Kysytäämpä täältäkin: Onko kukaan salaa joskus haaveillut kullankaivuusta Lemmenjoella Nyt siihen olisi erinomainen mahdollisuus todella hyvällä paikalla.

http://lkl.keskustelu.info/viewtopic.php?f=10&t=1542

Pikkurahalla, parilla sadalla tai ehkä kympeillä mukaan porukkaan, jolla kaivuoikeus ostetaan.

Jos kiinnostuit, niin kysy mitä vain, vastaan parhaan kykyni mukaan.

Yksi kiinnostui, hyvä alku...

Laitanpa vastaukseni tähän myös julkisesti:

Moro! Hienoa, että joku kiinnostuu.
Itse olen harrastanut aihetta 5 vuotta. Olen käynyt liiton jäsenetuvaltauksilla, helposti autolla saavutettavilla kullankaivuupaikoilla. Näissä on vaan se vika, että tuhannet kullankaivajat ovat kolunneet samat puronvarret jo 140 vuotta. Siispä kaikki helposti löydettävä kulta on jo löydetty.

Lemmenjoen alue sen sijaan on tiettömien taipaleiden takana. Nimenomaan Lemmenjoen pienemmät sivujoet, Morgam, Pusku, Miessi, Kaarreoja ynnä monet muut, ovat tänä päivänä "rikkainta" kulta-aluetta. Nyt myynnissä oleva "Petronellan kolmio" sijaitsee Kaarreojan ja Puskun liittymässä. Sinne olen viime vuosina haikaillut päästä "tositoimiin". Siellä kultasaalis kaivettua 10 m³:ä kohti voi olla 10-30 kertainen, verrattuna vaikkapa 4-tien varressa olevaan Piispanpysäkkiin.

Jos oletetaan, että koko "potin" myyntihinta on 600, niin 4 osakkaan porukassa se olisi 150/nokka. Vuotuisia maksuja on metsähallitukselle maksettava maanvuokra 90€/vuosi. Lisäksi nykyinen lupa on voimassa vain vuoden eteenpäin. Jatkolupa on haettava varmaan jo tämän vuoden puolella, ja maksettava ensi vuonna, n. 300-500€ ,jatkoluvan saa 10 vuodeksi. Myös vakuusmaksu pitää maksaa, joka palautetaan kullankaivuuluvan päätyttyä.

Tähän asti KAIKKI kaivajat, joita olen jututtanut, varmaan toista sataa, ovat olleet mukavaa väkeä. Kaikilla yhteinen harrastus, halu oppia uutta, ja tietenkin toiveissa löytää "se suuri" . Vähän ihmetyttää, että tällaiseen on niin vaikea kerätä porukkaa Mitä suurempi porukka on maksamassa kuluja, sen edullisempaa se tietenkin on.

Mitä tarkoittaa että paikalla kaikki välineet?
Onko se 100 g saatu käsin kaivamalla/vaskaamalla?
Kiinnostaa kyllä kun noilla nurkilla on tullut vaelleltuakin...

Ja jos ei kultaa löydykään Lemmenjoelta, niin saattaa sieltä jotain muuta tarttua mukaan. Oheinen sarvi löytyi jokunen vuosi sitten Petronellankukkuloiden luoteispuolelta.

"Kaikki välineet" tarkoittaa, että voit alkaa kaivamaan, rännittämään ja vaskaamaan. Valtauksella on pumppu, letkut, rännit, rihlmatot, lapiot, kanki, ehkä hakku, vaskoolit. Minulla on myös omat nuo varusteet, lisäksi rumpuseula. Jos päädyn tuon valtauksen omistajaporukkaan, tuon ne tietenkin myös paikalle. Eihän se kulta tietenkään itsestään vaskooliin hyppää, eikä sillä kullankaivuulla kukaan rikastu, ainakaan ilman satumaista onnenpotkua. Mutta kun noilta "helpoilta valtauksilta" löytyy milligrammojen kultamääriä, voi kaarreojalta perustellusti odottaa (toivoa) grammoissa mitattavaa saalista.

Petronellan kolmio on käsinkaivuu-valtaus. Vieressä on useita kaivospiirejä, joissa kaivetaan koneilla. Niiden luvat päättyvät 2018. Ellei laki muutu...

Käsinkaivuu tapahtuu useinmiten ränniin, josta vesi huhtelee kevyet hiekanjyväset pois, ja painavat kultahiput jäävät rihloihin. siitä niitä sitten poimitaan, kuin lakkoja suolta...

