Syksykausi alkoikin liukkaasti autokaupoilla. Ima Iiduni muutti Tampereelle, sain vaihdossa GSA:n ja transaktion lopullisena huippuna omistukseeni siirtyi, pitkällisten veivausten jälkeen, ehta Mehukeppi DS! Alkuperäisellä väriltää Beige Tholonese.

Hän on ollut kovalla käytöllä ja on tällä hetkellä kovin alakuloisen näköinen. Peltihommat on vuosia sitten tehty mutta uusi kierros on lähtenyt liikkeelle sivukoteloissa, koristepaneeleiden alla. Käsineen saa kaivella ex-peltejä. Takapää näyttää yllättävän hyvältä olosuhteet huomioon ottaen. Ovet on pääosian jopa pelastuskelpoiset, sillä ne on aikanaan pieteetillä korjattu ja suojattu, joskin oven muoto ei ole ihan oikea. Hitsitaistoista tarvitaan siis tässä ensiksi.

Raskaasti homeinen autovanhus haettiin tällä viikolla, Kengurun suosiollisella avustuksella, Luumäeltä jossa DS on maannut ulkotiloissa pöllien päällä viimeiset 4-5 vuotta. Hänet on herätetty viimeksi noin 15 kuukautta sitten eikä ole siirrelty reilun hydevuodon takia, takapäässä ilmeisesti jarruille menevä pitkä putki poikki. Starttauksen kanssa on jokin probleemi kun vaihteenvalitsimen starttikytkimen pinnat ei meinaa tavata toisiaan, mutta kun saa starttaamaan niin... pienen starttauksen jälkeen lähti heti käymään, ja aivan mahtavan kauniisti käyvä kone!
Auto myös liikkuu eli mehukeppivaihtoeistokin toimii, ainakin hyvin pienen pihalla veivaamisen perusteella.

Nyt siis alkuhommiksi puretaan sen verran että kartoitetaan osatarve ja ruostetilanne, korjataan hydrauliikkaa jotta Vanhaa Rouvaa voi liikutella itsekseen ilman että pissaa alleen jarrutettaessa ja etsitään peltitaituri korjaamaan rungon ruosteet. Katsotaan siitä eteenpäin sitten rauhassa miten edetään ja millä aikataululla. Kiirettä ei ole ainakaan tarkoitus pitää. Ehkäpä ei aivan tulevaan D-miittiin sentään ehdi, mutta eihän sitä koskaan tiedä =)

Ja ei, tähän ei tule XM:n nahkasisustusta, pitäydyttäneen alkuuperäisyyttä hakevassa olomuodossa...

Eeppinen Projekti alkaa...

Ja tästä syystä osavarastosta osa jää omaan käyttöön mutta myytävä tavaraa on varmasti ja jokainen euro on tarpeen jatkossa.
Myös se GSA etsii käytännössä uuttä kotia mutta se on eri aihe.

Onneksi olkoon! Nyt on sitten D-malliyhteyshenkilölläkin arvonsa mukainen laite - enkä tarkoita auton tämänhetkistä kuntoa vaan sen todellista lajia!

Loistavaa, että kone ja tekniikka pelaa, hydehommat on nopeasti korjattu.

MIssä kunnossa on sisustus? Eivät nuo perus-DS:n verhoilut mitään huippukestävää materiaalia olleet.

Pistä lisää kuvia jakoon!

Mulla noita kuvia on varmaan paljon enempi kun tuo uusi täpinöissään oleva omistaja ei oikein malta kuvailla
Joten Juusolle ja muillekkin pari räpsäystä tapauksesta..


Tässä Rouva saapuu väliaikaiseen remppapaikkaansa toissa iltana:


Ja tässä tältä päivältä venyttelyä ulkoilmassa kun siirrettiin keskemmälle tallia että pääsee vaihtamaan helpommin noita vuotavia putkia.

Laitetaans itsekin pari otosta.

Tässä hänen toinen, siistimpi puoli. Vielä hakuretkellä.



