Paljon puhutaan siitä, että moni asia menee päin / c:ttä, mutta monesti unohdetaan se kuinka monia ihmiskunnan ongelmia on tekniikka pelastanut. Siispä kysymys on yksinkertaisuudessaan jo tuossa otsikossa.
Esimerkiksi liikenne on kovien mullistusten edessä, kun todetaan, että robottiauto ajaa tilastollisesti moninverroin paremmin kuin ihminen. Lentoliikenne nykymuodossaan saasteineen ja ongelmineen tulee todennäköisesti uransa päähän oman elinaikani aikana (jos elän ns. vanhaksi) Avaruuden valloittaminen on ollut eräänlaisessa suvannossa sen jälkeen, kun Stanley Kubrick lavasti jenkkien kuussa käynnin...No tämä oli provokatiivinen folioteoria internetistä Anyway, tuota kuun valloitusta tietysti tarkoitan.

Näihin ja muihin seikkoihin viitaten, sekä ennustuksiin ja olettamuksiin perustuen; mitä odotat eniten?
Itse nostan aika korkealle jalustalle mannerten välisen luotijunaliikenteen lentomatkustuksen korvaajana ja avaruuteen liittyen mahdollisen avaruushissin, joka ratkaisisi monia logistisia ongelmia avaruusasemien rakentamiseen ja matkustamiseen liittyen.

scifi-elokuvista tutut nanobotit olisi kova sana Saisi citikankin korjaamaan itse itsensä.

Todellisuuden suoraa manipulointia kooditasolla, eli tätä Tom Beardeninkin tunnetuksi tekemää "direct engineering of reality". Huvittavaa että tekniikan uranuurtajat,mm. se eräs 50-luvun ranskalainen hemmo joka paranteli esim syöpiä tuosta vaan, eivät uhranneet aikaansa spekuloidakseen miksi se on mahdollista, he vain toimivat viktoriaanisen tieteenteon periaatteella. Simulaatioteoria tekee asian helposti ymmärrettäväksi mutta tuolloin 50-luvulla siitä ei oltu vielä kärryillä.

Mulla on tuolla vintilla faijan peruja olevia vanhoja autolehtiä, sieltä kun 60-luvun lehdistä katselee minkäläisilla vehkeillä pitäisi tänä päivänä lentää töihin.......

Menetelmää jolla voitaisiin valmistaa rakennuksia niin että ne olisivat oikeastikin yhtä energiatehokkaita kuin luvataan, ja lisäksi kohtuuhintaisia. Nykyinen rakennustekniikka on nykyisille rakentamismenetelmille liian vaativaa. Se on kuin että auto valmistettaisiin käsityönä (kori vieläpä ulkotiloissa) ja työntekijät olisivat muutaman euron tuntipalkalla puurtavia ihmisiä maasta jossa ei puhuta samaa kieltä jota tuotannonjohtajat puhuvat ja joilla piirustukset on tekstitetty. Jokainen autoyksilö olisi ainakin joiltakin yksityiskohdiltaan tekijöille ennestään tuntematon, ja yksilöerot olisivat muutenkin suunnittelutasolta asti isoja. Auton takuulla ei olisi paljon merkitystä koska autotehtaat menisivät tyypillisesti konkurssiin muutaman vuoden välein. Eli vähän kuin minun projektiautoni, kyhätty alkeellisissa oloissa ilman koulupohjaa, ilman suomenkielistä korjausopasta... Mutta kuka sellaisesta maksaisi uuden hinnan?

Johan nyt on keksitty legon mallisia styrox-palikoita joista talon voi tehdä, ja 3D-tulostustakin on kokeiltu. Kokonaisia taloja on huono tehdä valmiiksi kun tulee kuljetusongelmia, mutta voisiko tehdä valmiita huoneita joita kasattaisiin tarpeellinen määrä sokkelin päälle? Kylppärikin voitaisi valaa saumattomaksi laatikoksi jostain täysin vesitiiviistä materiaalista.

Toinen asia mitä toivoisi, olisivat hyvät ja kohtuuhintaiset keinoelimet lääketieteellisiin tarkoituksiin.

Osin tekniikkaa, osin ei: jonkun palveluntarjoajan puhelinnumero, johon soitettaessa vastattaisiin.

Vielä kun joku valmistaja ottaisi tuotantoon hydro-pneumaattisen jousituksen...

Tarkentaisin tuota vielä, että sähköauto kaasunestejousituksella.

No ehkä odotan enemmän jonkin uuden akkuteknologian läpimurtoa markkinoille ennen kuin uudelleen vahvistumassa oleva "maailmanvalta" ehtii blokkaamaan sen pois!

Johan noita on ollut maailman sivu, meilläkin asustellaan Älvsby talossa. Valmiita sisätiloissa rakennettuja palikoita vaan jonoon perustuksen päälle
https://4.bp.blogspot.com/_FTwyU2QmdXE/ ... 101301.jpg

Ja vimosena ns. märkäpää, yksi mokkula jossa on kaikki märkätilat, sauna, suihku, kodinhoito ja talotekniikka IV-koneineen ja lämmönvaraajineen samassa modulissa, pintoja ja vesikalusteita myöten valmiina jo tehtaalta lähteissään
https://2.bp.blogspot.com/_FTwyU2QmdXE/ ... 101325.jpg

Vielä katto palikkajonon päälle ja sisääntulokuisti ulko-oven eteen, nekin valmiista palikoista
https://1.bp.blogspot.com/_FTwyU2QmdXE/ ... 101414.jpg

Se poistoilmalämpöpumppu jäi kiinnostamaan aikaisemmin. Minkä merkkinen, minkä tehoinen, miten on toiminut, onko kaukolämpöä, vai suora sähkö varalla? Onko sähkönkulutus selkeästi "normaalia" sähkölämmitystaloa alhaisempi? Kuinka suuri lämmönvaraaja talossanne on?