Vielä arvioni kustannuksista:
- tänä vuonna 600-800
-2017 uuden lupahakemuksen vuoksi 500
-siitä eteenpäin 90/ vuosi

Tietenkin omat matkakustannukset siihen päälle, ja jos sinne kämppää rakentaisi, niin joku 200 kai siihenkin lupaan menisi. Vaikkapa 5 hengn porukalle jaettuna ei mielestäni mikään suuri kustannus.

Tuleeko tästä "Sitikka-kulta"

itsellä ei ole kyseisestä puuhasta mitään kokemusta, eikä oikein mutuakaan... mutta periaatteessa kulta kiinnostaa

mitä tuo "tiettömien taipaleiden takana" käytännössä tarkoittaa? perille ei pääse normaalilla henkilö-autolla, mutta maasto-autolla voisi päästä? vai onko ihan patikoiden / veneellä tai talvella moottorikelkalla?

"kaivuukausi" on ilmeisesti kesäkuukaudet, onko tarkoitus olla paikalla porukalla lapioimassa, vai käykö siellä kukin itsenäisesti touhuamassa?

Pumppu tarvitsee polttoainetta aika paljon, joten pakkohan tuonne on jollain pyörillä varustetulla vehkeellä päästä ja kyllähän tuonne jotain metsäteitä kiemurtelee kartan mukaan.. Sitikalla pärjää kuivalla kelillä aika hyvin noilla metsäteillä. On usein käyty siinä ison tien toisella puolen Hammastuntunturin alueella vaeltelemassa ajamalla Xm tai Cx:llä pitkän metsätien päähän jossa näkyi lähinnä joitain 4x4 lavahiaceja ym.
Kaarreoja ilmeisesti laskee pohjoiseen päin? Mahtaako tuo Pakarisen valtaus sotkea veden kuinka, niinkuin juomamielessä?

Matka pitkästi: Kittilän ja Inarin väliseltä tieltä Menesjärven kohdalta länteen Lemmenjoen kylään, jossa majatalo (nimeä en nyt heti muista). Sieltä venekuljetus 2h lemmenjokea ylös, jälkimmäiseen "kultasatamaan". Sitten 10 km patikoiden Puskun ja Kaarreojan yhtymäkohtaan. Ja alue on kansallispuistoa, siellä ei ole teitä, eikä lupaa autoilla. Jonkinlainen mönkijäura on olemassa, ja mönkijällä joku siellä ajaa luvan kanssa huoltokuljetuksia.

Kaivuukausi on koko se aika, jolloin maa ei ole roudassa, ja vesi virtaa. Ja jos porukka saadaan kokoon, niin sovitaan ja neuvotellaan kullekin parhaiten sopivat ratkaisut.

Hyvä kullankaivuutapa edellyttää, että puron vettä ei sotketa. Ts. huuhteluvettä kierrätetään mahdollisimman paljon, ja käytetään selkeytysaltaita, ennen kuin lasketaan vettä puroon.

Paikka löytyy tältä kartalta, laita vasemman valikon Etsi-kohtaan "Petronellan kolmio":
http://gtkdata.gtk.fi/kaivosrekisteri//

Tämähän alkaa näyttää jo varovaisesti hyvältä: JO 4 KIINNOSTUNUTTA

Saisikohan tuon helposti vaihdettua Citronellan kolmioksi?

Saisi varmaan mutta....
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sylvia_van_der_Moer
tietyt asiat ovat pyhiä...

Ai niin, tää oli tää, joo ei vaihdeta!

Asiasta enempää tietämättä kysyn kuitenkin... Oletko siis sitä mieltä että konekaivuu pitäisi sallita (melkein missä vain?).
...Voin vain kuvitella millainen olisi Lapin luonto parinkymmenen vuoden kuluttua kun konekaivuuta saisi käyttää... ei ne pintakasvillisuudet niissä oloissa kovin vikkelään takaisin kasva

P.S. Kauhulla olen joskus sivusilmällä seurannut myllerrystä mitä tv sarjan mukaan siellä Alaskan kultamailla tapahtuu...
Asiasta kolmanteen... aika hurja on Suomen politiikka kaivosoikeuksistakin. Kenen tahansa omat maat voivat joutua ulkomaisen yhtiön haltuun ilman suurempia rajoituksia jos mailta löytyy rikkauksia. Toki niistä jotain maksetaan, mutta joukkoon mahtuu varmaan sellaisiakin jotka arvostavat omia maitaan luonnon vuoksi, ei maan sisällä olevien rikkauksien.

