Mulla saattais olla HDi Xantian etusatulat ja levyt. Sellaisetko hakusessa?

109 HDI:n pitäisi olla sellaiset jota haen.
Yksi löytyisi autopurkaamoista, mutta mieluiten ottaisin samasta autosta olevan yhtä "kuluneen" parin.

1.9TD automaatissa on myös ne suurimmat etujarrut, manuaalissa on pienemmät.

Tyhjä oli hylly siltä kohdin missä muistelin noiden olevan. Mutta löysin ilmastoinnin kompuran jonka luulin heittäneeni. Pitää testata sen magneettikytkin

Hakusessa siis vielä isommat satulat.
Katsoitko putkimies22 muuten hyllystä jossa kompura piti olla?

Sama hylly. Tosin nyt tuosta säästöpossusta taisi kosahtaa vaihdelaatikko niin tiedä onko kompuralle käyttöä Jokin ääntää voimakkaasti kun pykälä päällä. Alkoi silleen aika yhtäkkiä. Laakeriviat kai yleensä tulee enemmän ajan kanssa...

Voi harmi! Liittyisköhän siihen vedonvaihtokolahdukseen joka esiintyi taannoin?

Tai sitten se on ohjaustehostin. En ole ihan päässyt jyvälle äänen lähteestä. Se kun nyt kuului myös parkissa joten laatikko ei silloin voisi olla syypää.

Takakelkka menee vaihtoon, monestakin syystä joista ruoste ei ole suurin. Tuo Activan takakelkka näyttäisi olevan kaikista Xantiakombinaatioista löysin, mitä tulee tukivarsien linjassaan pysymiseen. Kaikista xantioista löytyvä pultattu poikkitanko kelkan alla on ilmeisesti sekin tullut tarpeeseen? Sinänsä tuollainen kelkka jossa poikkipalkki on avoin profiili ei juurikaan omaa kiertojäykkyyttä toisin kuin putkimaisella poikkipalkilla varustetut. Kelkan kiinnityskumit, etenkin itseohjaavat etummaiset, ovat niin löysät että kelkan vääntöjäykkyydellä on väliä koska korikiinnitys ei lukitse sitä. Farkussa (kuvassa) tilanne on parhaiten hallussa, sillä siinä on kelkan päälle lisätty ylimääräinen poikkituki, hieman kuten alempikin mutta hitsattu. Lisäksi farkun järeämmät tukivarrenlaakerit joustavat vähemmän.
Activan vakaajatanko on laakeroitu kelkan päällä oleviin pukkeihin eikä sillä ole rakennetta jäykistävää vaikutusta. Miksi sitten Activa on vielä "löysempi" kuin vakixantia? Se johtuu siitä että vakion vakaajatanko on pultattu jäykästi tukivarsiin ja vähentää siten varsien seilaamista. Tästä syystä tukivarren laakerivälystä ei tunne heiluttamalla pyörä ilmassa. Activassa samoihin kohtiin on pultattu vain ohut tanko joka toimii ainostaan korkeussäädintä varten, eikä tue varsia.

Aion tähän laittaa nyt vakimallin parempikuntoisen takakelkan joka puhalletaan puhtaaksi ja ehkä sinkitään. Siihen siirrän Activan kelkasta vakaajatangon laakeripukit sekä tuon yläjäykkärin breakin kelkasta. Tukivarret laakerointeineen ja isompine jarruineen tulee breakistä. Tosin niihin jotka sain, pitää porata abs antureille reijät.
Breikin kelkkaan sellaisenaan ei voi siirtää activan vakaajatangon laakeripukkeja ellei siirrä tuota yläjäykkäriä eteenpäin. Tällöin se myös ottaa pakoputken kannakkeeseen jota pitää hieman vääntää edemmäksi.

Kelkat on saatu purettua ilman suurempia tappioita. Taka ABS-antureita en saanut liikkumaan ilman varaa hajoamista. Luovuttajasta irrotin uudemmat muovirunkoiset rälläköimällä korvakeen auki.
Yllättävän paljon noinkin ruostuneissa Hydractive putkissa on vielä seinämää. Pätkin putkia ja 1,25 alkuperäinen seinämä oli valtaosin ohentunut noin milliseksi. Pahin minkä löysin, oli yhden ruostekuopan kohdalta enää 0,4 mm, joka näkyy kuvan oikeanpuoleisen putken kaakossa. Tuon paineenkesto alkaa olla jo aika rajoilla.
Jos putkesta poistaa isoimmat ruosteet, näkee tönärillä jollakin tarkkuudella tilanteen. Tuo ohut siitä kohti mitattuna antoi halkaisijaksi 9 mm.

Halkaisija 10mm luokkaa? Minkälaisia paineita näissä on?

Joo, 10 päältä uutena. Paineet max järjestelmäpaine 175bar esim auton ollessa yläasennossa. Ajossa heilunee 100 bar molemmin puolin mutta etenkin vajailla palloilla voi paineiskut olla korkeita, vaikea rvioida.

