Aina puhutaan että hylsysarjassa ei pidä säästää. Kompressorissa ei pidä säästää, se vasta kalliiksi käykin kun ensin ostaa pienen halvan ja sitten ison ja kalliin. Kuusiokoloväänninsarjassa ei pidä säästää, menee cx:n istuimen pultinkannat pyöreiksi ja siinä sitä ollaan. Kirvesmiehen vasaraa hankittaessa ei pidä säästää, seuraa kiroilua vain. Pallonivelen ulosvetotyökalussa on turha säästää. Pihdit pitää kaikki olla niitä viidenkympin ovh knipexejä. Jne.

Nyt herää kysymys, missä työkaluissa sitten kannattaa säästää? Tämän suhteen ollaan paljon epämääräisempiä, puhutaan työkaluista joita harvoin käytetään jne... Kuitenkaan kertomatta mitä ne työkalut ovat sitten. Ideoita?

Hyvän akkuporakoneen hinnalla saa 20 huonoa. Jos käyttö on satunnaista niin eipä harmita kun akut menee seisoessa huonoiksi. Siitä halpiskoneesta saa sitten vielä huonon mutta ilmaisen vasaran ja hyvällä tuurilla kärki voi kestää konetta pitempään ja niistä saa ennen pitkää sarjan

Itse ainakin säästän akkutyökaluissa ostamalla Ryobin koneita. Olishan vaikkapa Makita hitokseen laadukkaampi mut mun tarpeet on sellaisia että ne menis ihan hukkaan.

Asennekysymys mielestäni siis tuo säästäminen.

Miten olisi riittävä? Ei siis osteta työkaluissa(kaan) sitä parasta ja usein myös kalleinta, vaan hommataan vehkeet sen mukaan mitä se oma tarve on, työkalut ovat tällöin siis riittäviä siihen käyttöönsä

Painepesureissa ei kannata säästää, vaikka halvalla saisikin (LIDL..) Alkuperäinen* ja takuuna saatu, ei niillä paljon juhlittu. Muutamat autonpyörät pesty, se on siinä. Alkuperäisessä vikana painekytkimen irtoaminen(tehtaalla kierretty väärille jenkoille), sitten paineiden takkuaminen, kuten takuumasiinassakin. Onneksi on vielä Kärcher. *Tässä toiminta periaate, kuin hydepumpussa, vino, laakeroitu kiekko akselilla, paineli 5:ttä mäntää......On vielä jäljellä lenkkiavaimia 60-luvulta, niillä on monta, saatte uskoa, warreremppaa tehty, ostettu Oulusta, torilta. Aittojen nurkilta, hyvä, kun öljylampuilla jotain näki ostaa..

Niissä, joita kaverit lainaavat. Voivat rikkoa rauhassa paskan vehkeen ja hyvällä tuurilla hankkivat laadukkaamman tilalle. Vaikka tavallisesti et lainaamiasi työkaluja enää takaisin saa.

Säästäminenkin taitaa sekin maksaa.

Osta halpa ensin ja jos osa niistä halvoista hajoaa tai osoittautuu huonoksi, niin päivittää tarpeeksi paljon laadukkaampaan, kun sitten jo tietää, että missä työkaluissa tarvitaan laatua ja kestävyyttä, ja mitä se laatu käytännössä tarkoittaa, kun usein se halpakin on nykyisin laadukasta (ja vastaavasti usein laatua ei saa nykyisin enää edes halvalla eikä kalliilla).

Tai sitten ostat heti "riittävän" laadukkaan, mutta saattaa käydä niin, että sitä tulee käytettyä pari kertaa vuodessa, joten rahat menevät tavallaan hukkaan.

Vähän arvelisin, että 0, 1, N -kaava vois päteä tässäkin. Osta ensin perustyökalu, ja jos menee rikki, sitten astetta parempi. Ja jos sekin menee rikki, käyttösi on vaativaa ja kannattaa katsella hinnaston yläpäästä ammattilaistason vehkeitä.

