Ja ne tiet olivat varmaan tuolla entisessä itä blokissa, missä ne öljypohjat halkeilee myös?

Matkustusmukavuus tulee siitä että auto välittää matkustajaan mahdollisimman pieniä kiihtyvyyksiä ja ennenkaikkea taajuuksilla joilla sisäelimet (ja laski) ei resonoi eli jotain 3-8 Hz ja toisaalta liian matalat taajuudet joista merisairautta voi tulla loistavat myös poissaolollaan. Tämä koskee milestäni enemmän kyytiläistä kuin ajajaa joka pitää ratista kiinni ja haluaa luonnostaan tuntea jotakin "vastetta" sitä kautta. Parhaiten tähän milestäni kykenee pitkäliikkeinen hyvin vaimennettu pehmeä jousitus. Reilu vaimennus taas aiheuttaa helposti näissä mehumaijoissa kovia tärskyjä terävissä tien poikkeamissa. Ovatko ne tärskyt sitten kuinka kovia ja kuinka paljon ne ketäkin häiritsee? Varmasti ne tuntuvat suhteellisen suurilta kun meno on muuten mukavaa, samoin kuin ensimetrit rautajousisella pallovehkeen jälkeen. Sitikoissa ei myöskään alustan äänien vaimennus ole parhaalla mahdollisella tavalla ollut koskaan toteutettu, mikä lisää tärskyn kovuuden subjektiivista vaikutelmaa. Itse olen noita koittanut tunnustella niin että mitä voimia kehossa tuntuu, tuntuuko vatsanpohjassa, heilahtaako läski ja jne, ja milestäni ne lähinnä kuulostavat pahemmilta kuin ovat. Mutta myönnettävä on että tietyt lyhyet routatöyssyt voivat heilauttaa autoa hetkellisesti kuin ei jousta olisi ollenkaan.. Ainakin C5 ja Xm eräässä kotikulmien töyssyssä näin käyttäytyvät ja väittäisin että huonommin kuin C4GP. Onko siinä sitten kyse ilmiöstä jonka joissain hidastetöyssyissä havaitsee eli jousituksen menosta kovaan tilaan pyörien liikenopeuden ohjaamana?

Viimeaikoina on tullut jonkin verran matkustettua ilmajousitetun mersun ja phaetonin kyydissä. Mersu pintapehmeä mutta pitkistä joustovaroista huolimatta jousituksen progresssio alkaa turhan aikaisin. Perstuntumalla ei ole sellaista rauhallista yhteyttä auton alustan kanssa jossa taajuuteemme natsaisi.. Phaetonissa oli jotain ongelmaa takapään jousituksessa ja välillä oli hyvä ja välillä kova, etenkin hitaissa nopeuksissa terävissä tärskyissä. Aivan kuin korkeussäätö olisi jotenkin seilannut. Auto kuitenkin jotenkin taajuuksiltaan mukavampi ja vakaampi omalle keholle ja uskon että voisin pitkänkin siivun taittaa sillä. Mesessä tosin saattoi haitata 295 leveät renkaat ja hieman laskettu alusta? Oli myös epämiellyttävän tehokas. Kierroslukurajoitin 1750:een, niin riittäisi vielä suomeen mainioisti..

Tästä on nyt vähän hankala selvitellä ja haastaa ketjun väittämiä, kun väittämät väittämistäkin ovat menneet vähän epämääräisiksi... En tiedä, miksi itäblokki ja halkeilevat öljypohjat on keskusteluun vedetty mukaan, mutta viestiketjua ylöspäin selaamalla voi kuka tahansa tarkistaa, että ainakaan minä en ole niitä maininnut sanaakaan, joten ei niistä minulta kannata kysellä.

Jos haluat selvennystä kirjoituksiini, niin on hyvä vaan ja lainaa tähän kyseisen lauseen tai väitteen ja kysyy, mitä mahdoin tarkoittaa.