Piti ihan mielenkiinnosta kokeilla minkälainen jännityskeskittymä tulee montun pohjalle. Putken seinämä on muualta 1 mm, mutta yhdestä kohdasta syöty pallolla ainetta pois niin, että seinämävahvuutta enää 0,4 mm. Painetta 175 bar. Ehjän putken alueella jännitys 70 MPa luokkaa, mutta ohuessa kohdassa jopa 280 MPa. Mitä ainetta nuo sitten tarkemmin on, ei taida kukaan tietää.

Joo, varmaan aika lähellä totuutta tuo!
Matsku on ehkä hieman kovemman tuntuista kuin vakio hydeputki joka jotain 37:kaa. Kuorma on väsyttävää vetoa tuossa, tuskin väsymiskestävyys paljoa yli tuon tuloksesi on kaikkine pintavirheineen? Lisäksi tärisevän putken taivutukset jännityksiin jne.., -eli korkea aika on uusia!

Jotta ruostekohta kestäisi väsyttävää kuormitusta loputtomiin, jännitysvaihtelun pitäisi olla huipusta huippuun maksimissaan noin 50 MPa. Ja tuossa oletetaan, että ruostekohdan pinta on jonkin verran valssattua pintaa huonompi. Hommahan menee yks-yhteen, eli jos 175 bar antoi jännitystä 280 MPa, niin 50 MPa vastaisi noin 30 baria. Jos siis paine heittelee max. 30 bar, niin ruostekohdasta ei pitäisi mennä väsymällä rikki. Jos tuosta kohtaa väsymällä menee rikki, niin syynä on tärinöistä ja taipumisista johtuvat rastitukset. Mutta joo, korkea aika uusia.

Kerran muuten eräs nimeltä mainitsematon autotehdas kysyi ohjaustehostimen putken laskennasta. Että kuinka hyvin kestää nitkuttelua. Kyllähän näitä muuten laskee, mutta mistäs hitosta saa kaiveltua sen tiedon minkä verran minkänkin suuruisia nitkutuksia putkelle tulee vaikka 15 vuoden aikana. Garbage in, garbage out…

Mitä putkea löysit tilalle, vai oliko alkuperäisiä?

Ohjaustehostimen putkiston suunnittelusta luulisi olevan paljon materiaalia pumppujen ja painesykäyksiä vaimentavien letkujen suunnittelijoilla, mutta on tuossa haasteitakin ettei putken muoto ja kiinnikkeet joudu resonanssiin jollain yleisilla koneen kierroksilla. Mutta eikai autotehtaat noita itse valmista?

Nämä uusittavat olisi tarkoitus itse väännellä vakio 10 mm sähkösinkitystä hydeputkesta. Teen 1mm seinämäisestä. Vaihtoehto olisi 1,5 mutta sillä kasvaa virtausnopeus ja painehäviöt kasvaa. Ei väliä H2 putkissa, mutta activan liemet liikkuu vilkkaasti putkissa, joten millisellä vielä liukkaammin kuin 1,25:llä. Lisäksi taivuttelen mutkat loivemmilla ärrillä kuin orkkikset.
Tuenta ei tässä ole kyllä ongelma ja sitä on helppo lisätä. Activaputkien kelkalta lähtevän letkuosuuden teen 3/8" letkulla. Tuo tarvitaan paksuille putkille varmaankin self-steeringin takia. X2:sta kotoisin olevaan vaihtokelkkaan siirrän nuo vakaintangon kannakkeet sekä siitä puuttuvat H2- ja activapallojen korvakkeet.

Nuo kelkan etukannakekumit hieman mietityttää. On kolme kelkkaa: -96 Activa, -97 2.0 farkku ja 2000 1.8 sedan. Vanhemmissa etukumit on aika tiukat ja välyksettömät, mutta uudessa, joka tarkoitus käyttää, on löysä ja herkkäliikkeinen siihen joustosuuntaan ja tiukka poikittain. Kumin osanumero on sama. En tiedä onko sitä "itseohjauslöysää" uudemmissa lisätty, tai sitten kumin rungon ruoste on turvottanut näissä vanhemmissa sitä niin että on jäykistynyt? Uus ei kuitenkaan näytä kuluneelta tai eikä revenneeltä.

Tuo tuli mullekin vähän yllätyksenä, että autotehtaat kyselee tuollaisia. Eikö merkki itse kuitenkaan kaikilta osin päätä osista. Että joidenkin ei niin tärkeiden osien suhteen valmistaja saa vapauksia. Varmasti painevaihtelyt yms. on selvillä, mutta jos oikein muistan, niin tässä oli kyse moottorin tärinän vaikutuksesta. Eli miten kannakkeiden välillä putki värähtelee moottorin värinän mukaan. Eli oikeilla jäljillä olit.

