Onko kellään tietoa onko noille jokin erityinen asento jossa puskat on tarkoitus kiristää, vai riittääkö että kirraa normaaliajoasennossa? En netistä löytänyt oikein tietoa. Vastaava ohje kuten Xantian etutukivarsiin?
On kelkka irrallaan ja kaikki varret irti.

111mm +-1mm

Loistavaa, kiitos!
Aika pieni toleranssi

Pitääkö niistä nyt kaikista koko aksila pudottaa??
Ja kettumainen tuota on mitata saatikka saada sit juurikin oikeeseen korkoon koppa kun en aksilaa irrottanut.. ja en jaksa muistaa oliko tuo yhtäkuin normaali ajokorkeus vai pieni pänninki jompaankumpaan suuntaan..
Ja vie Julkuselle sitten säätöön.. muut ei osaa.

Tuo vastaa sitä korkeussäädön referenssimittaa joka on 106. +-6. Eli 5 mm alempana ois pyörä kiristysasennossa (tai auto ylempänä)
Koko kelkanvaihto menossa.. samalla testaan väljennettyä keskiventtiilin karaa. Vaihdoin myös sylkkyjen alapään kumit VAG-alatukivarrenpusliin..

Väljennetty kara=ohuempi kara vai isompi reikä karassa? Ja mikä vika on tarkoitus korjata tällä?

Karan reiänreunoja pyöristelty ja poikittaisporausta suurennettu. Tarkoitus lähinnä pienentää virtausvastuseroja karan eri pyörimisasentojen välillä. Laskennallinen vaikutus on suuri ja pitäisi vähentää ilmiötä joka kaikkia omalle kohdalle sattuneita H3+ malleja on vaivannut, eli ajoittaista kovuutta joka ei kuitenkaan johdu karan jumittelusta. Saa nähdä.

Nyt pääsin vihdoin testaamaan venttiilin modausta kun takakelkkarempan yhteydessä vaihdoin modatun keskiventtiilin vanhan tilalle. Modaus käsitti keskipallolle menevän karan lohkossa olevien kanavien väljennyksen sekä itse karan reikien nurkkien pyöristyksen. Muutos perustui aiempiin testeihin joissa olin havainnut karan kiertymäkulma suuren vaikutuksen pelkästään valutettaessa öljyä siitä läpi. Kara on vapaasti pyörivä ja pääsee käytössa pyörimään ehkäpä jousen kiertymän vaikutuksesta. CFD laskenta näytti isommillakin virtausnopeuksilla hyvin saman suuntaisia tuloksia valutustestin kanssa ja kuviteltavissa olevalla pyörän liikenopeudella saa helposti jopa 100 bar luokkaa olevia painehäviöitä pelkkään karaan mikäli sen poraus on poikittaisessa asennossa lohkon poikittaisporaukseen. Toki hitaamissa liikeissä painehäviöt ovat paljon pienempiä. Porasin poikkireijän 5,5 milliseksi ja pyörellä timanttiviilalla pyöristin karan aukkojen reunat. Laskennallisesti nämä pudotti em max 100 bar painehäviön tasolle joka vastasi suunnilleen vakion tilannetta kun reijät oli linjassa. Vaikutus ajossa oli niin suuri (siitä lisää myöhemmin), että aloin epäilemään oliko vanhan venttiilin kara ollut sittenkin jumissa tai keskipallot vajaat? Sain tänään purettua vanhan ja ensinnäkin kara oli erittäin herkkäliikkeinen (on ollut RVS kierrossa pitkään) ja toisekseen vanhan palloissa oli 40 bar kun tilalle laittamissani oli 38 bar. Mutta samalla huomasin että vastaavasta hdi 170 breikistä kotoisin olleet keskipallot sisälsivät vaimenninventiilin kun nämä berlinen pallot eivät! Ne lisävaimentimet sylkkyputkien muttereiden alla oli samat, mutta siis breikissä myös palloissa vaimennus. Ja näilläkin auto tuntuu paljon pehmoisemmalta ja sitikkamaiselta, mutta ei välttämättä kokonaisuutena paremmalta, ainakaan normiautoon tottuneelle..
Nyt on tällä setupilla ajettu pari viikkoa, jumppailtu ja ym ja seuraavat kommentit voisin tuosta antaa: ensinnäkin modaamaton etupää tuntuu hyvin eripariselta niin, että kevyissä/hitaissa kurveissa perä kallistuu (ja keinuu) enemmän kuin keula. Nopeissa liikkeissä (kovassa asennossa) ei ole eroa ja toimii hienosti. Toseksi kovissa/terävissä heitoissa kuten routakuopissa tuntuu jotenkin sekoavan tai kovenevan herkemmin. Tämä voi johtua pyörien liikenopeuden/matkan kasvusta ja siten herkemmästä siirtymästä kovaan tilaan? Eli rajallisilla joustovaroilla ECU rajoittaa liikettä kuten pitääkin, mutta tämä muutos tuntuisi tapahtuvat herkemmin kuin ennen.
Edellissä 3+:ssa havaisemaani ajoittaista kovenemista tai toispuoleisuutta en ole vielä havainnut. CFD muuten ei tukenut käytetyllä verkolla/tarkkudella ajatusta siitä, että karaporauksen ollessa viistossa eri puolien välille tulisi eri vastukset ulos- ja sisäänjoustoon...
Sitten vielä sellainen huomio joka muutekin koskee tätä koko taka-akselia, että se hyvin mielenkiitoinen sätös.. kaikkien varsien puslien joustessa eri voimien vaikutuksesta, se on ensinnäkin hyvin herkkä aurauskulmille jotka liikaa poiketessaan joustolikkeessä nykäisevät perää jännästi aina sivusuunassa. Nyt kun liikeherkkyys on kasvanut eikä kulmia ole vielä säädetty kuin omilla lankkuvirityksillä.., niin tuntuu lisääntyneen em sivunykiminen ilmeisesti pyörän liikkeiden kasvettua.
Kokonaisuutena auto tuntuu kuitenkin enemmän sitikalta ja on oikein hyvä esim motarilla. Kokeilen seuraavaksi vaihtaa ne oikeat vaimentamattomat keskipallot ja palaan asiaan. Etuventtiili niin hankalassa paikassa, että en tiedä jaksanko kovin paljoa enempää harrastaa.
Jos joku innosttuu kokeilemaan niin voin antaa tarkempia ohjeita väljennyksestä niin että karan saa vielä liikkumaankin...voin lisätä paremmat kuvalliset ohjeet kunhan löydän sen ketjun jossa aiemmin käsittelin tuon venttiilin ominaisuuksia. Kännykällä tuntui turhan vaikealta..

