitoksissa, vaan tutustunut niihin vasta ½ vuotta, mutta vaikuttavat hyviltä.

Niitä metallisia rinkuloita olen myös käyttänyt duunissa joskus kun olen kytkeskellyt automaatiokeskuksia. (Kun liitettiin monisäikeisiä kytkentärimaan) Kokemuksesta tosin on tovi vierähtänyt.

Ruuviliitokseen tulevaa johtoa ei pidä tinata, mutta pääteholkki (=rinkula??) on erittäin suositeltava. Tarvii kylläkin puristuspihdit. Sitten ei säikeet jää vinksalleen eikä hieroudu poikki ruuvin alla. Teollisissa tuotteissa joissa on ruuviliittimeen tulevat johdon päät, on usein holkitetut päät valmiiksi.

Tina on pehmeää joustamatonta mössöä ja ruuvin alla painuu kasaan mutta ei palaudu. Lämpötilan vaihtelut ja lämpöelämiset avittavat tätä. Liitos löystyy vaikka se olisi alussa ollut ihan napakka.