Joskus tuli dokumenttia Alaskan vanhoista kultamaista, ei ne siitä muusta luonnosta eronneet mitenkään, ja siellä on aikoinaan koko paljon kaivettu, kyllä ne sinne häviää, vähän tietysti kestää mut noi erämaan jokiuomat hakee vähän paikkaa itsekseenkin.

En osaa sanoa miksi se niin tärkeää että kaikilla asumattomilla saloilla täytyisi olla täysin koskemattoman näköistä erämaata. Jos ei sinne kukaan muu eksy kuin tarkoituksella, niin olisiko se niin kauheaa jos vaikka siellä useampi puronvarsi olisi vaikka jonkun sata vuotta aivan karsean näköisiä katsella? Edellyttäen että muuten tuosta ei olisi isompaa haittaa. Sadan tai tuhannen vuoden päästä siellä varmaan taas on aika erinäköistä.

Pahempi minusta on jos saastutetaan kaikki purot ja joet siitä alaspäin, jota tietysti sitäkin varmaan helposti voi tapahtua jos ihan vapaasti ja valvomatta annetaan häärätä. Esimerkiksi Talvivaara kummastuttaa siinä mielessä, eikö suunnittelijoilla tai valvojilla/kukaan muu ajatellut että siellä sataa tai että sadetta tulee välillä eri vuosina moninkertaisestikin. Vai kävikö vain siten että kun nikkelin hinta romahti niin säästettiin (vähän liikaa) kaikessa?

No niillä ketkä siellä asuu tai on maita voi olla jotenkin tärkeämpiäkin siteitä erilaisiin luontopaikkoihin, mutta ei minusta sekään ole syy suojella erämaan ulkonäköä että jollekin yksilölle siellä on merkittävä paikka.

Eli toisaalta ihan hyvä että kaikenlaista Suomeenkin rakennetaan ja kaivoksiakin tarvitaan jos meinaa nykyistä elämäntapaa jatkaa, mutta minne? Kai tässä on se Nimby-ilmiö, tuo on minusta kovin kaukana, jos taas olisi kyse minun takapihastani, niin silloin voisin olla eri mieltä. (Tosin varmaan noin kilometrin päähän mökistä tuli/tulee kivenmurskaamo, jossa murskaavat kallion murskeeksi, en sitä vastustanut, vaikka ei se tietysti erityisesti viehättänytkään, kai siitä aina ääntä aiheutuu)

[Edit] taisi jäädäkin tosin huomioimatta että tuo alue taitaa olla kansallispuistoa, siellä kaivostoiminta on tietysti eri asia ja jos halutaan tehdä niin kai sinne jonkun kolon voisi tehdä joka ei kuulukaan kansallispuistoon jos halutaan. Mutta Lemmenjoesta näin ulkopuolisen mielipide on että juuri sinne ei tarvita konekaivuuta, jolloin säilyy kullanhuuhdontaperinne ja historia ehkä pidempään ja miksei matkailualakin.

Tuossa moni ehtikin jo vastata. Kullankaivuu on suomessa hemmetin tarkkaan säädeltyä, ja valvottua. Olen sitä mieltä, että konekaivuun pitäisi antaa jatkua vähintäänkin samoin ehdoin, jotka 10 vuotta sitten olivat voimassa.

Se Lappi, mitä minä olen nähnyt, on mitä suurimmassa määrin luonnontilaista. Pallas-Ounastunturin alue kymmeniä tuhansia hehtaareita kansallispuistoa. Enontekiö-Muonio alue tuhansia neliökilometrejä luonnontilaista aluetta, samoin käsivarsi. Etelä- ja keskilappi valtaosin kerran sotakorvauksiin hakattua, muuten luonnontilaista talousmetsäaluetta. Saariselän alue lähes luonnontilaista, ja UKK-puisto kansallispuistona. Kevon Kansallispuisto. Kaikki Ivalosta pohjoiseen lähes luonnontilaista aarniometsää. Ja soita ja vesistöjä.

Ivalojoen, sotajoen ja laanilan kullankaivuu alkoi 1870-luvulla, Lemmenjoen kultaryntäys alkoi 1940-luvulla. aluksi sodan jälkeen lapiokaivajia oli satamäärin kesäaikaan, hankkimassa elantoa omalla työllään. 50-luvulla kokeili Korhonen ensimmäisenä konekaivuuta. Myöhemmin moet muut ovat hankkineet luvat, ja kaluston koneelliseen kullankaivuuseen. Minusta se, että pystyy kannattavasti työllistämään itsensä, ja myös monta työntekijää, on hatunnoston arvoinen asia. Lemmenjoen kansallispuisto perustettiin paljon myöhemmin, kuin kullankaivajien saapuminen alueelle.

