Omistan nyt jo kohtalaisen ajomäärän ja käyttötuntimäärän omaavan C5n ja ryhdyin miettimään miten kauan auton DW12ated -moottorin (2.2 l diesel) ja itse auton tekniikan voisi muuten odottaa kestävän. Näistä ei varmaan juuri ole kokemuksia, joten pohdintaa voisi tässä kohtaa harrastaa.

Tähän mennessä on tapahtunut seuraavaa:
- autolla on ajettu vuodesta 2002 alkaen 420 tuhatta km, joista itse vasta 200 t ja Pohjolan vakuutustarkastaja suunnilleen ensimmäiset 220 t.
- moottorilla on käyttötunteja arvioiden n. 5000 - 7000, jotka on maantiejossa hankittu
- moottori ei kuluta öljyä huoltovälin 20 t aikana ja turbon laakerit on ilmeisesti vielä hyvässä kunnossa
- automaattivaihteistolle jouduin aloittamaan peruskorjauksen päävoimanulosoton toisen laakerin hajottua (on vasta purettu ja pesty), mutta muuten laakerit oli vaihteistossakin kulumattoman näköiset ja kitkalevyissä oli kuviot tallella, eli jarrut ja kytkimet ei ole luistaneet
- välijäähdyttimen päätyjä piti vähän kiristellä, ettei vuoda enää alhaalta
- pohjasuojien alla olevat hydrauliikkaputket eivät pari vuotta sitten näyttäneet ruosteisilta ja putkien ympärillä ei silloin ollut märkää hiekkapatjaa ruostuttamassa (muistaako joku muuten onko putket kuparinikkeli tms parempaa ainetta)
- generaattori, massapyörä, kompressorin hihnapyörän laakeri ja muut apuhihnan osat paitsi ohjaustehostimen pumppu on jo vaihdettu
- kaikenlaista muuta on tarvinnut vaihtaa: kuljettajan ovenkahva on pettänyt ja niitattu kasaan, ajonhallinnan kiertymiskulma-anturi on mennyt ja takajarruihin on pitänyt jo aikaa sitten laittaa korroosioeriste alumiinin ja raudan väliin, laakereita on mennyt silloin tällöin jne kuluvia juttuja.
- hiukkassuodatin on kokenut kovia aikanaan Einhelin käsittelyssä
- takatukivarren laakerit on vaihdettu kun viimein kyllästyin nitinään

Tässä vaiheessa kun vaihteisto muuttuu uutta vastaavaksi on aivan aiheellinen kysymys milloin esimerkiksi kampiakselin laakeriliuskat alkavat loppua. Työkonedieselissä 7000 tuntia ei vielä johda moottorin avaamiseen ja kyseinen 2.2l DW12 -moottori on vielä aika laiskasti viritetty, joten kuluminen on varmaan aika pientä. Erehdyin kerran jakopään osissa Motonetin halpaosiin ja seurauksena nopeasti löystyneet laakerit ajoi hihnan massapyörään kapeaksi (joka kavensi hihnaa liikaa), joka johti keinuvipujen vaihtamiseen. Samalla kuitenkin selvisi, että nokkakoneistossa ei ole laakeripinnoilla mitään kulumia, joten siltä osin kone on vielä hyvässä kunnossa.

Hydrauliikka tihkuu, mutta sielläkään ei öljyä havaittavasti ole kulunut, joten se varmaan kestää ellei jousipalloja tarvitse vaihtaa. Runkopalkeissa on pintasyöpymää jossain kohdissa, mutta ei häiritsevästi vielä.

