Xantian pallotuksen yhteydessä aloin miettiä, miten pallojen paine vaikuttaa jousituksessa vaikuttaviin voimiin ja jousivakioon.
Olisikos kellään tiedossa Xantian jousisylinterien läpimittoja ja mahdollisesti jousituksen vipusuhteita?
Vipusuhteet saan kyllä, kun menen keväämmällä uton alle mitan kanssa mutta nuo sylinterien pinta-alat vaatisivat vähän enemmän purkamista

Tämä on ihan vain teorian pohdintaa omasta mielenkiinnosta ja laskentaa omaksi huviksi (Juu, halvat on huvit... )

Pallojen esitäyttöpaine vaikuttaa pelkästään jousivakioon ja sen kautta tietysti sitten vaimennussuhteeseen mikäli vaimennusta ei ronklita. Joskus tuosta (BX:lle) taulukonkin excelillä tein huomioiden myös adiabaattisen paineenmuutoksen. Tämän taulukon teon jälkeen olen paineistanut pallot niin täyteen kuin mahdollista eli mitannut jousituksessa olevan paineen kun tyhjä, normaalikorkeudessa oleva auto nostetaan nopeasti (niin ettei korkeudensäädin ehdi mukaan) kokonaan ylös. Turvavälinä olen pitänyt noin 10 bar jottei helteelläkään tulisi ongelmia kalvon pohjaamisen kanssa.

Taulukon tekoa helpotti paljon se että edessä vipusuhde on melko tarkkaan yksi ja takatukivarresta löysin hyvän piirustuksen josta vipusuhteen sai mitattua/laskettua.

Ei sinulla olisi tuota taulukkoa tallessa ?
Meinasin ensialkuun jättää lämpötilan muutosten vaikutuksen pois ja tarkastella systeemiä ihan staattisena.

eri malleissahan on tietysti erimittainen jousto, bx.ssä se on mielestäni erityisen pitkä,eli voi laittaa extra comfortit ja lullatilullaa, kun taas xantiassa mielestäni jousto on todella onnettoman lyhyt,pohjaa herkästi. Pallot voisi xantiaan vaihtaa mutta tiedä tuosta jos comfortit laittaisi niin menisikö liian pehmeäksi yhdistettynä lyhyeen joustoon

Xantiassa ei I.F.H.S:n Comforteista ole ainakaan haittaa. Saisi olla enemmänkin pehmeyttä. Jos laittaa BX:n pallot, voipi heilahdusvaimennukset olla liian löysiä. Pitäisi kokeilla tuttavan autossa pitkiä, toimivia BX:n etupalloja. Onko niistä kellään kokemuksia, kannattaako edes ajatella niitä?

Hienosti pelaa Xantia Break IFHS:n comforteilla. Eihän se pehmeistä pehmein ole, mutta paljon vakioa parempi. Oikein pehmeää+toimivaa tuollaisesta tuskin edes saa?

Beksin takatukivarsista löytyy jostain servicemeddelandesta piirustus sivuprojektiona ja siitä pääsee vipusuhteisiin kiinni. Xantiasta meikäläiseltä ei taida löytyä takatukivarsista piirustuksia kuin kolmiulotteisina.

Olen kyllä itsekin havainnut jotain samansuuntaista kuin black_van... BX:ssä tuntuisi olevan melko pitkät joustovarat verrattuna Xantiaan. Xantian takajousituksen saa nyt uusilla Comfort-palloilla melko helposti pohjaamaan. BX:llä en takajousitusta mielestäni koskaan saanut pohjaamaan, vaikka jousitus itsessään tuntui Xantiaa pehmeämmältä.

No, olin kyllä muutenkin enemmän mieltynyt BX:n jousitukseen ja ohjaukseen kuin Xantian... Vähän tuntuu kuin olisi kehityksessä menty joka suhteessa taaksepäin. Ei tosin paljoa, mutta kuitenkin.

Moi!

Minullakin oli ongelma Xantian takajousien pohjaamisen kanssa jo orggispallojenkin kanssa. Suurin syy kuitenkin oli korkeudensäätimen väljistynyt vivusto, jonka vuoksi auto ei noiússut oikeaan korkeuteen.
Ostin itsekin comfort pallot ja vaihdatin korkeudensäätimen uuteen.
Kylläpä löytyi kantavuutta takajousitukseen ja mukavuutta yleisestiottaen vähintäänkin riittävästi.
Ainakaan vielä ei ole jousitus pohjannut.