Tässä tallitunnelmaa sisältä. Keskellä olevassa muovipussissa on kahden sivuikkunan jäänteet...
Sisustukset oli aikalailla entiset. Ovipahvit olivat haperot, homeessa ja muutenkin ikävässä kunnossa.
Kaikki matot on homeessa joskin ne voi pestä. Takalattian paksu pehmuste on ihan ehjä. Mutta muutoin taitaa sisustukset mennä pääosin uusiksi.
Etupenkit on muuten ehjät. Takaselkänoja oli aika ruostunut ja runko poikki. Istuinosa on kunnostettavissa. Kattoverhoilu roikkuu mutta sen voinee vielä paikkailla siistiksi. Jotain sinistä plyyshiähän tuo näköjään.
Sisukset näyttäisi olleet alunperin harmaat (?).


Tämä takahutlarin pohja oli ehkä se mitä eniten jännitin, mutta tosiasiassa kynnyskotelot ja A-tolppa olikin ne mitkä oli hieman huonoja.
Takapäässä on paljon uutta siistiä mustaksi maalattua peltiä, myös bensatankin laatikko. Takasisälokarit oli ihan tervettä. Tätä on joku hitsannut joskus antaumuksella ja se näkyy. On tosin tehty mm. suorasta pellistä norsunkorvat mutta se ei minua haittaa.



Tässä hieman tuota repsikan ja kuskin jalkatilaa joka on aika hapan. Voipi olla että paras tulee jos vaihtaa koko lattialevy.
Lienee saanut vettä tuosta A-pilarin reiästä jossa mm. asui murkkuja. Ei enää, kiitos Kengurun alustava myrkytysoperaation =)
Saattoi hieman vaikuttaa positiivisesti auton sisäilman laatuun


Tämä tunkinjalan ympäristö on molemmilla puolilla ottanut ehkä hieman sohjoa ja maantiesuolaa.
Tai sitten tuo 5 vuoden ulkosäilytys ilman huolenpitoa on ollut tarpeeksi.
Pohjassakin löytyy kukintoa mutta pääosin se näyttää silti ihan kelvolliselta.
Onko näissä muuten tuplapelti lattioissa?


Moottorikonttorissa kaikki on paikoillaaja taitaa toimia hyvin.

Pitkät hydeputket löytyi omasta kaapista joten ne vaihdetaan ensitöiksi. Samoin vastaantulevat muutkin putket. Hitsihommia tulee nyt ensiksi järjestettäväksi.

Mutta se moottorin käynti, tulee kyllä hymy huuleen

No niin, pientä laittoa talven aikana ja sitten ei muuta kun kovaa ajoa!

Jaahas, tämän illan saldo, uudet pitkät putket paikoillaan.
Ongelmaksi muodostui se, että takapää ei vaan nouse... Paineet kyllä nousi, merkkivalo sammui.
Voisiko olla niin höhlä juttu että jotkut putket meni ristiin?

Värikoodeja putkissa kyllä noudatettiin ja vanhoista putkista mallia otettiin...
Kun päävaraajasta ilmaruuvia aukoo niin kuului suhinaa suunnilleen siitä hätäventtiiilistä, vai millä nimellä se nyt kulkeekaan, se mikä on siinä etupään putkihässäkän yhteydessä... Osaisko joku suoraan sanoa missä vika?

Uusi akku menee myös ostoslistalle ensitilassa. Tämä antaa vain 10 volttia, vissiin pari kennoa oikosessa. Kun saa käyntiin niin latausta on yllinkyllin.

Hassu juttu muuten miten ruostereikä tuntuu kasvavan mitä enemmän sitä tuijottaa =)
Lapanen (käsi sisällä) menee helposti läpi vasemman puolen koteloon, tunkkikorvakkeen alapuolelta

Puhtaus on puoli ruokaa ja remonttia.

Mitä tapahtuu kun pestään viiden vuoden liat pinnasta?




Vastaus, loistoauto
Melkein kuin olisi tehty jo isompikin kunnostus...

