Paikkasin pientä ruostevauriota ilmansuodattimen alta. Työn ajaksi piti poistaa ilmansuodatin koteloineen, putket turbolta suodattimelle ja kaasuttimelle tuleva putki. Korjauksen ja uudelleen kasauksen jälkeen seuraavana aamuna yritin käynnistää autoa: lupasi pari kertaa, käynnistyi aivan kuin kahdella tai kolmella pytyllä ja sain aikaiseksi savupilven aikaiseksi joka vielä 100 metrin päässä haisi pelkälle bensalle. Lukuisten yritysten jälkeen sain tyttäreni kummisedän asiantuntevalla avustuksella jollakin tavalla paikallistettua ehkä osan ongelmasta vararenkaan alla oleviin neljään johtoliitinnippuihin. Kun sain hädin tuskin autoni sätkimään, yhtä liitintä irroittamalla ja takaisin kiinnittämällä, auto kävi hetken normaalisti ja sitten taas hyytyi. Eli johto irti: hetken pyöri normaalisti ja sitten taas sammui. Minun autossani liittimeni väri on ruskea. se kapeampi ruskea liitin. Ongelma ei välttämättä ole liittimessä, mutta missä? Onko ajatuksia?

Vastasin jo tuonne toiselle foorumille kun se oli ekana luvussa..

Onhan se turbolle tuleva letku kunnolla kiinni? Ja tosiaan noi ykk-anturit on kulutustavaraa, vastuksen mittaamalla saa hiukan vinkkiä, että onko anturi rikki, muistaakseni vastusarvo on noin 70 ohmia?

YKK-anturit ovat noin 60 ohm per kpl ja vikaannuttuaan ne yleensä esim kasvattaa vastusta kun ne lämpee.
Sit toinen juttu, katos että konehuoneen (edestä katsoen) oikeassa reunassa olevan sytkänohjausboxin (litteä noin 150x150 mm purkki) leveät töpselit ovat pohjassa. Tuossa yks päivä iski tällainen ongelma että CX kävi vain kahdella ja olipa käynyt niin että töpseli oli aavistuksen irti toisesta reunasta ja se aiheutti toisen puolan pimenemisen. Olin räplännyt jumittuneet akun miinusliittimen kanssa ja siinä hommassa oli töpseli nyrjähtänyt hieman.

Terveisiä viime heinäkuulta,

Turbo 2:seni tuntui vetävän viimeisiään. Aiemmin kertomani käynnistysongelmien jälkeen lähestyin sitruunapatongin ja Citroen-foorumin keskustelupalstoja: sain muutamia arvokkaita huomioita ja kommentteja koskien mm. Citroen -asennuksiin liittyvästä huolellisuudesta (onko ruuvit löysällä jne.).

Kävin läpi keskustelupalstojen ohjeita oman cexini kanssa. Ei tulosta. Paras tulos oli lähes käynnissä pysyvä röpöttelevä auto. Aiemmin auton kanssa oli vastaavanlaisia ongelmia, ne hoituivat kovalla ajolla, mustilla savupilvillä ja metrin pituisilla lieskoilla pakoputkesta. Nyt ongelma olikin astetta vakavampi. Päätin kokeilla epätoivoista keinoa, jolla saisin koneen pyörimään reippaammin ja jolloin ehkä kone virkoaisi:

ÄLKÄÄ HINATKO TURBORUISKUA / RUISKUA KÄYNTIIN!!

Hmm. Aluksi auto tuprautteli savua käynnistymisen ja sammumisen rajoilla. Muutaman sadan metrin hinaamisen jälkeen kone ensin tuprautteli valkoisia pilviä ja lopulta sinimustia öljypilviä… Kone / turbo tuntui hajonneen.

Voiko olla mahdollista, että kone laukeaa hinaamalla? Missä vaiheessa citikoista oli tullut tavallisia kuolevaisia? Tähän pisteeseen tultuani rauhoitin tilanteen. Lopetin nettisivujen keskustelupalstoilla käymisen ja jätin autoni säiden armoille koko kesäksi. Ei autoni minua rauhaan jättänyt, ehkä jopa jokusen yön valvottikin, mutta konehallin nurkalla se seisoi vanhan Ladan vieressä odottamassa lopullista tuomiota, vähän niin kuin uhkauksena.

Ajan kuluessa sain monta vaihtoehtoa auton toimimattomuudelle, mutta syksyllä tutustuin jälleen uuteen ”Citroen – fanaatikkoon” (onneksi niitä tuntuu riittävän). Häneltä sain nopeana heittona tähän viimeisimpään moottorinhajoamisongelmaani korjausehdotuksena ÖLJYNVAIHDON(?!).

Teorian ja käytännön mukaan ruiskuhan tuuppaa paineella bensaa palotilaan ja jos se ei syty, jonnekinhan sen palamattoman nesteen on päästävä. Lukuisten käynnistysten jälkeen ja lopulta hinattuna öljytilaan oli päässyt useampi litra bensaa. Avasin öljypropun ja sieltä alkoi valua lirua nestettä: bensaa, jossa ilmeisesti oli joukossa hitunen öljyä. Varmuuden välttämiseksi vaihdoin öljynsuodattimen, joka oli täynnä bensaa. Ne olivat huoltotoimet, jotka suoritin muutaman kuukauden tauon jälkeen.

Starttasin ja auto hurahti hyrisemään aluksi kolmella ja hetken päästä neljällä pytyllä. Valtava savupilvi tuprutteli auton pakoputkesta, mutta käynti oli tasainen. Hetken lämmittelyn jälkeen kokeilin nostaa kierroksia ja tein lyhyet ajopyrähdykset: auto toimii kuin unelma, mutta savutus oli kovaa. Onneksi saatoin todeta, että savutus johtui pakoputkistoon päässeestä öljystä ja bensasta, joka pakoputkiston kuumentuessa lykkäsi tavaraa ilmoille. Lopulta talviteloille ajellessani savutusta ei ollut enää ja käyntihäiriöistä oli muisto vain.

Liitekuvan punainen turbo 2 on sitten toinen juttu, palataan siihen ehkä tulevaisuudessa…

Tämä tarina sen tähden, että jos vielä joskus kirjoittelen ja kyselen ohjeita ja neuvoja, niin lähetelkää ihmeessä niitä vastauksianne. Meikäläinen vastaa ja kommentoi mahdollisuuksien mukaan aina, mutta tässä tapauksessa radiohiljaisuus oli varsin pitkä. Joten ei kun kiitoksia keskusteluun osallistuneille ja ensin kesän ajoja mielihyvällä odotellessa.

Mä voisin ottaa sulta vastaan turbo koneen, jos niitä on riesaksi asti päässyt kertymään

Voi hitsi,

kuulostiko toi mun tarina niin toivottomalta?

Ei kyllä,
meikäläinen odottelee jo lumien sulamista innolla ja
viime kesän sekoilut on jo tulevan ja menneen talven lumia...

Molemmat pelit ovat todellakin tätä nykyä jälleen täydessä iskussa (punainen vasta haalittu joukon jatkoksi täydellisesti toimivalla tekniikalla).
Ei niistä tai osastakaan niistä raatsi luopua, citikoita kun ovat.