Pidetäänkö Suomessa ylisuurta hirvikantaa pelkästään siksi että niitä saadaan metsästää?

No, ne vois tappaa kaikki.

Ja miksi?

Ensinnäkin, syövät taimikot niin että enää kannattaa kasvattaa vain kuusipuuta ja se näkyy jo puun tuotannossa/tarjonnassa. Metsän kasvatus on jo vääristynyt hirven takia.

Toisekseen, ei niitä pysty tappamaan kaikkia mutta jos tapetaan mahd monta Ravintoketjussa kukaan ei kärsi kun hirvet hävitetään.

Onko se kanta oikeasti kovin suuri vai ovatko ne vaan vaihtaneet paikkoja, joissa liikkuvat? Aika vähän on hirviä näkynyt viime vuosina kuitenkin. Tänä vuonna olen tainnut yhden nähdä, juoksenteli metsässä lähistöllä. Kymmenisen vuotta sitten hirviä näki teidenkin varsilla monta kertaa kesässä. Nyt en ole tainut vuosiin nähdä tien lähisöllä.

Karhujen ja susien ruokapöytään, ihmisten lisäksi, kuuluu hirvet. Kuinka nämä suojellut suurpedot selviäisivät, jos hirvet hävitetään


Yksittäisen autoilijan tekemät hirvihavainnot eivät ole vielä kovin luotettava esiintymismittari

Minä olin lähellä hirvikolaria tänä vuonna, vaikka vuosiin sitä ennen en ollut tehnyt hirvihavaintoja auton ratista.

Vaikken ekofasisti kettutyttö olekkaan niin tuo on mielestäni surullisen mustavalkoista ajattelua. Vastaavalla ajattelulla on hävitetty melkoinen määrä luonnon biodiversiteettiä vuosien saatossa ja vasta sukupuuttoon tappamisen jälkeen huomattu, että "hups, olihan niillä tuossa ruokaketjussa yksi pieni lokero, joka jäi huomaamatta".

Siispä huolella tehty kannan seuranta ja harventaminen sen mukaan on mielestäni paras vaihtoehto. Se on täysin ihmisestä kiinni paljonko hirvet juoksevat teille. Teiden kunnostusrahoja suuremmiksi ja hirviaitoja lisää.

Tästä tulivatkin mieleen ketut. Minkähänlainen niiden kannan kehitys on viime vuosina ollut? Nykyisin niitä tuntuu nimittäin näkyvän todella paljon ja joka paikassa. Tänä vuonna on tullut nähtyä eläviä yksilöitä pari kappaletta muutaman metrin päästä, kauempaa useita ja yksi raato on tullut raahattua tieltä sivuun, kun jäi datsunin alle.

Jaa-a, kaipa riippuu katsantokannasta. Minusta metsästämällä pidetään kanta kurissa, ilman metsätystä niitä olisi paljon enemmän...

Aika tasaista on ollut kettujenkin osalta (paitsi tietysti vuoden sisällä paljon vaihtelua, syksyllä on melkein tuplat kevääseen verrattuna kun talvella niistä (osin) metsästetään vähän alle puolet pois)
http://www.rktl.fi/riista/kannanvaihtel ... kanta.html

Melkein sama tilanne on hirvien kanssakin, pohjoisessa oli vuosituhannen vaihteessa isommat kannat, muuten aika tasaista yritetään ilmeisesti pitää?
http://www.rktl.fi/riista/riistavarat/h ... uonna.html

Nyt oli hirvien määrä laskennassa tippunut 2010: 96000->2011: 85000, joten tälle syksylle vähennettiin kaatolupien määrää vastaavasti, eli muutamia kymmeniä prosentteja kanta vaihtelee, riippuen luonnonolosuhteistakin.

Eivät tilastot ja havainnot ole tietysti täysin todellisuutta vastaavia, mutta pitävät ainakin paremmin paikkaansa kuin yksilöiden sattumahavainnot, ja nuo kaikki elukat on melko seurattuja/tutkittuja.