Päivän saldona myös, kunnossa oleva hydrauliikka
Eipä ollut muuta vikaa kuin jousituksen putket väärinperin etupäässä.
Lisäksi purettu alumiiniset koriste/ruostutuslistat helmoista. Siellä alla on paksusti massattua ehjää metallia, enimmäkseen...

Asiaa sivuten...
Tässä on muuten erään mahtavan, nautittavan työlään projektin keskustelukettinki.
http://retrorides.proboards.com/index.cgi?board=readersrides&action=print&thread=50371

Tää on nyt tässä vaiheessa. Ruosteita on hätistelty ja korvattu pellillä. Kyllä tämä tästä.
D-tapaamiseen Joensuuhun tämä tuskin vielä liikahtaa.

Paljon on vettä kymijoessa virrannut ja monta työpaikkaa teollisuudessa vähemmän sitten viime päivityksen. Johtuu ihan siitä että unohdin koko kettingin.
Olen pitänyt vähän aktiivisemmin päiväkirjaa tuolla blogin puolella.

>> Nopeasti pikakelaten >>.
Viime kevät ja kesä meni lähinnä odotellessa. Peltihommia tekemään lupautunut taho aloitti vauhdikkaasti mutta eräistä syistä homma jäi tauolle.
Auto jäi odottelemaan parempaa inspiraatiota, joka onneksi jälleen löytyi (pienen hellävaraisen muistuttelun jälkeen ).

Tällä hetkellä DS on tallissa paalupaikalla saamassa lisää peltiä. Helmat alkaa olla tehty, lattian reunat uusittu ja bensatankin pohjakin paikattu. Vielä on jäljellä melkoisesti viimeistelyä, a-tolppien yläpäiden paikkaus ja oikean takapalkin korjaus. Siellä on oikean pyörän alarajoittimen kiinnitys antanut periksi.
Usko alkaa jälleen palautua ja viimeksi siellä käydessäni tuli vahva fiilis siitä että tästä vielä jotain syntyy.
Hyvää löytyy niin paljon. Koko takapää on oikeastaan todella hyvässä kunnossa, huulipelti ehjä, katon reunat vaikuttaisivat ehjiltä eikä varsinaisia osapuutteitakaan ole. Konehuone on toki vähän vinksinvonksin mutta ei sekään mahdoton ole. Sähköt on vähän enemmän.
Kaikki ovet ja lokasuojat on jo tehtyinä odottelemassa maalia. Yksikään alkuperäisistä ei päätynyt projektiin, olivat liian "huonossa kunnossa".

Tarkoitus (ihan vakaasti) on saada DS pihapiiriin tai sen välittömään läheisyyteen katon alle vielä ennen kun kunnon talvi alkaa.
Sijoituspaikka hiukan ratkaisee miten homma etenee, eli pitääkö odotella kevät aurinkoa kokoonpanon kanssa... Eli pääseekö katon alle ja onko siellä lämmintä

Blogissa on vähän enempi tekstiä ja täällä kuvakansiossa löytyy kuvia. Olkaat hyvät =)

Nyt kun on jälleen yksi tärkeä päivys naulattu kalenteriin (Heinäkuun ensimmäinen viikonloppu, DS-Rallye), on takaraivossa alkanut uusi pauke.
Juuri saamamme tiedon mukaan DS on saanut jo A-tolppien yläreunaan paikat ja jäljellä on "enää" se takakynkän korjaus. Se lienee se "keljuin" korjata mutta loppusuoralla kuitenkin ollaan.


Kotona odottelee uudet kattoverhoilut, mattosarja, rempattu kojelauta ja penkitkin.
Maalaus on yhä suuri kysymysmerkki, samoin jossainmäärin kokoonpanon varsinainen tekopaikka.

Olen pitkin talvea ammentanut fiiliksiä Kengurun huomaavaisesti tallentamalta videolta, jossa DS starttaa ensimmäisiä kertojaan. Se löytyy täältä mikäli joku muukin haluaa kuunnella miltä hän kuulostaa =)

Katselin kuvia jossa DS on vielä pukeissa ja ajattelin, olisinko sittenkin tyytynyt laittamaan rungon ja sisustuksen kuntoon mutta jättänyt nuo pintapellit toistaiseksi... Eihän se nyt niin pahalta olisi näyttänyt. Mutta kun aloittaa niin tekee samalla kunnolla.