Itse suosin tuota ykkösvaihtoehtoa. Ekalla kierroksella ei tarvitse ostaa kaikista halvinta, kunhan nyt valitsee semmoisen, joka sopii omaan budjettiin kakistelematta. Jos on parempi budjetti, ei tarvi päivittää niin montaa työkalua paremmaksi Mutta esimerkiksi suurin osa Motonetistä tai Biltemasta kantamistani mekaanisista, sähköisistä ja hydraulisista työkaluista ovat toimineet riittävän hyvin.

Usein voi tehdä "pehmeän päivityksen": esimerkiksi, kun räikkävääntimeni alkoi toisinaan nikotella, downgreidasin sen autoon työkalulaatikkoon varakäyttöön ja ostin paremman (ja kalliimman) räikän tilalle "parempaan" boksiin. Jos olisin ostanut sen hyvän ensin, autossa ei edelleenkään olisi edes sitä räikkäväännintä, joka kuitenkin toimii, kunhan nyt jaksaa vähän nitkutella.

Viimeksi taisin tehdä isomman upgreidin luokkaa 10x hinnassa, kun ostin sähköjohtojen puristusliitosten tekemiseen räikällisen laatupihdin, kun meni hermo jonkun biltsi-hintaisen kanssa. Olisko maksanu peräti pari sataa ne pihdit, mutta tuleepahan helvetin hyvää ja tasaista jälkeä kuin alkuperäisessä tehtaan johtosarjassa.

Isommat hankinnat pitää miettiä sitten etukäteen. Kompressoria tulen itsekin tarvitsemaan, kunhan paja valmistuu ja sinne täytyy hankkia sellainen, joka jaksaa pulttipyssyä pyörittää. Tiedän jo liian hyvin, että pikkukompurat voin unohtaa. Toisaalta parilla tonnilla saa jo vehkeitä, jotka ovat ihan liian ylimitoitettuja omaan käyttööni. Pitää ostaa "riittävän" hyvä, ja sen merkkinen, että jos se onkin alimitoitettu, sen voi myydä ja saada vähän taskurahaa sen paremman hankkimiseen.

vaikka tunnetut merkit ovat arvokkaampia ,niin silti ei kannata nimestä maksaa , asia on hankala ,mutta kannattaa välttää meltorautaisia ns " crome vanadium " nimikkeen alla kaupiteltavia täysin tuntemattomia nimiä . kevueen käyttöön kelpaavat kuitenkin.

Itse olen alkanut pitämään Ryobia sitä laadukkaampana, mitä kauemmin niitä olen käyttänyt. Yksi laturi on kärähtänyt ja sekin vasta takuun päätyttyä. Akut ovat osoittautuneet hyviksi ja laitteet ovat osoittautuneet hyvälaatuisiksi. Toivottavasti se pysyy hieman halvempana merkkinä jatkossakin.

Tähän voi vain lisätä, että kannattaa myös säästää niissä työkaluissa joita ei tarvitse. Eli niissä heräteostoissa joista ostaessa jo aavistaa että tuskin montaa kertaa tulee käytettyä.

Mulla on vuosia ollut joku halpa 20€ työkalusarja, josta olen ainoastaan saanut rikki 1/4-3/8 hylsyadapterin. Myös yhden vääntövarren olen vääntänyt vähän kieroksi, mutta sekään ei varsinaisesti hajonnut. Yhtään hylsyä tai räikkää en ole vieläkään saanut rikki vaikka niitä on vasaralla runnottu piukassa olevien pulttien kohdalla. 10mm ja 13mm hylsyt tosin ovat nykyään Bilteman irtohylsyjä koska alkuperäiset ovat johonkin hukkuneet. Sarjan mukana tulleet meisselit ja pihdit ovat niinikään kestäneet käyttöä hyvin.

Eli mielestäni hylsysarjassa kannattaa säästää.

Mää luulin että se kepulin työkalun nimike oli "drop, forget". Jos nyt miettii hylsy-lenkkisarjoja mitä itsellä on ollut niin räikät alkaa pettää vanhemmiten mutta sodennäköisemmin mekanismin likaantumisen kuin varsinaisesti rikkoutumisen takia. Pieniä kuusiokolo- tai torx-kärkiä joskus saa rikki mutta hylsy ei ole haljennut kertaakaan.