Marko

Jousituksen tekniikasta sen verran, että huonon muistini mukaan BX Farkun takajousen männän halkaisija olisi 37mm???? Jos haluat tehdä alustavia laskelmia, niin käytä tuota lähtökohtana.
Sinänsä luottaisin kyllä valmistajien antamiin esitäyttöpaineisiin. Jos sinulla on mahdolllisuus kokeilla erilaisia täyttöjä, niin olisi kiva kuulla niistä kokemuksia.

Kysymyshän on käyttötilanteessa pallossa öljyn ja ilman tilavuuksien suhteesta. Jos pallossa on alhainen esitäyttö, niin kuormitettuna pallossa on enemmän öljyä kuin kokoonpuristuvaa ilmaa(tai typpeä). tällöin joustovaraa alaspäin on vähemmän ja jousitus tuntuu kovalta. Jos taas pallossa on ylitäyttö, niin kuormitettaessa kaasua on pallossa enemmän, ja joustovaraa alaspäin on ehkä liikaakin.Jousitus ainakin tuntuu pehmeältä.

Korkeussäätö on kokonaan toinen juttu. Jos korkeussäätö toimii kunnolla, niin pallojen esitäytöllä ei ole mitään merkitystä auton korkeusasemaan. Ajettavuuteen ne tietenkin vaikuttavat.

Joustojen vaimennukseen taas vaikuttavat ne vaimennuslelyt pallon suulla (joita ei päävaraajan pallossa ole). Comfort-palloissa vaimennusta on vähemmän, eli öljy pääsee nopeissa joustotilanteissa helpommin palloon ja sieltä pois. En tiedä voiko kotikonstein vaimennusta muuttaa, mutta jos menee sudeksi, niin kaupasta saa uusia palloja.

Tässä oli lyhyt oppimäärä kaasunestejousituksesta. Silloin tällöin kuulee myös vääriä olettamuksia toiminnasta. Jos joku huomaa tekstissäni virheitä, niin korjatkaa ihmeessä.

Moi

Niin siis jos palloista on kaasut karanneet kokonaan poijes, niin korkeus säilyy mutta ainut jousto löytyy renkaista?

Meinasin pohjaamisella omassa tapauksessani liian alhaalla olevaa perää. Useinkin tuntui kuopissa jousitus pohjaavan stopparikumien varaan.

Uudella säätimellä sain auton kulkemaan oikealla korkeudella ja palloilla jouston kuntoon.

Marko

P.S. olisi kiva tutkiskella kunnollista kaaviota/ toimintakuvausta hydejärjestelmän toiminnasta kaikkineen. Mistähän löytäisi??

Olisko tästä mitään iloa..? On kylläkin hieman vanhemmasta mallista, mutta jousituksen periaatteet ei ole tuosta miksikään muuttuneet...

Jos englanti sujuu, niin tästä kannattaa aloittaa:
http://www.tramontana.co.hu/citroen/gui ... cation/pdf

40 vuotta hydrauliikkaa : http://xantiaclub.net/folders/hydro40/ Kieli on ehkä hieman hankala, mutta kuvat hyviä. Etusivun http://xantiaclub.net/ kautta löytyy paljon muutakin mielenkiintoista Xantiasta.

Jep.Kiits vaan, eiköhän noista jo ole apua kummasti.

Marko

Ilmeisesti Xantian takasylinterit ovat läpimitaltaan 35 tai 40mm mallista riippuen.

http://www.bxclub.co.uk/forum/viewtopic.php?t=303

Juurikin näin. Ja vieläpä ehjän korkeudensäätimen kanssa auto on oikealla korkeudella niin kauan kun ollaan "kohtuullisissa" ylikuormissa ts taitaa Xantiassakin olla taka-akselipaino jossain lähellä kahta tonnia ennen kuin jousituspaine ylittää 160 bar jolloin varaajapallon paine ei ole riittävä korkeuden korjaamiseen.

Tuo esitäyttöpaine siis vaikuttaa suoraan jousivakioon ja yhdessä pallon tilavuuden kanssa jousivakion lineaarisuuteen. Pelkällä kaasujousella kuten raskaassa kalustossa voitaisiin/voidaan toteuttaa korkeudensäätö aivan samalla tarkkuudella kuin Sitikan systeemissä mutta heilahduksenvaimennus joudutaan hoitamaan erillisellä iskunvaimentimella ja jotta päästäisiin samaan lineaarisuuteen pitäisi jousen olla kymmenisen metriä pitkä... Tai voisihan sen hoitaa tietysti niin että olisi parin litran ilmapussi jousena ja parinsadan litran painesäiliö sitten linearisoimassa systeemiä.