Kaksi vuotta on jo vierähtänyt ja yhtä monta D-miittiä on mennyt ilman omaa D:tä paikalla.
Ihan pakko on kyllä muuttaa asian tila vaikka pää menisi

Hellou kanssaharrastajat.

Kymijoki sen kuin virtaa viedeen yhä enemmän työpaikkoja mennessään.
Mutta jotain uuttakin on saatu aikaan. Projektini kotiutui reilut viikko sitten ja olenkin käyttänyt ylimääräiset tunnit sen kimpussa.
DS asettui taloksi täysin nakupellenä, sillä pintapellit jäivät vielä matkalle saamaan jatkohoitoa. Mutta tärkeintä oli saada auto omalle tallipaikalleen ja minun päästä viimein (kahden vuoden odottelun jälkeen) käsiksi askareeseen.
Paljon, paljon, paljon on tekemistä. Aloitin selkeästi karsimalla autosta kaiken turhan ja tutustuin siihen muutenkin tarkemmin. Muutama mätävika jäi seuraavallekin talvelle sillä tulitöitä en tallissani voi tehdä. Sitäpaitsi päätin että pääasiassa tämä talvi kootaan, ei pureta. Jääköön sekundääriset kauneusleikkaukset myöhemmäksi. Keskityn tekniikkaan ja sisustukseen.
Ensimmäinen varsinainen toimenpide oli ratin vaihto. Siitä pääsinkin kätevästi kokoamaan kojetaulua ja vähän kerrassaan asettelemaan mattoja lattioille.

Jahka tästä päästään eteenpäin niin jatketaan tekniikan parissa. Konehuoneessa on runsaasti puuhaa ja hydrauliikassa piisaa viimeistelemistä.
Bensalinjat menee uusiksi (paluupuoli vuotaa ainakin kuin seula). Suurin osa aikaa on mennyt melkeinpä osiet etsimiseen pahvilaatikoista ja hyllyistä. Muutenkin nippeleitä on siellä täällä, ei niistä enää muista minne ne on laittanut. 2 vuotta on pitkä aika suunnitella

Lyhyesti, pari ennen ja jälkeen kuvaa, olkaa hyvä.

Etulattia:


Kojetaulun alue:


Laittelen lisää kuvia jahka homma etenee.
Laitetaan maistiaisiksi vielä tuleva väriteema

Hienoa, koko ajan mennään eteenpäin, värivalinta on hieno, komee sininen, valmiina erittäin hieno D-malli, niinkuin sanonta kuuluu, vähän päivässä,paljon viikossa, kyllä sillä on mahtavaa sitten ajella, kun tulee valmiiksi....

mikä on tuo maali, jolla kojelaudan sait noin hienoksi, muistuttaa vahvasti alkuperäistä....

Kiitos

Nyt kun on intoa niin paahdan täysillä. Kyllä se into hiipuu talven mittaan, mutta sitten keväällä ei ole niin kiiru.

Maalia en kojelautaan tarvinnut kun löysin paljon paremman tilalle jonka kunnostin varastoon jo pari talvea sitten.

Sain eilen takapään kokoon, pari talvea odotellut kunnostettu puskuri on paikallaan ja hieno kiiltävä valopelti

Huomenna on vapaapäivä jonka käytän tallilla. C-pilareiden kautta mattojen laittoon.

Tuli vähän suunnistelman muutoksia kun mallasin uudet matot lattialle.
Ne onkin leikattu Pallas mallisiksi joten pitänee asentaa kiiltopellit kynnyksiin, vaikken niitä alunperin ajatellut laittaa.
Tämä mielessä olin myynyt pari sarjaa parhaita pois ja jäljellä on vain rupuisimmat...


Että jos on jäänyt kellä priimoja rostereita varastoon niin oikean puoleisen takaoven aukkoon kaipaisin kiiltävät...
Ja Pallas kapselit.
Ja oviin kahvat sisälle ja ulos...
Tarjota saa.