Tässä kohtaa ollaan menty jo sen vaiheen yli että vaihdettavaa tulee kerralla enemmän, mutta mitä seuraavaksi. Ajatus oli että autolla ajaisi ainakin 200 t vielä (viisi vuotta), jolloin investointihinnaksi voisi ajatella hankinnasta ja peruskorjauksesta (ei normaali huolto-osia) n. 14 t, joka ei nyt ole mahdottoman paljon.

kyllä se kone kestää kun käyttäjä osaa käyttää sitä oikein. ei halkaise kantta eikä polta turboo kun muistaa välttää viherpiipertäjien ohjeet. et sammuta konetta heti kun oot päässy sinne mihin oot menossa vaan annat lämpöjen tasaantua minuutin pari ja sitten vasta mylly pimeeks. startti taas ryntäyttämättä. kylmällä joko webastoa tai nättiä lämmityskäyttöö enne kovaa kuormitusta.
mekaaniseti ja materiaaleiltaan kone kyllä kestää.

Kyllä se alakerta ainakin kestää ajaa 462 000 asti, oma testiyksilö on tuossa lukemassa nyt. Öljynkulutus on se mitä hikoilee moottorin tiivisteiden ja antureiden välistä (=ei huomaa 20 000km vaihtovälillä tikusta), ei polta öljyä yhtään ja moottorissa sekä ahtimessa on voima tallella.

Paljonko ruutuvihko oli mittarissa lukemia kun jouduit aukaisemaan kannen? Omassa kuuluu ajon lopettamisen jälkeen pientä porinaa, joten joko paisuntasäiliön korkki on tiensä päässä tai sitten se kalliimpi vaihtoehto, että kannentiivisteen pääsee vaihtamaan (Ja samalla lahjoittamaan ison kasan euroja paikalliselle moottorikoneistamolle, pako-ohjurit on kuitenkin väljät yms.)

Korihan näistä ei onneksi ruostu ympäriltä, joten tekniikan kanssa saa rakentaa ja korjata hyvillä mielin.

Kansi, ja tarkennetaan nyt ettei keskeltä lukijatkaan myöhemmin sekoa aiheeseen, eli venttiilikopan ja samalla siis imusarjan ja nokka-akselien ylempi laakeripukkilevy piti avata aikalailla 420 t kohdalla, koska Motonetin osat petti 60 t kilometrin jälkeen aikalailla juuri ennen vaihteiston laakeria. Tässä tuli siis kaksi vikaa peräkkäin. Tässä siis ei tarvinnut sylinterikantta avata, koska venttiilit on suorassa kulmassa mäntiin eikä taivu tökkiessään keinuvipuja poikki.

Karstaa oli imuputkissa sylinterikannessa jonkin verran, eli voin kyllä onnitella niitä jotka ovat kytkeneet EGRn pois käytöstä jo aikaa sitten.

Tuntuu kyllä erikoiselta jos kyseisessä moottorissa menisi noilla kilometreilla kannentiiviste, mutta onhan senkin käyttöikä voimakkaasti lämpörasituksesta ja käyttötunneista riippuvaista. Omassa laitteessa on ainakin kerran tai pari lähtenyt paisuntasäiliön korkista musta ulkokuori irti sisäosasta, että voisiko se sitten olla sellainen osa jolla on pettämistaipumuksia. Jähdytysnesteestähän saa kai kohtuukustannuksin analysoitua kaasut, jos kannentiivisteen kunto huolestuttaa.

Eli onko tuo tulkittavissa niin, ettei hihnan katketessa tule täystuhoa, vai kävikö vain hyvä tuuri ja selvisit keinuvivulla? Nm. (gates?)tarvikehihna ja rullat pyörimässä jakopäässä.

Tuo egr on kyllä vihonviimeinen laite. Vaikka omasta on poistettu irroittamalla alipaineletku, niin satunnaisesti moottori käy aaltoilemalla tyhjäkäyntiä ja meinaa sammua, ilmeisesti egr vuotaa pakokaasuja puhtaan ilman sekaan, sillä egr:än koputtelu korjaa vian.



Tuo paisuntasäiliön korkki vaikuttaa nyt suurimmalta syylliseltä, sillä palokaasuja ei ole nesteen seassa, eikä nestettä häviä.