Neuvostoliitto ja kiinalaiset yritti aikoinaan hävittää tiettyjä lajeja ihan tarkoituksella kokonaan ja suunnitelmataloudella, aina niissä kokeiluissa mentiin syvemälle allikkoon... (Hyttyset ja itikat tosin sais kaikki hävittää mun puolesta... mutta samalla pääsis eroon tsirputtavista pikkulinnuista ja ... )

Muistan, kun v. -79 olin armeijassa, niin kesäkuun aikana joka kerta, kun iltayöstä palasi varuskuntaan, näki matkan varrella 1-4 hirveä. Mielestäni niitä on nykypäivänä huomattavasti vähemmän, kuin tuolloin.

Mitä tulee hirvien aiheuttamiin metsävahinkoihin, niitä varmasti tapahtuu. MUTTA kokonaan eri asia on, kannattaako metsän "viljely" lainkaan. Metsät uudistuvat joka tapauksessa tehokkaasti, monimuotoisesti, terveesti ja nopeasti. Nyt tietysti kaikki metsätaloudessa toimivat suuttvat ja lyttäävät minut täysin. Kuitenkin puut siementävät niin runsaasti, että puita kasvaa joka paikassa. Ja luonnon oma valinta on ankara. Vain vahvimmat ja terveimmät kasvavat suuriksi. Ja mitä hirvet syövät, ei näy missään. Sen sijaan ihmisen istuttama metsä on hirville salaattibaari.

Hyvä esimerkki on Valtatie 6 välillä koskenkylä- Koria. Peruskorjaus tehtiin 2002-2005, tien penkat viimeisinä. Penkat ja luiskat tehtiin paikalta saadusta maa-aineksesta, ja monin paikoin kylvettiin luonnonkukkien siemeniä. Pari vuotta näytti, ettei oikein mikääm lähde kasvamaan, mutta nyt viimeiset 4 vuotta on penkat niitetty kerran pari kesässä. Niittorajan renalla koivut ovat jo 3-5 metriä korkeita, männyt ja kuuset 1,5-3 metrisiä. Ja kaikki itsestään siemenistä lähteneitä. Vertailun vuoksi 2007 näkösuojaksi istuttamani 5 kuusentainta, jotka olivat 25-40 cm istutettaessa, ovat kaikki vielä alle 80 cm, vaikka niitä on vuosittain lannoitettu ja kuivaan aikaan kasteltu. Se ainoa luonnonkuusi, joka auntomme kohdalla oli 4 vuotta sitten juuri joulukuusen kokoinen ja jouluvaloissa, on nyt jo lähes 6m korkea.

"Karhujen ja susien ruokapöytään, ihmisten lisäksi, kuuluu hirvet. Kuinka nämä suojellut suurpedot selviäisivät, jos hirvet hävitetään "

Hohhoijaa
70-luvulla susia oli Suomessa 200 kpl ja karhuja samoin, 200 kpl.

Nyt sutta on 2000 kpl ja karhua on noin 2000 kpl, ihan sama vaikka olis x 100 enemmän. Hirvien määrä on muuttanut metsän kasvatuksen, täysin. Hirveä voi harventaa surutta.

Metsän viljelyssä on suuri ongelma syntynyt juurikin hirven takia, mäntypuuta ei tulevaisuudessa ei juuri enää saa koska vain kuusta istutetaan ja vain hirvien takia. Hirvi syö kaiken mäntytaimeniston. Kuusen istutus on saanut vallan vain hirvien vuoksi.

Äläkää ny jumankeka kaikkia hirviä ampuko, mites käy miljardien hirvikärpästen, nehän kuolee tai
ainakin menettää henkensä. Sitten on metsät täynnä hirvikärpästen raatoja. Siinä on meinaan
pelkokerrointa kerrakseen, kun on poimivinaan herkullisen mustikan ja nakkaakin kärpäsenraadon
suuhunsa.

Se kato kun tulee ilmastonmuutos, talvivaara tai joku muu ökykatasroofi niin hirvet on hyvää vararavintoa, sukulaismies tuossa joskus puheli että sotien jälkeen ei juuri hirviä ollut, ne syötiin samantien mitä nahtiin

Hirviä, supikoiria, kettuja, kissoja, peuroja ja paljon muita eläimiä ryntäilee
teillä autoilijoiden väistettäviksi. Yhdestä eläimestä Tielaitos antaa takuun.
Suolaamaa ei ole maanteillä. Se ilmoitetaan oikein kyltillä.
Suolaamaton tie.