Mikä valmis tuo Älväri on, tuo on valmis.

https://www.youtube.com/watch?v=bJxQBe1Bc_8

Tämä on jo keksitty, pitää vain saada yleistymään. Vastaus on sisätiloissa tehdyt CLT-elementit ja hupun alla kokoonpantuna vesikattoon asti. Näitäkin pitää vielä sen verran kehittää, että liitoksiin koneistetaan lohenpyrstöjä yms. perinteisiä liittotapoja, jotka lukitsevat ruuvien ja metallikiinnittimien sijasta. Toki niitäkin saa olla, mutta perinneliitoksia voisi hyödyntää enemmän, varsinkin kun CNC-jyrsinkone kuitenkin tekee elementteihin aukkoja, johtokouruja jne jne.

Meillä on tuo "välimallin" talo, jossa pilp on Ilpo Comfort CE50, kun tuota ennen ja jälkeen Älvsby on käyttänyt Niben kalustoa. Se alkup. syy siirtyä pois Nibestä oli niiden heikko pakkasen sieto, laite kun tarvitsi lisälämpöä jo kun ulkolämpötila laski alle -5 asteen, Ilpolla raja on -15 ja noilla uusilla Nibeillä jopa -20. Siis tuo on se alin lämpötila, johon pilp kykenee jäteilmansa lämpötilan laskemaan ja kun ulkona on tuota kylmempää, niin pitäähän se taloon tuleva korvausilmakin (meillä perinteisesti ikkunoiden yläreunoista) jollain lämmittää ja siten tarvitaan sitä lisälämpöä jostain. Tuli se sitten takalla, viihde-elektroniikalla tai pilpin omilla vastuksilla (3x 2kW)

Laitteen toiminta nyt syksystä 2010 lähtien on ollut oikeastaan loistavaa. Ikinä tuossa ei ole ollut mitään vikaa ja kun sen on oppinut tuntemaan omine kikkoineen, talokohtasine säätöineen jne. niin eipä tuota juuri moittimaankaan pääse. Meillähän on tuon pilpin hoitamien vesipatterien lisäksi talossa siis takka, ilp kahdella sisäyksiköllä ja yläkerrassa sähköpatterit, mutta tarkoitus olisi tuo yläkertakin ottaa jossain vaiheessa vesikiertoon mukaan. Sähköpatterit olivat vaan tuolloin se helpoin & nopein ratkaisu saada edes joku lämmitysratkaisu sinne. Ja kun yläkerta tulee vesikiertoon, siirtyvät nuo sähkölätkät kellariin "backupiksi", jossa on vain tuo basic ilp tällä hetkellä lämmintä hönkimässä

Sähkönkulutuksesta on silleen pikkasen hankala sanoa kun siihen vaikuttaa niin hirveästi käyttöprofiilikin, pelkkää lämmityksen sähköä kun meillä ei ole koskaan mitattu. Mutta vuositasolla liikutaan tuolla 15...18Mwh haarukassa kokonaiskulutusta, 1.5krs 176 asuinneliön kämpällä, jossa on talopohjan kokoinen 112 neliöinen kellari/autotalli em. asuinneliöiden lisäksi, joten en pitäisi tuota nyt niin kovin pahanakaan

Sattui hiljattain tulemaan vastaan Etuovessa Älsbytalon myynti-ilmoitus, jossa talo rakennettu 2009 ja tehdyissä remonteissa mainittiin: Poistoilmalämpöpumpun kompressori uusittu 2016 Merkkiä ei mainittu.

-09 oli vielä wanha Nibe ja -11 puolestaan uusi Nibe. Tuo -10 oli siis pelkkä nopea poikkeus kokonaan toisen valmistajan pilp-laitekantaan. Tuohon -10 kun liittyy myös pienoinen rak.määräysten kiristys ja tuo uusi Nibe ei tähän saumaan vielä kerinnyt kun nuo uudet tuli markkinoille vasta -11. Tuo pilp kun on laskennallisena kertoimena mukana talon energialuokkaa laskettaessa => tämä meidänkin talo sai A-luokan matalaenergiatalon leiman papruihinsa vaikka nuo villaiset eristepaksuudet eivät sitä vielä sallisikaan

Tähtien välistä eli avaruusmatkailua odotellen vähintään valonnopeudella ois mahtavaa v.......t. noista autoista

Rapiat kymmenkunta vuotta Alfa Kentauriin ja bäk valonnopeudella. Saattais käydä maisemat tylsiksi...

Voishan sitä marssissa poiketa esson paarissa kahveella

Tässä odotetaan kädet ristissä maaliskuuta ja Geneven autonäyttelyä:

Eli josko Citroenin naispuolinen toimari lunastaisi vihdoin meille antamansa rohkean lupauksen ja toisi markkinoille ensimmäisen uuden tekniikan iskunvaimentimensa, joka antaisi meille vähintään vanhan kaasunestejousituksen verran mukavaa matkantekoa yhä huonommaksi käyvillä suomalaisilla maanteillä. Etten joutuisi sortumaan seuraavassa autonvalinnassani muunmerkkiseen kivirekeen.