Vaan miten on Nousiaisissa? Oletko jo vaatinut oman asuin- tai työpaikkasi ennallistamista luonnontilaiseksi. Entä oletko miettinyt Helsinki-Espoo-Vantaa kansallispuiston perustamisadressin allekirjoittamista? . Mitkä luontoarvot onkaan menetetty rakentamalla kyseiset alueet. Vaaditaan niiden ennallistamista luonnontilaiseksi välittömästi!

Kyllä tuo edelleen kiinnostaa vaikka näyttää kyllä nuo naapurin selkeytysaltaat ilmakuvissa sellaisilta että kuppaus kannattaa jättää suosiolla väliin ennen reissua..

Olikos alaskan kaivuusarjassa yksi pätkä jossa kaverit veti koskematonta korpimetsää lakeaksi eivätkä löytäneet hipun hippua, jossain välissä sit yks muisti että isoisähän tais jo kaivaa tämän kohdan aikoinaan

Sano vaan rohkeasti, kuten Esko Kivikoski aikonaan TV:ssä:

KYLLÄ

Tämäkin yv:nä laittamani vastaus on niin yleisluontoinen, melkein jopa informatiivinen, että laitan sen julkiseksi:

Moro!
Ei vielä ole kokemusta valtauksen, eli kullankaivuuluvan, siirrosta, mutta vastaan mutu-pohjalta:
-Kerätään porukka
-tehdään porukkasopimus, suullinen tai kirjallinen, ja nimetään joku porukan asiamieheksi viranomaisiin päin
-Tehdään valtauksen kauppasopimus
-Ilmoitetaan TUKES:lle ja Metsähallituksen toimistoon uuden omistajan nimi, joko porukka nnn asiamiehenään mm, tai pelkästään asiamiehen nimi

näin kuvittelen sen tapahtuvan.

Yleisperiaatteena, kun kaivat luvallisesti yksin, saat pitää kaiken löytämäsi. Kun kaivetaan porukalla, yhtaikaa samaa monttua, on syytä sopia etukäteen, miten löydöt jaetaan. Yksi 10g isomus on vähintään 3x arvokkaampi, kuin 100 0,1g:n hippua yhteensä.

Onnea kullankaivuuseen kun porukan kasaan saatte! Muistakaa sitten vaatia ettei valtauksille ole tulemista ilman että saapuu autojen sijoituspaikalle Citroenilla ja päässä on Citroen lippis
Mää mittää suojelualuetta kaipaa itselle, mutta olis se syvältä jos joku multikansallinen yhtiö yhtäkkiä alkais vaatimaan meidän 1.5 hehtaarin metsälänttiä itselleen että saa siinä sijaitsevan kallion uumeniin tehdä kaivoksen
... tietty jos tilittävät mulle siitä 20 miljoona €, niin saattaisin harkita

Mistä nuo eurot ja vuodet saatu, ilmeisesti on kolmea eri "valtausta" (vanhan ja uuden lain mukaan)
-VALTAUS -> VALTAUSKORVAUS
- KULLANHUUHDONTALUPA -> KULLANHUUHDONTAKORVAUS
- KAIVOSPIIRI -> KAIVOSPIIRIMAKSU

Hmm. onko tuo sekä valtaus että ilmeisesti tuossa nettilinkissä (kaivosrekisteri) tuo olisi uuden lain mukainen kullanhuuhdontalupa, mutta miten sen maksut ja vuodet:
-Lupalomakkeessa on vain kohta ajalle, jos se on alle 4 vuotta
ja valtausrekisteristäkin voisi päätellä että sitä luokkaa (tai pikemminkin reilu 3 vuotta?):
Saapumispvm 29.10.2013 (Petronellan kolmio)
Päätöspvm 27.2.2014
Voimassaolopvm 1.4.2017

Kullanhuuhdontakorvaus lienee vuodessa 50 €/hehtaari
http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kaivok ... orvaukset/

Neljävuotta lienee eka ja jatkot kolme vuotta kerrallaan:
http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kaivok ... dontalupa/
"Toisena merkittävänä muutoksena voidaan kullanhuuhdonnan osalta pitää uutta kullanhuuhdontalupaa; ennen nykyisen kaivoslain voimaantuloa kullanhuuhdontaa harjoitettiin valtausoikeuden nojalla, uuden kaivoslain mukaan kullanhuuhdontaa harjoitetaan kullanhuuhdontaluvan nojalla.

Ennen 1.7.2011 myönnetyt kullanhuuhdontavaltaukset pysyvät raukeamiseen saakka valtauksina. Nämä vanhat valtausoikeudet muuttuvat mahdollisten jatkoaikapäätösten myötä kullanhuuhdontaluviksi.