Ilmastonmuutos tulee joka tapauksessa, jo pelkästään Islannin tulivuorenpurkaus oli pahempi päästö kuin 50 vuotta suurvaltojen teollisuutta kerrassaan. Lisäksi avaruussää tekee sen että kun maapallo taas kerran ajautuu galaksin tiheämpään lonkeroon niin hiukkasten määrä yläilmakehässä kasvaa huimasti tuottaen kuumempaa ilman alaa = kasvihuone. Muistakaa tämä: inka-kulttuurikin loppui tuhansia vuosia sitten ilmaston muutokseen. Oliko sekin muutos ihmisen syy? Pitkä kuivuus tuli ja lopetti senkin shown.

Muistakaa tämä: inka-kulttuurikin loppui tuhansia vuosia sitten ilmaston muutokseen. Oliko sekin muutos ihmisen syy? Pitkä kuivuus tuli ja lopetti senkin shown.[/quote]

Todellisuudessa Inka-kulttuuri siirrettiin Suomeen Killinkoskelle jo v1898. Siitä lähtien on
henkseleitä paukuteltu sääilmiöistä huolimatta.

Hirvikanta on pienentynyt täällä saaristossa niin dramaattisesti, että hirvipuskuritkin on jouduttu
vaihtamaan peurapuskureihin.

Vaikka trollia ei saisikaan ruokkia niin täältä pesee: Höpöhöpö -juttuja. Lainsäädäntökään ei taida antaa mahdollisuuksia minkään lajin sukupuuttoon tappamiseen, onneksi. Jos susia olisi tämän peikon heiton mukaisesti 200 000 kappaletta ja karhuja toinen mokoma, niin jokaista hirveä kohti olisi vähintään neljä suurpetoa - ja tämä olisi sitten "ihan sama".

Vuosittain hirvenmetsästykseen osallistuu 125 000 metsästäjää, jotka saavat saaliikseen 60 000 hirveä, jolloin jäljelle jää 95 000 hirveä.

Voisiko tämä toimia pienemmällä hirvimäärällä, vai jäisikö liikaa nälkäisiä ja aseistettuja metsästäjiä

Venyvä käsite http://www.inka.fi/tmp_inka_site_3.asp? ... ng=1&s=187 tuo Inka-kulttuuri, paha kilpailija Jenkki-purukumille?

Aloin oikein miettimään asiaa kun luin tätä. Ajan noin 35 tuhatta vuodessa, josta suurimman osan autoilla joissa on huonot tai erittäin huonot lyhyet valot. Lisäpitkät on joissakin.

Tosiasia on että hirven näin viimeksi viikko sitten Kangasalla, sitä ennen 3 vuotta sitten Pälkäneellä ja sitä ennen en edes muista missä ja koska.
Muistan kyllä elävästi 90-luvulla nähneeni useita hirviä vuosittain ja ajoinkin silloin vähemmän.

Minun mielestäni niitä on vähemmän nyt ja ne voisi ampua kaikki loputkin. Ranuan eläinpuistoon voisi jättää muutaman, että lapset tietävät minkä kuva on hirvivaaramerkissä.

Minulla tahti on tällä hetkellä noin 55 000 km / vuosi. Täällä Hanko-Lohja-Salo seudulla hirviä näkee harvemmin, tänä vuonna olen huomannut ehkä puolenkymmentä, eikä yksikään ole onneksi pyrkinyt eteen. Valkohäntäkauriita pomppii tiellä viikottain. Vimeksi eilisiltana. Viime torstaina työkaveri osui mokomaan Karjaan ja Tammisaaren välillä.

Hirvikolareita tilastoitiin viime vuonna 1195 ja näissä kuoli kolme ihmistä. Minun mielestäni siinä on 1195 kolaria ja varsinkin kolme kuollutta ihmistä liikaa.