Niinhän tuo näyttäisi breakissa olevan isommat paineet takana niin nurkissa kuin keskelläkin. Edessähän on vielä keskipallo 2.2 hdi:ssä isommalla paineella kuin muissa, mutta toisaalta nurkkapallot pienemmällä paineella kuin osassa ilman logiikkaa onko kevyempi vai raskaampi moottori keulalla. Se etupään säädin on kyllä ikävässä paikassa noissa halvemmissa malleissa, tehtaan ohje taitaa sanoa apurungon irroituksen.

http://xantia007.free.fr/wp-content/upl ... -%2011.jpg

Kaikki pallot pitäisi paineistaa, jos haluaa jousituksen olevan tasapainossa. Lisäksi mielenkiintoista olisi tietää missä asennossa kara oli ennen purkamista, jos siihen menit kiinnittämään yhtään huomiota.

Tämän omassa jonka otin pois oli kara lähes täysin (90%?) linjassa. Breikin venttiili jolla korvasin, oli karan aukot lähes poikittain niin että aukon reuna hieman pilkisti sivureijistä. Kokeilin tuossa vanhassa painella teräväkärkisellä ristipää ruuvarilla karaa, mutta ihan itsestään se ei lähtenyt kiertymään noin 20 painalluksella. Jos samalla hieman kiersi ruuvaria painalluksen aikana kääntyi kyllä hyvin herkästi sivuun. Tuo vanha ei kyllä viimeaikoina ollut erityisen kovalla tuulella ollut ja muutekin fiilis että jäykistelyjä olisi ollut noin parin viikon välein päivittäisessä 100 km ajossa.
Karan jousen päässä olevan tasauksen terävän nurkan pyöristin myös jotta pääsee pyörimään yhtä hyvin molempiin suuntiin.
Yksi muuttuja tuossa on lisäksi se solenoidi jonka otin lähes uudesta venttillistä jota olin aiemmin tutkinut. Tokkopa vanhassakaan vikaa oli kun ei ole herjoja tullut.

Tuli kurkattua ihan bränikän jäykkydensäätimen sisään ja siinä oli kara täysin suorassa poraukseen. Vanhassa taasen oli kara niin, että juuri ja juuri reikää pilkisti reunasta. En huomannut uudella säätimellä mitään normaalista poikkeavaa, samalta tuntui kuin muutkin saman ikäiset x7:t.

En tiedä oliko noissa muuta muutosta kuin putkien liitokset? Tähän palautin oikeat venttiilittömät pallot ja parani edelleen ja perän.sivuheilahtelu rauhoittui. En tiedä mikä muu tässä vaikuttaisi mutta ero on huomattava aiempaan. Perä taitaa olla 5-10 mm alempana. Tuo tukivarsien kiristyasento, joka nyt oikea, voi myös vaikuttaa. Yksi mikä ei niinkään pehmeyteen vaikuta mutta tuntuu jotenkin nyt positiivissa mielessä jämäkämmälta, on nuo jousisylinterien alapuslat. Ne oli aika soosia ja hyvinkin 5 mm sivussa. Niiden löysyys/välys on voinut myös vaikuttaa?