Tuossa pikaisesti laskeskelin, että jos:
-Järjestelmäpaine 170bar
-Etu- ja takasylinterit ovat 35 mm
-Takatukivarren vipusuhde 1:3 ja edessä 1:1
Niin Xantia Berlinen jousitus kantaa maksimissaan 4,4 tonnin staattisen massan. (3,3+1,1t)
Breakin 40 mm takasylintereillä päästään lähes 4,8 tonniin. (3,34+1,45)

Tuo painojakauma tosin tuntuu hieman oudolta. Olisikohan jossain sitenkin virhe.

Pumpun kytkentäpaineella 140 bar massat olisivat vastaavasti 3,6 ja 3,9t

Tuo 4,4t sylinterissä taakkana.? Pyörään sitten vipusuhteella vähennettynä? Per puoli?

Joskus on tullut tuon suuntaisia tuloksia saatua kun aikani kuluksi laskeskelin, ja kun tulkintojani sitten esitin niin vastaavia "tyrmäyksiä" on saanut kuunnella että "ei siellä niin paljoa voimaa voi olla"... Kuiteski tuli laskeskeltua noita opiskeluaikaan, ja kysäisin sitten fysiikan opettimeltani jotta menikö jossain metsään, niin hän ainaski väitti että hänen mielestään olisi laskelmat olleet oikealla tontilla...

Miettikääs pullotunkkia, mitenkä ohusella männänvarrella siitä saadaan hyvinkin runsaita nostovoimia..? Entäs sitten hallitunkki, ei sielläkään kovin suuri sylinteri ole, mutta vipusuhteet on "pahemmat" kuin Xantian/Bx:n/Xm:n takapäässä...

Kyllä se vaan useita tonneja nostaa, uskokaa pois..!

Hämmästyttävää! Takapään sylinteristä lähteekin aikamoinen voima kynkälle. Jos oikein ymmärsin, siis tuo takapään nostovoima 4,4t kerrottuna vipusuhteella.

hep. tuo 170/175 paine on VAIN pumpun ja paineen säätimen välillä ja tuota painetta sanotaan katkaisu paineeksi. itse putkistossa oleva paine on rajattu suojaventtiilillä = safetyvalve välille 85-110 joka on putkistossa ( painepuolella ) vallitseva paine.

Eipäs kun. Turvaventtiili aukee kun etujarrujen paine on tuon paineen saavuttanut, tällä varmistetaan etujarrujen paineensaanti. Kyllä jousitukselle menee se varaajan paine 155-170 baria.

Näin minäkin olen tuon asian ymmärtänyt, onko tämä nyt sitten oikea tulkinta?

On. Turvaventtiilin jousikuormitteinen kara avaa lähdöt korkeudensäätimille kun rajapaine saavutetaan. Sitä ennen paine pääsee vain jarruventtiilille, etujarrujen syöttöön.

Takajarrujen syöttö tulee takajousitukselta eli niin kauan kuin perä ei ole maassa on takana täydet jarrut, etujarrut häviävät heti liemen loppuessa varaajapallosta. Tuo turvaventtiilin 110 bar ja varaajapallon 70 bar ero taas tekee sen että etujarruillekin tulee painetta vielä moneen jarrutukseen sen jälkeen kun ykköskoppaxantian oikea etujousiputki väsyy poikki tai bx:n etutolpan männäntiiviste pettää ja purkaa öljyt "luurin" kautta pyöränkaareen...

Laskin että sylinterien maksimikantama on tosiaan tuo 3271 kg. Taitaa sylinteri olla tukivarren puolessavälissä, joten vipusuhde on 1:2, joten maksimikuorma olisi vain 1,6 tonnia Jousipallon painehan ei vaikuta mitään tässä tapauksessa. Takapäässä onkin sitten vähemmän vipusuhteen verran. Jos suhde on 1:3 niin kilo tukivarren päässä on kolme sylinterillä. Paine voinee hyvinkin nousta yli tuon 170 barin, jos jousitus on ylhäällä, kun painoa lyödään päälle. Järjestelmässä kun ei taida olla paineenrajoitusventtiiliä jousituksen puolella. Takaisinvirtauksen estää ainakin paineensäätimen vastaventtiili. Jos öljy ei pääse poistumaan hallitusti, se tulee siitä mikä pettää ensin. Maksimipaineen määrää se. Maastahan se ei nosta enempää kuin tuon 1,5 tonnia keulasta ja tonnin takaa.