Mä oletan että olet sen verran matkaillut että jutut Puolalaisesta nappisilmä Ladasta voi ottaa ihan irvailuna eikä mun tarvitse alkaa luetteloimaan sikäläistä tuon ajan autokantaa?

Afrikassakin tieverkko oli yllättävän hyvää, tosin yhtä räjähtänyttä sisustaa kun Gambialaisessa taksissa oli en ole tavannut vielä missään, ja se oli sentään Mersu, tenavatähti, mielenkiintoinen yksityiskohta oli paikallinen asfaltti johon oli sotkettu sekaan simpukankuoria.

Vaihdoin 306:een uuden alapallonivelen ja nyt suoraan mennessä on rattikin suorassa. Ja voi hyvä tavaton, pakko se on myöntää, että tämä muutaman satasen auto on vakaampi ajettava kuin kymmenen vuotta uudempi Honda FR-V. Suoralla tiellä menee paimentamatta suoraan. Hondaa pitää jatkuvasti ajaa. Kuten Jekkerikin jossain mainitsi, jatkuva pikku korjailu ei tunnu mukavalta. Jos verrokki puuttuu, niin saattaa jäädä huomaamatta, että vaikka pitää omaa autoaan vakaana, käsi tekee jatkuvasti pientä liikettä. Oho, mentiin aiheen ohi.

Koukataas takaisin. Onko kellään kokemusta Peugeot 605:sta? Voisi olettaa olevan mukava peli ajella.

Löytyy 605, ei tänä vuonna ollut ajossa mutta odottaa tallissa ensi kesää. Tämä on 3.0 V6 automaatti -98 ja ajettu karvan yli 200tkm. Mukavuus ei yllä edes C5 tasolle mutta 605:n ohjaus ja ajettavuus on jotakin aivan mahtavaa, ja laadun tuntu auton yksityiskohdissa on hyvä.

[quote="Aapeli"Kuten Jekkerikin jossain mainitsi, jatkuva pikku korjailu ei tunnu mukavalta. [/quote]
Juu ei, Xantiasta tuli tämmönen paimennettava Daytonin talvirenkailla. Itse kiinnitin huomion heti ekojen 20km aikana, kaveri lainasi sitä ja kysyin että "miltäs tuntu?". Ei ollut huomannut mitään outoa, ennekuin kysyin että "etkö huomannut että sitä pitää koko ajan ohjata" niin sitten sanoi että niin muuten olikin... Ko. ajokki parani heti kun laittoi merkilliset renkaat alle (en nyt muista oliko Good Yearit vai Micehlinit), tarinan opetus kuitenkin se että halvallahan saa pelkkää paskaa.

Nyt kun renkaista tuli puhe. Ostin Evasioniin päivälleen vuosi sitten uudet talvirenkaat, hankookit. Oli hyvä ajaa, ei pahemmin tarvinut paimentaa. Sitten ostin tämän hondan, jossa tuli mukana huonot talvirenkaat. Vaihdoin talvikumit vanteilta toisille, eli nyt ajan hondalla samoilla talvirenkailla kuin Evasionilla. Ja pitää ohjata enemmän kuin Evasionia.

Muuten allekirjoitan edellisen mutta minun mielestäni ohjaus ja ajotuntuma oli lähempänä rattikelkkaa kuin pösöä.
3.0 v6 at vm-92

Ja taas päästiin purnaamaan tiestön kunnosta...
Käsi ylös kuinka moni on joutunut palaamaan takaisin havaittuaan tien olevan ajokelvoton?
Poislukien yksityistiet.

Ei kyllä ole ikinä sattunut kohdalle melkein 30 vuoden aikana kun olen yli 1,5 miljoonaa kilometriä suomen teillä ajanut.

Tuossa on Puolalaista, ei ole urapaikkausta, ei edes uraa, ei kuopan kuoppaa, eikä lämmittämällä vedettyä halpa-asfalttia, liikennekin sujuvaa.