Alkuperäiseen kysymykseen, niin rengas- ja tasapainotuskoneen ei tarvitse olla hiuppumallia eikä tavan harrastaja sellaista ikinä saa kuoletettuakaan. Lötkömmänkin koneen kanssa pärjää kun tekee rauhassa ja ajatuksella ja malttaa tarvittaessa vähän kikkailla renkaan irrotuksen ja päällemenon kanssa sekä varmistaa tasapainotuksen onnistumisen keikuttelemalla ja kääntelemällä pyörää koneen akselilla eri yritysten välillä.

Niissä, joita itse tai läheiset eivät joudu käyttämään. Huonot työkalut aiheuttavat kyllä helposti remonttia tehdessä veekäyrän toisen derivaatan lähestymään ääretöntä... ja sitä pyritään välttelemään.

Ei silti, ostin itsekin viime kesänä kiinalaisen tärylätkän . Onneksi on moottorisuunnittelijalla ollut Xerox kunnossa tuota suunnitellessa. On nimittäin niin hyvä Honda-kopio, että heräsi talven jäljiltä viimekesäisillä bensoilla ensimmäisellä nykäisyllä.

Kyllä kaikissa kannattaa säästää siinä mielessä että mitoittaa omaan käyttöön sopivaksi, vaikka hylsysarjoissa säästää sillä ettei osta kuin sen kokoisen ja laatuisen kuin tarvitsee, eli jos ei ikinä tarvitse tuumakokoja niin niiden hyvyydestä ei paljon nauti- Itselle riittää kohtuulaatuinen Bahco hylsysarja, joka ei tosiaan ole kallein eikä laajin. Sen lisäksi on sekalainen setti toisia: Biltema, perintö (mm ja tuuma joita aikoinaan tarvitsi enemmänkin) ja ostinpa jokunen vuosi siihen kylkeen kiinalaisen maailman halvimman ja huonoimman minisetin (Toisaalta juuri tuohon sarjaan olin vilpittömän tyytyväinen kun se kulki auton perässä ja piti reissussa tehdä pikkuremontti, josta ei ilman hylsyjä olisi selvinnyt. Muuten kyllä aika kelvoton oikeaan käyttöön, mutta vaikka toisen puolen kiinnipitoon ihan kelpo)

Erilaiset ruuvarin/vääntimen kärjet on sellainen kohde jossa itse "säästin" sillä että phillips ja Posidrive yleisimpiä kärkiä ostin 'Bilteman 10 nipuissa ja hylkäsin kun vähän kuluivat mutta ihan kaikista huonointa laatua ei kannata ostaa vaikka saisi ämpäreittäin, mutta nuo olivat silloin ihan kohtuullisia. (tosin nykyään alkaa rakennusruuvit olla kaikki Torxeja, niiden laadusta ei ole oikein kertynyt isompaa kokemusta. Puuruuvaukseen ainakin melkein mitkä vaan ovat toimineet, joihinkin tiukkoihin juuttuneisiin konetorxeihin tarvitseekin ostaa kunnon laatua)

Itsellä erilaiset kovin harvoin käytettävät työkalut kuuluvat luokkaan: ei väliä vaikka olisi huono ja ikävä käyttää eikä tee parasta jälkeä: eli muutama tulee heti mieleen jotka uusisin heti jos niitä käyttäisin usein tai edes vuosittain: pöytäsirkkeli, jiirisirkkeli, moottorisaha ja aggregaatti. Pari ekaa kiinalaatua ja viimeiset ammattipelejä mutta kauhean vanhoja, kaikilla kuitenkin on tehty ihan hyödyllistä ja toimivaa työtä remonteissa ja puita kaadettu. Ennenvanhaan noin huonoja työkaluja kuin "kiinasta" nykyään tulee ei kai Suomessa myyty ollenkaan, yksi vanha hylsysarja kun on Anttilasta ostettu (-70, -80 luvulla?) ja siitä ainoastaa yksi hylsy on saatu rikki (T-avaimessa kaksi puolentoistametrin jatkovartta ja kaksi isoa miestä vääntämässä.... No se T-avainkin siitä hieman kärsi mutta oiottu kuntoon)

No momenttiavainkin voisi liittyä vaihdettavien kerhoon kun on halpismalli, pitäisi ainakin koittaa testata/kalibroida kuinka tarkka on pienillä momenteilla, mutta kun kovin harvoin tulee edes näppituntumaa tuollakaan kalibroitua, eli lieneekö sen tarkkuudella niin väliä.