Kolarien määrä on onneksi laskenut tasaisesti 2000-luvun alun 3000:sta kolarista hirvikannan harventamisen myötä. Vielä olisi varaa.

http://www.liikenneturva.fi/www/fi/tila ... D-9333.pdf

Vielä tuosta liikenneturvan linkistä lainaus:
"Vuoden 2011 hirvieläinonnettomuuksien laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle olivat 60 miljoonaa euroa, mikä on 15 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2010."
Tästä hirvien osuus oli 45 000 000 euroa. Tulee harvojen harrastukselle hintaa.

Ja uutinen tämän päivän iltasanomista:
Tämän päivän aikana 10 peuraa kuollut törmäyksissä autojen kanssa
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... 12544.html

Ja edelleenkään ei lajeja sovi tappaa sukupuuttoon siksi, että jotkut tykkää autoilla
Eli sellainen tilasto kiinnostaisi, jossa kerrottaisiin että kuinka iso osa noista onnettomuuksista on tapahtunut muussa kuin työ- tai työmatka-ajossa oleville...nehän ovat olleet silloin harrastamassa autoilua eikös vaan (jopas tulee harrastuksille hintaa)?

Onkos joku hirvimies kussut muroihisi, vai onko sulla kuukautiset?

En ole hirviä sukupuuttoon tappamassa. Mutta kun "harrastan" ajamista kaupunkien ulkopuolella yli 900 tuntia vuodessa, niin siinä ehtii väkisinkin miettiä kaikenlaista. Varsinkin näin jahtikaudella kun isompaa ja pienempää elukkaa toikkaroi tiellä vähän väliä. Oma kaasujalka on viimevuosina keventynyt kummasti. En vastusta metsästystä, sillä riistan hoito on tarpeellista, arvokasta ja vieläpä harrastajavoimin tehtävää työtä. Jos taas hirvikantaa pidetään keinotekoisesti suurena vain varmojen saaliiden takia, niin ollaan kyllä hakoteillä.


En ole samaa mieltä tuosta autoilun "harrastamisesta". Useimmat liikkuvat hirvivaara alueella autollaan siksi, että kulkemiseen ei ole muuta mahdollisuutta. Väitän, että autoilun harrastajat ovat siellä vähemmistönä kun busseja ei ole ja junat eivät enää pikkuseisakeilla pysähdy.

Kumpaakohan on helpompi vähentää: hirviä vai sitä mainitsemaasi "harraste-" tai huviliikennettä. Molemmilla konsteilla saadaan säästettyä muutama ihmishenki vuodessa. Kysymys on loppujen lopuksi arvomaailmasta: Onko iso hirvikanta hirvikolareissa menetettyjen ihmishenkien arvoinen?

Tieliikenteen ajokustannusten laskenta 2010 -ohjeen mukaan yhden säästetyn ihmishengen hinta on 2,36 miljoonaa euroa, jonka päälle tulevat inhimilliset seuraukset.


Eiköhän tämäntasoinen kommentti ole juuri sitä muroihin kusemista.

Noh noh,hirvet, sudet, karhut, ketut, ahmat, ilvekset ja muutamat muut kuuluvat Suomen luontoon! Rattijuopot ei, mutta silti rattijuopot saavat ihan rauhassa tappa itsensä ja toiset, aiheuttaen samalla vähintään 10x hirvieläinkolarien kustannukset yhteiskunnalle ...

Toivottavasti ei, kun niitä muroja syö ainoastaan tyttäreni. Kiukuttelusta päätellen jonkun muun (hirvi?)pipo on liian tiukalla.

Mulla ei ole varsinaisesti mitään hirviä ja vielä vähemmän metsästäjiä vastaan, mutta vailla tämän asian asiantunemusta kuitenkin uskallan kuitenkin luulla, että hirvistä aiheutuvat haitat olisivat olennaisesti pienemmät hirvikannan ollessa puolet nykyisestä. En tiedä muita kärsijöitä kannan pienentymisestä, kuin metsästäjät, joille rittäisi vähemmän saalista ja sen hankkiminen voisi olla työläämpää. Olisi kiva tietää paljonko hirvenlihaa yksi metsästäjä vuodessa tarvitsee ja mitkä olisivat haitat sen vähenemisestä.