Ei "fiilatutkaan" pallot ole autuaaksitekeviä. Jos niillä joskus vähän taräyttää, se on jokapaikanvakiota jossain Skoda RS:ssä. Hiukan suhteellista. Silti pidän mukavasta, pehmeästä kyydistä. Myös esim Stilo on sopivasti pintapehmeä, verrattuna edelliseen Brava-malliin.

Jos ei jo ole niin kokeileppas Huikko comforttipalloja tuossa hydractivessasi. Perus-Xantussa näistä ei ollut mielestäni "juuri mihinkään", mutta tähän H2-alustaan ne sopivat kyllä varsin hyvin.

Mitä tulee noihin poraus- ja viisto-kommentteihin useammassakin viestissä, niin tämä on siitä kummallinen aihealue, ettei moni kritisoija ole kokeillut tai valmis kokeilemaan tuota muutosta? Se taasen on todettu useammassa keskustelussa, kuinka D ja C-mallin pallot eroavat merkittävästi uudemmista juurikin näiden iskunvaimennusten suhteen ja sen seurauksena ajo-ominaisuudet ovat kovin toisenlaiset. Väitän, että esimerkiksi se Xantiasta tuttu tasapintainen iskunvaimennusventtiili nyt vaan on ollut halvempi tuottaa kuin se pyöreäreunainen CX:n vastaava. Ja huom. uustuotanto pitkissä CX-palloissakaan ei ollut tätä pyöristystä, joka alkuperäisistä löytyy. Perus-breikistäni lähti ratilta viimeinen pintakarheus tuon viistämisen ansiosta ja edes 140-150 motarinopeuksissa en ole tuota saanut pohjaamaan kertaakaan. En siis ole porannut sitä iskunvaimennusventtiilin reikää isommaksi, ainoastaan viistänyt sen sisäänmenoaukon. (jolloin venttiilin reiän kokonaispituus lyhenee kyllä jonkun verran, se on totta)

Seuraava kysymys eräältä kriitikolta lienee, että "jos se hydealusta on niin jumalattoman hyvä niin minkä takia sitä pitää vielä porailla?". Vastauksena antaisin, että onhan uudemmissakin näitä alustan säätönamiskoja, joilla jokainen yksilö kikkailee haluamiaan asetuksia. Hienosäätöä siis, mekaanisesti toteutettuna. Vaihdetaanhan rautajousitettuihinkin erilaisia iskunvaimentimia, jousia, vakaajatankoja jne. kun halutaan hakea sitä timanttista osuvuutta pinta/keliolosuhteisiin.

Omiin makutottumuksiini raotuksena se, että mielestäni hyvä alusta ei ole hervoton, pitkään keinuva, tai myöskään aivan helvetin kova. Optimaalinen on sellainen, joka 120km/h nopeudessa eristää minut omaan keinotodellisuuteen liitämään kevyesti pitkin baanaa leikaten tien terävyydet kokonaan pois ja vastaanottamaan isot heitot rauhallisesti. Kaupungissa en halua tuntea sormissani nastoilla rouhittua asfalttia, enkä myöskään halua lentää katosta läpi, jos ajan 40km/h hidastetöyssyn yli. Nimismiehenkiharat saattavat silti olla se ikävin tieosuus, mutta sen kanssa jaksan elää, sillä tiellä viettämästäni kokonaisajasta se on vain joitakin kymmeniä sekunteja per vuosi.

Miettikääpä muuten mistä nimismiehenkiharat syntyvät?

Mukava kaikkiaan kuulla, että niin monelle tuo hydraulinen jousitus tuo iloa!
Itselleni se ei aiheuta sen suurempia tunteita. Myönnän sen olevan juuri tietyissä olosuhteissa varsin mukava ja siihen varmaan perustuu Jasunkin kommentti Rolssin ja Mercedeksen käyttäessä sitä tietyissä malleissa. Oiva valinta silloin, kun autoa käytetään rauhallisessa ajossa kuljettamaan arvo vieraita lentokentältä ja takaisin. Tietysti nykyisellä elektroniikalla sitä on saatu kehitettyä kelvolliseksi kovempaankin ajoon.