Mulla on himassa tosiaan Ryobia ja duunissa Makitaa, sillä tuo vertaus. En ole Ryobin koneiden kanssa koskaan tosissani töitä tehnyt joten en kyllä sinänsä osaa varmaksi sanoa kumpi olisi parempi. Kalliimpia Makitat ainakin on, se on varma.

Kertakäyttöisissä ja satunaisissa harrastekäytössä olevissa työkaluissa kannattaa säästää. Samoin jos ei ole varma tarpeesta, kannattaa tarjoustalo-mallilla kokeilla ennen kuin siirtyy oikeisiin työkaluihin. Ammattikäyttöä vastaavassa työssä sitten käytännössä kaikki halpisvehkeet hajoavat, ainakin sähköiset.

Isommat mm-koot eli 24-50 ovat toimineet hyvin sekä lenkkinä että hylsyinä, vaikka ovatkin halpissarjaa, hylsysatsi muistaakseni veli keskiseltä. tarvitsen kokoja 24-32 lähes viikottain ja isompiakin muutaman kerran vuodessa. Pienemmissä sitten tulee nopsemmin toleranssiheitot vastaan. Bachon oranssit tuntuvat olevan hyviä hinta/laatu suhteeltaan samoin ikh:n omalla brandilla olevat kiinalaiset.

Mutta työkaluja käyttelen lähinnä harrastukseen. Sähkötyökaluja on tullut käytettyä viimeisen parin vuoden aikana enempi raksapuuhissa ja käytännössä kaikki halpisvehkeet ovat hajonneet viimeistään silloin kun olisi pitänyt työstää koko päivä jotakin kohdetta. Olisi ehkä ennakoivalla putsauksella voinut jotain välttää, mutta kyllä olen oppinut nyttemmin vuokraamaan, jos ei ole kunnollista omasta takaa oikeaan työhön.

Tuo kertaluoneisen työn halpisvehkeen taika perustuu siihen että on olemassa joitakin töitä, jotka onnistuvat kertaluonteisesti myös halpiskoneella. Esim. iskuporaus vaikkapa peruskiven läpi onnistuu . Tällöin voi ehkä joutua hakemaan myös toisen koneen, jos kahva jää käteen kesken reijän tekoa, mutta lopulta pääsee maaliin kuten hiltilläkin ja rahaa on säästynyt n. 50% vuokrahintaan verraten + käytössä on edelleen kone jossa takuuta vielä 3 vuotta.

Tässäpä mielestäni oikeaa asiaa. Nimenomaan nuo isojen kokojen hylsyt ja lenkit, jos ei raskasta kalustoa korjaa, voivat olla ns.halpiksia ja eivät useinkaan aiheuta mielipahaa.

Iskuporakoneesta voi olla monta mieltä. Kun yhden tiiliseinän pilaa halvalla koneella ja halvoilla terillä turaamalla niitä taulujen ja verhotankojen ripustusreikiä joista tulee liian väljiä ja reunoista auvoisia, rupeaa miettimään että oliskohan pitänyt ostaa edes se 200 euron bosch eikä sitä 30 euron dong tongia.

Tarkoitan semmoista tarjoustalon "poravasaraa, johon saa sds teriä. Yleismallin iskukoneeksi kiviseinäisen talon asukin kannattanee hommata laatumerkin töpseliversio, koska se akku on kuitenkin sippi sitten kun sitä seuraavaa reikää alkaa hinkkaamaan.

Tämmöinen Power plushttps://www.tokmanni.fi/porakoneet-terat-ja-tarvikkeet/powerplus-poravasara-900-w-/5400338053962/dp 1150 W versiona kesti kahvan vaihdon jälkeen kolmisen vuotta sekalaisessa kiven särkemisessä, kunnes se tipahti vesilammikkoon ja sähkö pääsi ulos. Olen laitetta kaiholla muistellut, mutta vielä ei tarve ole kasvanut ostokynnyksen ylittävälle tasolle.

