No niin, taas on tylsinä työpäivinä tullut Xantiaa tutkittua ja havaittua, että ilmeisesti edellisen omistajan suorittamista korjauksista huolimatta (tai juuri niistä johtuen) Xantian etulokarien alapäät ja myös helmojen etupäät ovat alkaneet hapantua. Eli noihin on joku joskus sutannut tuollaista paksua harmaata maalia/massaa, joka on nyt tullut siihen pisteeseen, että se halkeilee pois paljastaen altaan ruostetta... Onkohan vedetty suoraan ruosteen päälle vai onko tuolla maalin alla syntynyttä, sitä ei voi tietää.
No jotain olisi kuitenkin hyvä tässä vaiheessa tehdä, mutta mitä? Näissä korihommissa meikäläisellä menee kyllä sormi suuhun - neuvokaa siis joku?

Hiekkapuhallus kait voisi olla hyvä alku kun eivät ainakaan näkyviltä osin vaikuttaneet olevan läpimädät. Töissä on kyllä paineilmaa tarjolla rajattomasti, vain pistooli+hiekkaa pitäisi ostaa. Mutta mitä sitten päälle? Jotain kittiä kenties, vaiko suoraan pohjamaalia? Sitten pintamaalia ja lakkaa, jonka jälkeen massaa?

Tuossa kuva auton tilanteesta:


Entäs nuo takavalojen alla olevat saumat? Varmaan aika vaikea amatöörin korjata nuo huomaamattomasti, mutta kaipa tärkeämpää on (ainakin hetkeksi) pysäyttää ruosteen eteneminen...


Ai niin, olen kyllä parilta maalaamolta/korikorjaamolta kysynyt kustannusarviota, mutta molemmat antoivat auton hankintahintaa korkeampia lukuja... Jotain edulliseksi tietämiään firmoja täältä rannikolta voi toki ehdotella jos sellaisen tietää.

Kannattaa ihan oikeasti miettiä korjausten mielekkyyttä, jos ne joutuu teettämään vieraalla.
Ruosteen vastainen taistelu kun tuppaa olemaan vain viivytyssotaa.

Korjaukseen menevällä rahalla kun ostaa äkkiä jo melko tuoreenkin Xantian.

Toisaalta se viivytystaistelu voi muuttua asemasodaksikin
Tärkeintä olisi tietysti puhdistaa ruoste pois. Mutta. Hiekkapuhallus on turhankin rankkaa, hapot ei välttämättä poista kaikkea, muuntoaineet heikoin tapa. Mekaanisesti ns neekerintukalla ensin pois isoimmat ainakin. Sitten suojausta: sinkkimaalia ja happomaalia. Jos haluaa kiveniskusuojan niin se on helmamassaa, sen päälle voi maalata. Maaliksi haet oikeasta maalikaupasta omatäyttöpulloja vesiohenteista automaalia & 2K-lakkaa. Niillä ihan aloittelijakin saa kohtuujälkeä.
Muutama suviehtoo ja paranee jo paljon!
Ai niin, noi takasaumat. Kaivat puukon terän lappeella vain sen auki mikä täytyy että löytyy tuore pelti. Sitten hapolla peittaus, sinkki/happomaali ja pintamaali. Vaikka pensselillä, tonnisella saharankartalla aina välissä silottaen.

Jälkiviisautta: hyvä esimerkki kiesistä, johon ei ole laitettu uutena eturoiskeläppiä ja paikkailtu sitten kun on jo housussa.

Mää olen aina ihmetellyt, mikä saa ihmisen säästämään sen muutaman kympin. Ehkä se on tämä nopean kierron kulttuuri.

Kyllä tuollainen ruostuminen voi lähteä myös kuraläpän ja korin väliin kertyvästä hiekasta, joka ajanmittaan hinkkaa maalikalvon puhki. Eikös tuossa ole kuitenkin kyse jo yli 15-vuotiaasta autosta?
Eräs saksalaismerkki oli 90-luvun lopulla vastaavassa kunnossa usein jo alle viisivuotiaana.

Itse olen aikanaan noita autoja hitsannut sen verran monta, sekä viivytystaiselua ja asemasotaa käynyt, (monesti ihan liian kauan), että nykyvakaumukseni mukaan katsastajalle liian ruosteinen käyttöauto on armotta paalauskunnossa.

Harrasteauto on sitten ihan eri asia.

Toki käyttöautoa on hyvä hoitaa huolella, mutta jossain vaiheessa kannattaa alkaa harkita homman mielekkyyttä ja kustannuksia, ellei sitten autossa ole jotain todella niin erikoista, ettei vastaavaa tai jopa parempaa saisi markkinoilta valmiiksi parempikuntoisena.

Bumperille: Sinun kannattaa miettiä, montako vuotta aiot tuolla autolla vielä ajaa ja suhteuttaa korjaustoimet sen mukaan.