Kriittisyyteni johtuu lähinnä sen mukanaan tuomiin ongelmiin, jotka tulevat hyvin esiin näiden edustusautojen jälleenmyynti arvossa. Se koetaan niissä äärimmäisen kalliiksi ja ongelmalliseksi korjattavaksi ja helposti haavoittuvaksi. Citroenin kohdalla toteutuu sama ilmiö, kun auto hiukankaan vanhempi. Jo X7 alkaa muodostua lähes arvottomaksi, kun tolppiin tulee riittävästi ohivuotoa.

Viime talvena oli yksi I korinen Break, joka oli paikaltaan liukunut jäiseen penkkaan, ei mitään vaurioita pelleissä, tai takapuskurissa, mutta hydeputki poikki kuten paluuputketkin. Matka oli loppunut siihen, kun nesteet ulos. Korjauskustannukset joitakin satoja euroja nesteineen. Tavallisella hampaanpaikkojen irroittavalla jousituksella auto ylös ja ajamaan!

Nyt kun näiden porattujen ja viistettyjen pallojen nimeen niin monet vannovat, niin miten niiden vaimennusteho on katsastuksessa? En taida, ainakaan tietoisesti omistanut koskaan moista viritelmää. Olisin ehkä kiinnostunut koittamaankin moisia jossain C5:ssä jopa sakkojen uhalla mutkaisella suuria heittoja olevalla asfaltti tiellä, moottoritie nopeuksilla ja jos ei kertaakaan jousitus romahda, eikä tipauta kumpaakaan etukulmaa alas, niin jääköön paikalleen.

Hep, tosin paluuehdotuksen teki rajavartija, ajeltiin jossain Bosnian serbitasavallan puolella vähän oikeasta tiestä ohi ja ajateltiin mennä sitten kartan tarjoamaan seuraavaa vaihtoehtoa Montenegron puolelle, oli muuten ensimmäinen kerta kun käännyttiin liian hyvien renkaiden takia myöskin, rajavartija kun oli sitä mieltä ettei noin hyvällä renkailla kannata lähteä tätä kautta, menevät vielä huonolla tiellä rikki, mentiin sitten seuraavaa vaihtoehtoa, huima oli sekin vaihtoehto, vuoristotietä ilman kaiteita.

Xm:llä tuli ajeltua pitkään erilaisilla poraus&viistekombinaatioilla. Joo liika on aina liikaa, mutta H2:ssa sellainen 0,1-0,2 reikää suuremmaksi ja pieni loivakulmainen viiste paransi kyllä mukavuutta. Iskaritestit pyöri jossain 50% ympristössä. Kerran oli yksi turhan löysä setti palloja alla katsastuksessa, en muista prosentteja, mutta ei se iskareista reputtanut vaan siitä että takajarrutestissä perä laski katsastusmiehen milelestä liikaa... Kysyin miten määrittelevät liian tuollaisessa pitkittäisheilurissa, niin totesi vain että on vikaa kun perä laskee noin lähelle maata, siinä oli katsurilla kaverikin tulkitsemassa tulosta. Kävin nostamassa perän korkeussäätöä noin 5 sentillä ja johan kelpasi!

Mitä tapahtuu jos sitä viistää liikaa? Poranterälläkö se tehdään vai jollain erikoistyökalulla....viistopäällä?

Tulkitsinko oikein, että autosta tulee sen myötä tasaisten suorien teiden taikamatto? Takajouset pohjaa jarruttettaessa voimakkaasti, joten nämä jo ennestäänkin tunnetut jousituksen romahtamiset täyden ulosjouston jälkeen tapahtuvat vielä rajummin, kuin jo muuten?
Tuossa juuri jutustelin yhden katsastusmiehen kanssa aiheesta ja totesi useiden X7:n vaimennuksen olevan alle 30%, mutta hiukan Citroeneihin kallellaan olevana päästänyt läpi, kun säälinyt omistajien lompakkoa, mutta ei enää mahdollista vuoden päästä ohivuotojen kasvaessa.