Olen huomannut noin 35 vuoden ruuvausurani aikana että ihan hyvin voi ostaa halvan hylsysarjan, mallia chrome vanadium. Näistä hylsyistä on aidosti haljennut vuosikymmenten aikana tosi harva hylsy. Haljenneen tilalle olen ostanut irtomyynnistä siten sen parempilaatuisen.
Ainoa tärkeä kriteeri halpishylysarjoissa on toki niiden hylsyjen kuusikulmaisuus, ei yhtään enempää kuin kuusi.

Sama kriteeri on toki kalliimmissakin. Huonokuntoisia kantoja availlessa työvälineen laatu korostuu, kun mittatarkkuus on kohdillaan eikä hylsy ole kovin väljä ehjäänkin kantaan. Kuusiokannoilla ongelmia tulee lähinnä pienten kantojen kanssa, mutta esimerkiksi torxit onnistutaan halpissarjoihin tekemään satunnaisesti pieleen koosta riippumatta.

Niissä joissa on hyvä takuu. Tänä pänä ei ole mitään taetta tuleeko "Laadukas Bosch" samasta ilmansuunnasta kuin se halvempi dingdong-merkkinen kone. Erityisesti satunnaiskäytössä olevien vehkeiden kanssa takaisinmaksuaika jää melkolailla lyhyeksi, jos vaihtaa yhdenkin koneen takuuseen uusiksi. Toki pitäisi myös huomioida huoltomatkat ja liikkeessä vietetty aika, mutta toisaalta, eipä sitä huomioida niissäkään tapauksissa, kun haetaan merkkilaitteita kaukaa.

Esimerkiksi poravasaran päivävuokrat ovat niin naurettavia, että suosittelisin noihin tapauksiin lähes poikkeuksetta halpalaitteita.

Itsellä tuli tuossa ex. kämpän täydelinen remppa eteen reilun 10v sitten ja samointein nakkasin nämä mikälie "iskuporakoneeni" huitsin v...n kun sitä oikeaa käyttöä kerran oli reippaasti tiedossa. Silmään osui sitten paikallisessa rautakaupassa B&D poravasara ja siihen paketti SDS+ teriä. Noilla sitten rempattiin tuo krs-talo kämppä ja nykyisen OKT:n rakentamisessakin oli tuolle "pikkasen" vielä käyttöä. Nyt viimeksi tyttären krs-talokämpässä taulureikää yms. pienempää hommaa ja yhä on kone iskussaan. Vieläkin tulee hymy naamalle kun tuolla poralla painaa kiviseinään kuin wanhaan naiseen

Halvoissa(oma Bauhaussista ostettu) SDS-poravasaroissa on kiusana melkoinen tärinä*. Se käy kätten päälle. Siksi olenkin käyttänyt paksuja, turkisvuorattuja työjarruja, ne vähän pehmentää rekyylejä. Pysyy siten kahvikuppi paremmin hyppysissä:). Viimeksi viimekesänä, kun pesu-saunatilojen lattioista kallistuksia poispiikkailin. *OT, olen jostain kuullut entisillä Norton Manx-kuskeillakin olleen valkosormisuutta.

Tämä on totta. Kun ostin kaksi poravasaraa niin ero oli heti selvä, kalliimman eduksi. Tästäkin huolimatta käytän lisänä vielä tällaisia:
http://www.superiorglove.com/work-glove ... ion-gloves

PS: Nuo hanskat eivät poista etanolin aiheuttamia keskushermostollisia vaurioita

Itse olen pitänyt työkalun rikkoutumista merkkinä siitä, että tarvitsen laadukkaamman. Ensimmäinen kuitenkin halpistyökalu. Näin ei tule ylimitoitettua kalustoa. Pakista löytyy vuosikymmeniä vanhoja halpistyökaluja jotka edelleen ehjiä. Eipä siitä mitään etua tai iloa olisi jos nuo olisivat laadukkaampia. Palkkaahan näistä hommista ei minulle makseta, joten miksi hankkia ammattitason työkaluja?

Rikkoutuneita halpistyökaluja enemmän minua harmittaa Makitan akkukone, joka on jäänyt kovin vähälle käytölle. Halvempikin olisi riittänyt.