Hehee, jotain uutta ja näkyvää.

Herättää muistoja vuodelta 2005 . Tsemppiä!

Osantunnistusta!

Autossa on tällainen mystinen boksi joka liittyy virranjakajaan. Olen aiemmin olettanut sen olevan joku kipinänvahvistaja mutta taitaa olla niin että kyseessä on kärjetön sytytys. Minulle tuntematon viritys.

Ongelma on, että kun tätä on asennettu autoon on sähköihin puuhailtu kaikenlaista muutosta jotka haluaisin ruokota pois.
Nyt nimittäin on niin että sähkökuvat ja todellisuus ei kohtaa sitten millään ja se sapettaa.

Aiemmin puhisin tuosta auton pääsarjasta, se ongelma nyt on ohitse. Tämä liittyy mm. ruiskun kaapelisatsiin, josta löytyi mm. tällainen puistatus. Tuo kuorittu oli poikkaistu ja teipattu piiloon.
Liittynee jotenkin tuohon jakajaan? Tämä menee releille. En nyt muista mille.


Olisi hienoa saada nyt päivän parhaat vinkit miten tuo kärjetön (?) vehje
(1) joko kuuluu kytkeä tai (tai yleensä että mikä moinen on?)
(2) miten sen voisi hallitusti poistaa? (Lienee ainoa konsti laittaa vakiojakaja tai 1-2-3)

Jos jollakulla on näitä räpeltämättömiä (ei välttämättä edes toimivia) 23 ie:n ruiskun kaapelisatseja irrallaan niin vaikka malliksi huolisin yhden... Tai no, jos oikein toimivaa tyrkytät niin olen kuulolla.
Releeltä mm. tulee kaapeli akun korkeudelle, jonka päässä on pienemmät alkuperäiset putkiliittimet (siis yhdestä tulee kaksi), uros ja naaras. Kaulus punainen. Lähelläkään ei ole mitään minne ne voisi järjellisesti laittaa.

Ja vielä sokeriksi pohjalle, onko kellään hajuakaan mitkä kytkennät kuuluu tuon näköiselle startin kontrollireleelle akun plussassa??
Se on mallia joka on kiinni akun kehyksessä ja kytkeytyy kaapelin pätkällä plussanapaan... Otan paremman kuvan jahka pääsen käymään tallilla.

Kiitoksia taas neuvoista.

Mitenkäs se ruiskun ohjaus on toteutettu tällä hetkellä, onko paikalla olevassa jakajassa ne
ruiskua ohjaavat kärjet paikallaan ja käytössä vai hoiteleeko tuo Boschin purkki senkin homman?
Löytyykö 123 jakajaa myös D-jetroniciin sopivaa mallia?

^123 löytyy ruisku D-malliin. Tuo Bosch on -80 lukuinen Hall-viritys. Opeleihin pääasiassa noita laiteltiin.

Saatan olla tuosta "hall-virityksestä" kiinnostunut, jos hommaat 123:n. Paa yksityisviestiä.

Tuo on Boschin TZ-h järjestelmän ohjainlaite. H tulee Hall-anturista. TZ-i oli taas induktiivisella anturilla. Veikkaisin ajankohdaksi 70-80-luvun taitteesta.

Jos boksissa on originaali johtosarja, niin kytkentä on seuraava:
Ylärivin navat:
16: Punainen, +12 V virtalukolta
31: Ruskea: maadoitus
15: Musta: sytytyspuolan - ja kierroslukumittarin signaali.
Alarivi:
8h: Vihreä, Hall +
31d: Ruskea, Hall -
7: Punainen/musta, Hall 0

Jos saksa taipuu, niin testausohje löytyy : http://www.biat.uni-flensburg.de/msc/sy ... m_tzez.htm

Kiitokset kaikille vastanneille. Asia tässä onkin jo selvinnyt siten että tuo Boschilainen lähtee Jyväskylän suuntaan ja minulle tulee 123:nen. Saan muutaman ylimääräisen johdotuksen karsittua jälleen pois.