Se prosenttiluku iskaritestisä ei kuvaa iskareiden hyvyyttä, eikä pehmeyttä...

Onneksi on valmistettu myös rautajousituksia, niitähän ei tunnetusti kukaan ole ikinä muokannut tehtaan jälkeen, eikä jousia katkeile, iskareita vikaannu, saati ikinä hylätä katsastuksessa vikojen takia. Eiku...

Jos nyt on vähääkään perehtynyt mittaustekniikkaan, niin ymmärtää, että iskaritesti antaa ainoastaan vertailulukuja, joita voi käyttää ainoastaan mittauksen alla olevan auton samalla akselilla olevan iskarin vertailuun...

Prosenttiluvun taso riippuu auton pyöräntuentojen rakenteesta ja vaikkapa Bemarit antavat aina etuakselille aivan ala-arvoisia lukemia. Vertailun vuoksi voidaan laittaa, että 430 tkm ajettu C5 I antaa samalla katsastusasemalla aina paremmat arvot, kuin 130 tkm ajettu F10 Bemu.

Mitä muokkauksen hyväksyttävyyteen tulee, niin jos heiman karrikoidaan niin rautajousivehkeiltäkin pitäisi kieltää ajo kokonaan. Niiden iskunvaimennus kun "kuluu" käytössä, eli muokkautuu ajamalla .

Olen käsittänyt sen mittaavan jousituksen vaimennustehoa?

Yleensä rautajousisiin tehdään valmiita alustasarjoja, jotka on edes jotenkin suunniteltu ko. tuotteeseen, joko epäonnistuen, tai onnistuen.
Jousia tehdään matalammiksi, myös laikalla katkaisten, joka arveluttavaa, kuten tuntuu myös olevan pallojen porailu?

Jousia katkeilee, kuten palloja hajoilee, iskareitakin alkaa vuotamaan, kuten hydesylintereitä, ne iskarit ovat usein kuitenkin edullisempia hankkia ja vaihtaa verrattuna hydesylintereihin. Varmasti yksi yleisimpiä hylkäämis perusteita.

Kuitenkin hyde järjestelmä vaatii lukemattoman määrän kalliita putkia, venttiileitä ja pumpun, jotka todettu varsin alttiiksi vioille. Teille muutamille harrastajille nämä eivät ole ongelma ja taloudellisesti ei tunnu missään hakemanne pehmeyden saamiseksi, mutta 95% käyttäjistä, pitää jo pelkästään 5L LDS nestettä jonkinlaisena kustannuksena.

Koitin hiukan perehtyä asiaan ja iskaritesti ei anna pelkästään vertailulukuja, vaan mittaa myös iskarin tekemää matkaa. Jos samalla akselilla on esim. täysin kuolleet iskunvaimentimet, niin mittaustulos on 0.

BMW F10 korisen iskareiden teho täytyy olla yli 30%, tai se tulee hylätyksi, kuten myös silloin, kun toinen on 61% ja toinen 30%. Muita syitä heikkoon vaimennustehoon voi löytyä iskarin kiinnityksestä, tai jopa etukelkan puslien väljyyksistä.

Ei kerro. Vai miten perustelet sen näyttävän isoja lukemia hyvin vajaapaineisilla palloilla,ja pieniä -jopa olemattomia lukemia uusillakin iskareilla ilmajousien kanssa? Se testausmenetelmä kertoo lähiknä vasemmanpuolen eroa oikeaan, ja sekin on koettu että.testerin saa näyttämään yli 100% lukemia kun iskarin jättää tyystin pois, ja lähelle nollaa uudella iskarilla. Niin, ja mm. Bemarilla on maahantuojalta ohjeistus olla mittaamatta ilmajousin varustettuja, kun tuolkset on epäloogisia...


vika-alttius kasvoi huomattavastikun siirryttiin C-vitos aikakaudelle, vuotavat sylinterit oli perin harvinaisia ennen kuin sylinterien valmistus siirrettiin Sitikalta iskarivalmistajalle. Jännä yhteensattumus..?