särkyi. Säätövipu helkkuu veltosti. Alletiiraten näyttäisi, että on irronnut liitoksestaan. Mutta liitoksen laatu ei selviä. Tuntisiko joku vastaavaa tapausta ja tietäisi ennakkoon neuvoa mitä sieltä löytyy, koska jos on hitsattavaa, täytyy kuitenkin viedä korjattavaksi, kun puuttuu vehkeet ja taito.

En tiedä Picassosta, mutta Xantiassa löystyy ja putoaa monesti kaksi pientä ruuvia (Olikohan M5 kierteellä?), jotka kiinnittävät säätövivun kitkajarrun penkin runkoon. Xantussa ruuveihin pääsee käsiksi irrottamalla penkin reunamuovin. (Lähtee ihan vaan ylöspäin nostamalla.)

Picassossa ihano omanlainen nostosysteemi. Sieltä menee sellanen metallitappi poikki ja sitten vipu on ihan vempula.

Penkki pois ja sen saa korjattua mutta vaikeassa paikkaa se on. Ite en viitsinyt edes hitsata kun on niin lähellä pehmusteita jne ja sain jotenkin sen sinne jameloitua että on vähän vempula mutta toimii. Irrallaan ollesssaan se vipu muuten syö itsensä pehmusteiden läpi. Eipä tuota korkeutta kyllä meidän autossa ole varmaan koskaan säädetty eli jos olisi käyttöä niin ei tuo varmaan enää toimisi.

Kiitos tiedosta. Pitänee alkaa penkin irrotukseen.

Pitkään siinä meni tuhratessa, mutta tulihan se kuntoon. Sieltä tosiaan oli murtunut irti tappi, joka akseloi samalla kertaa nostomekanismin vasemman puolen ja tuon säätövivun. Näin se korjautuu, jos joskus joku tarvitsee tietoa:

Penkki pois, ensin akusta kaapeli irti, sitten liittimet penkin alta. Penkki on kiinni 5:llä torxilla. Sen jälkeen penkki sopivalle työalustalle pohjapuoli ylöspäin. Hyvä valaistus on avuksi.

Verhoiluja vähän auki, että saa penkin rungon paljaaksi vasemmalta sivulta. Penkin rungossa on reikä, johon tuo irronnut tappi on (oli) hitsattu kiinni. Koska minulla ei ollut mahdollisuutta korjata hitsausta, oli keksittävä muuta. Siispä tuosta hitsiklöntistä piti nakertaa tiensä läpi poran ja viilan avulla. Reiästä sitten sopiva pultti uudeksi akseliksi, sopiva määrä prikkoja sopiviin välehin ja lukkomutteri perään. Jos olisi löytynyt miljoonalaatikosta sopiva nylon- tai messinkiputki holkiksi, niin aina parempi, mutta kun ahkerakaan penkominen ei tuottanut tulosta, saa luvan kelvata ilman.

Sitten vain kokoonpano käänteisessä järjestyksessä. Jos on irrottanut liittimet särkemättä mitään, ei tässä vaiheessa tarvitse laillani tuhrailla kutistejatkojen kanssa. Säästyy aikaa.

Nyt sitten murtui vastaava tappi toiseltakin laidalta penkkiä. Pulttikorjauksen tein taas. Oli ohuempi pultti, kun en jaksanut porata reikää niin isoksi.

Jäikin semmoinen klappi, että penkki heilui kuin keinustooli. Pakko oli purkaa koko paketti. Harjoittelu muuten auttaa, penkki irtoaa autosta kerta kerralta nopeammin...

Hain bilteeman putkiliitinhyllystä erikokoisia putkiliitoksiin tarkoitettuja tukihylsyjä ja leikkelin niistä halpis-dreemelin laikalla sopivia holkkeja klappien täytteeksi. Oikea harrastaja olisi tietysti purkanut penkin atomeiksi, jyrsinyt mikrometrintarkat reiät ja valanut niihin itse laakerit, mutta minä nyt oon vaan tämmönen tumpelo. Holkitin nyt molemmat puolet kuitenkin. Litiumvaseliinia turaus "liukulaakereihin" ja paketti nippuun. Tuli ihan jämäkkä penkki.

Vaihdoin niihin sähköjohtoihinkin uudet liittimet varmuudeksi kutistejatkojen tilalle, jos vaikka tätä penkkijumppaa pitää vielä montakin kerta harrastaa...