Kullanhuuhdontalupa voidaan myöntää enintään neljäksi vuodeksi. Kullanhuuhdontaluvan voimassaololle voi hakea pidennystä enintään kolme vuotta kerrallaan. Vanhan lain mukaista ylärajaa kullanhuuhdontaluvan/valtausoikeuden voimassaololle ei uuden kaivoslain mukaan ole.

Ennen 1.7.2011 myönnetyille kullanhuuhdontavaltauksille voidaan hakea normaalisti jatkoaikaa. Jatkoaikaa voi hakea ennen 1.7.2011 myönnetyille kullanhuuhdontavaltauksille vaikka kymmenen vuoden voimassaolo olisikin "

Tukesin hinnastoa:
Kullanhuuhdontalupa 700 €
Kullanhuuhdontaluvan voimassaolon jatkaminen 550 €
Kullanhuuhdontaluvan muuttaminen 300 €
Kullanhuuhdontaluvan raukeaminen 300 €

Tuon lisäksi vakuus €?

Eli mikä tuo sitten lienee?

[Edit]
eikun rekisterissä taitaakin löytyä kahta erilaista kullanhuuhdontaa:
Kullanhuuhdonta-alueet (Petronellan kolmio)
Kullanhuuhdontalupahakemukset

kainiilläkin joku ero ehkä on? Mutta ainakin valtaukset pitäisi kai muuttua huuhtomisluviksi jatkoanomuksen yhteydessä (mutta pysyvät valtauksina kunnes raukeavat)
Kauheeta virkamiesjargonia, ota noistakin sitten selvää.
No en nyt kuitenkaan ilmoittaudu kimppaan taidan olla liian mukavuudenhaluinen kullankaivajaksi...

Minä jo lupauduin juteltuani Hannun kanssa sillä edellytyksellä että osallisia on sen verran että eka vuosi olisi max 250 eur. Tämä sillä perustella että en ole varma lohkeeako edes viikkoa tänä kesänä viettää aikaa kohteessa?

Yhden yön olen viettänyt Pahaojan "parkkipaikalla" iltanuotion ääressä kuunnellen paikalla asuntoautoissa asuvien pitkänlinjan kullankaivajien tarinoita ja ajatellut että on tuo aika makeeta, vaikka rankkaa olisikin. Kevyt vaskooli on ollut vaelluksilla mukana ja on siinä jotain taikaa että jaksaa monta tuntia möyriä joenpenkkaa hyttysten syötävänä saadakseen pari hengetöntä kiiltelemään vaskoolin pohjalle!

Vastaan tähän olli o:n kysymyksiin niin hyvin kuin osaan. En ole koskaan omistanut, tai edes hakenut kullankaivuulupaa, olen siis yhtä noviisi kuin muutkin.
Aluksi tarkennus: valtauksia ei enää virallisesti ole. Kun puhutaan valtauksesta, tarkoittaa se jollekkin henkilölle tai ryhmälle myönnettyä tiettyyn alueeseen kohdistuvaa kullankaivuulupaa. Luvan myöntää TUKES.

"Mistä nuo eurot ja vuodet saatu,"

Hatusta. Alueen nykyinen lupa on voimassa ensi vuoteen asti. NYKYINEN laki (joka on susi joiltakin osin) tuntee 3v:n jatkoluvan. Uusi laki, joka (luultavasti) astuu voimaan 1.7.2016 antaa mahdollisuuden hakea jatkolupaa suoraan 10 vuodeksi.

kalperi: Kesällä tuleva lakimuutos tuonee mahdollisuuden hakea jatkolupaa kymmeneksi vuodeksi suoraan.

Jos olen oikein ymmärtänyt, niin alueen "haltuunotto" maksaisi 300€.
kalperi:"Tuohon valtauksen myyntihintaan kuuluu sauna ( pressusauna, jonka lämpö on saatu nousemaan vain 90 asteeseen), huoltokatos ja "jääkaappi" ( eli maahan kaivettu tynnyri leiripaikalla)."

Lisäksi he ovat halukkaat myymään paikalla olevan kaivuu- ja majoituskaluston. Kuvittelin hinnaksi 300-500€. Mutta pahin virhearvioni oli takuumaksu paikan ennallistamisesta toiminnan päättyessä. Se on 1400€ arvioimani 500€:n sijaan. Saattaa nostaa kustannuksia merkittävästi. Ja jatkoluvan hinta on 550€. Joten kalliiksi tulevat hiput.