***************

Hydeputkia tuskin turhan tiuhaan voi kiinnittää, kun kori ei kuitenkaan niin paljoa elä. Jos rakenne on joustavampi, niin silloin liiasta kiinnittelystä voi olla jopa haittaa. Entinen työkaveri oli joskus Ruotsissa Scanialla töissä lujuuslaskijana ja siellä ihmeteltiin miksi kuorma-auton polttoainesäiliön kiinnitykset ei kestä. Aina vaan laitettiin lujemmin kiinni – ja aina joku kohta repesi. Kuorma-auton alustahan on sellaisenaan veltto ja päällirakenne tuo jäykkyyden. Tuossa oli käynyt niin, että jäykällä polttoainesäiliöllä tultiin jäykistäneeksi itse runkoa, ts. säiliö alkoi kantamaan sille kuulumattomia voimia. Työkaveri oli sanonut, että laittakaa se löysästi kiinni. Ensin oli katsottu pitkään, mutta testit osoitti, että homma toimi.

Takakelkka on lopulta alkanut mennä kasaan päin. Kelkkana tuossa uudemman xantian vakikelkka johon on hitsailtu kiinni kallistuksenvakaajan korvakkeet sekä hydractiven ja activaventtiilin kannakkeet. Kelkka ja farkun tukivarret on puhallettu ja maalattu sinkkipohjalla.

Hienon näköistä työtä!

Lisää osia kiinni menossa. Hidasta kun pitää kaikki putsata ja maalata. Korkeussäädin työn alla. Säädin oli puhdas sisältä ja hyvännäköinen&herkkä, mutta vivusto huono. Eniten näyttäisi säädän epärkuutta aiheuttavan sekä muoviklipsin kuulan välys, että noiden jousikeskitteisten vipujen akselin laakerihelan välys. Vaihdoin vipuhässän uudempaan, josta ei ainakaan käsin tuntunut välyksiä. Muoviklipsille ja kuumille pitää keksiä vien jotain.

Korkeussäätäjän puolen kuulan saa tuosta. http://www.biltema.fi/fi/Rakentaminen/Kiinnitystarvikkeet/Muu-ruuvi-ja-tarvike/Blanforzinkat/Kulmanivel-2000020137/

Koko M5

Tyylikästä tekemistä! Täytynee itse ryhtyä samankaltaiseen operaatioon kun nyt näyttää siltä, että onkin ylimääräinen Activan raato pilkottavaksi. Noista kuulista ja klipseistä sen verran, että kun tarvitsin kaasuläpän avausmekanismiin vastaavia niin moposportissa oli melko hyvä valikoima.

M6:set tuli laitettua kun motonetissa ei ollut vitosia. Ohessa kuva sovituksesta säätötankoon tulevan lutikan hitsaamiseksi oikeaan asentoon. Laitoin tuon naaraspallukan tangon päähän jossa oli uros pallo sillä oli helpompi laittaa. Kovajuotettu pallopää olisi helposti lähtenyt pillillä, mutta vedin rälläkällä kylkeen pari viiltoa ja irtosi 5,5 mm tangon päästä pihdeillä. Tuon naarasnivelen varren lyhensin ja porasin M6 reijän 5,5 milliseksi jolloin varsi meni sisään. Sovituksen jälkeen hitsaus. Tuon välipalan tein laittamalla nivelten kierteet vastakkain. Se M5 olisi voinut olla just sopiva mutta näitä piti lyhentää 6 milliä jotta pituus vastasi muoviklipsia. Nämä saa auki ja rasvat sisään ja hyvä tiivistys. Voisi kuvitella olevan pitkäikäinen. Samalla kun sovitun noita tuli vähän takapakkia josta kertoo toinen kuva. Noiden Aktiva sylinteri/koiranluukorvakkeiden pulttiväli on 6 mm pienempi kuin farkun tukivarsien reikäväli. Eli farkussa nuo vakaintangon pultit leveämmälöä kuin berlineissä, johtuen ilmeisesti välissä olevasta suuremmasta kynkän laakerista? Vaatii hieman reikien työstää soikeiksi ja tukevia HV aluslaattoja. Onneksi ei ole suurempi ero, muuten pitäisi tehdä uusia osia!0

Pulttijako-ongelma selätetty. Käikäleiden kolopultin upotuksista ulkolaita tasaiseksi ja reikää 3mm soikeaksi. Tilalle vakimallin suurempikantaiset laipalliset pultit joiden laippaa hieman sorvattu pienemmäksi jotta mahtuu paikoilleen. Kanta peittää hyvin koko alueen ja pultit 10.9 lujuutta. Kestää sen mitä orkkiskin. Käikäleet ei ollut valurautaa vaan valuterästä. Pultit M12x1,5 joten standardi M12:set ei käy. Kuvasta puuttuu ja väliin tulee vielä jarruputkihässäkän kannakelevy.