Näin se homma etenee.

Osantunnistusta osa II.

Tänään olin melkein 6 tuntia tallilla. Pistin tapani mukaan herätyksellon soimaan seitsemän jälkeen. Tällä tavalla tulee vietettyä hyvin terveellistä elämää

Tuona aikana sain aikaan paljon, tai vähän... Selvittelin yksinäisiä johtoja ja merkkailin niitä teipillä. Kokonaista yhden liittimen sain puristettua. Oli kaapeli josta oli pudonnut pää. Osoittautui öljynpaineen varoitusvalon kaapeliksi. Hidasta hommaa kaikenkaikkiaan... Raavin paljon päätäni.

Löysin starttikytkimeltä tulevat johdot jotka eivät tällä hetkellä kuitenkaan mene minnekään kiinni.

Mutta se tehtävä.
Tämä on autossa ollut starttirele. Se ei ole Citroenin ja olen sitä mieltä että se ei toimi.
Sanokaas tietävät, mikä rele tämä mahtaa olla ja millainen on toimintaperiaate?

Se miksi epäilen sen olevan risa, johtuu siitä että tuohon kauimmaiseen napaan tulee koko ajan 12 volttia eikä se virka mitään vaikka kokeilin antaa noihin pieniin liittimiin 12 v. Niihin ei virtaa tule. Siis en saa sitä napsumaan. Autossa on ollut aiemmin (kuulemma) sellainen ongelma että startti jää joskus päälle vaikka auto käynnistyykin. Rele jumittaa?

Senpä vuoksi kaivelin laatikoistani kaksi alkuperäistä relettä joissa molemmissa oli vain yksi pikkukaapeli kiinni. Onneksi kuitenkin eri piuhat, joten yhdistin niistä illalla vielä yhden, kaiketi toimivan.
Sanokaas näyttääkö kytkentä oikealta? Mitkä piuhat noihin pitäisi tulla?


Tämän kuvan mukaan olen koittanut tuota starttimysteeriota selvittää.

Kuva toki näyttävät minne kaapelit menee, mutta minä lukihäiriöisenä en saa ajatuksesta kiinni noin käytännön tasolla.
Miten ne kytkimeltä tulevat piuhat menee? .
Lisävirtareleeltä, pinnistä 86 tulee myös kaapeli (28) joka haarautuu kahdeksi ja ylettyy + napaan asti.
Sen päässä on punaiset liittimet, uros ja naaras. Ovat pieniä enkä keksi mihin ne pitäisi tunkea?

Starter motor Control Relay
Jos sen tilalle tuo:


Niin keskellä muovitapin molemmin puolin lienee käämin liittimet?
(Jos on yleismittari, kannattaa mitata vastus, niiden välillä lienee korkeintaan muutama kymmenen...sata ohmia)

Kokeilemalla toiseen käämin päähän plussaa ja toiseen miinusta/maa, niin releen pitäisi vetää ja rele yhdistää ison pulttiliittmen kautta tulevan akkuplussan alempaan napaan.

Hämäävää tuossa kuvassa/kaaviossa lähinnä on se että plussa tulee käämille kuvan yläpäässä mustalla piirretyllä, kun taas miinusta tulee Sartti"kytkimen" Starter switch kautta punaisella/lilalla piirretyllä piuhalla (eikä mene edes suoraan maihin vaan jänniteregulaattorin kautta maadoittuu jotenkin, onko joku tarkoitus ettei laturi jarruta startin aikana?)

Eli menisikö 28-piuhan kaksi päätä noin?:
toinen releen käämiin (siihen vapaaseen jota ei ole vedetty lyhyellä pätkällä kiinni akulta tulevaan napaan kiinni )
toinen menee jotenkin starttikytkimen suuntaan

DS:n alkuperäiset releet ei ole yhtään tuttuja, eli onkohan niissä tuo kuvan yläpään käämin kytkentä akulta tulevaan napaan tehty jo sisäisesti tai johdotus viritetty siihen tarkoitukseen, mittaamalla sekin selviää