Tai siis takakorkeudensäädin...

Mutta nyt .info toimii taas ainakin jotenkin, joten tuolta voi katsoa lupaamani tarinan jarrujen toiminnasta: http://www.citikka.info/gallery/d/49481-1/Cours-Hydraulique.pdf

Molemmat oikein. ALB-venttiiliillä tavallisessa järjestelmässä rajoitetaan ja paineilmajarruisssa säädetään takajarruille menevää painetta taka-akselin kuormituksen mukaan. Jarruvoimanrajoitus voidaan hoitaa myös sähköisesti ABS-tunnistimia hyödyntämällä

Hydesitikoissa takajarrujen voimanlähteenä käytetään siis takajousipallojen painetta, joka vaihtelee akselikuorman mukaan ja jota siis säädetään itseasiassa takakorkeudensäätimellä.

Etujarrujen voimana käytetään järjestelmäpainetta, siis varaajapallon painetta, ja poljinventtiilillä vain annostellaan em. pallojen painetta jarruihin tarpeen mukaan.

Polkimesta ei siis ole minkäänlaista yhteyttä suoraan jarruihin, toisin kuin perinteisessä pääsylinteri - työsylinteri ratkaisussa. Hydesitikassa jarrupääsylinteri käytännössä paineentuottojärjestelmä, eli pumppu-varaajapallo -yhdistelmä. Poljintuntuma muodostuu ainoastaan keinovastuksesta, joka syntyy itse jarruventtiilissä ja siinä jousihässäkässä, jolla poljinta on muokattu muistuttamaan tavallista nestejarrujärjestelmää.

Toiminnan erilaisuuden huomaa myös siinä, että ABS-järjestelmä ei potki poljinta toimiessaan.

Ja koska kohta saisimme tähän liittyvää kritiikkiä, niin täydennetään sen verran, että poljin kyllä tärisee sen verran, että sen selvästi havaitsee, mutta eroaa tosiaan merkittävästi pääsylinterillisessä tapahtuvasta potkimisesta.

On kyllä nyt ihan pakko kommentoida asiaa. Ei ole kyse mistään pienestä "värinästä" kyse kun xantiassa pamauttaa petaalin pohjaa 100 kmh nopeudessa ja abs alkaa pelittää kait mun xantiani on siinä(kin) suhteessa poikkeus tapaus. Kyllä puhutaan enemmänkin jytkytyksestä petaalissa kyllä polvi tärisee kunnolla eli ihan samallalailla kuin vaikka saabissa tai missä tahansa ns:tavallisella nestejarrusysteemillä varustetussa autossa. Joka muuta väittää ei ole tainnut citikallaan kunnolla jarruja polkaista.

Sitäpaitsi, märällä pinnalla jarrut saa jopa lukkiutumaan tosin vain hetkeksi mutta ilmiö on selkeästi havaittavissa, olkoot sitten vaikka mitkä absit.

Minä väitän.
Testasin viimeksi perjantaina Lohjalla iikenneympyrässä, kun märän asvaltin liukkaus talvirenkailla pääsi yllättämään. Tottakai sen tärinän havaitsee, mutta se ei tule jarrujärjestelmästä vaan siitä että ABS:n aiheuttama pyörän pyörintänopeuden vaihtelu täristää koko autoa ja myös rintapeltiä, jossa polkimet ovat. Tottakai sen tuntee myös jännittyneessä jalassa, jota survotaan voimalla kohti tärisevää auton koria.

Mutta: Hydraulipaineen vaihtelu jarrupiirissä ei voi vaikuttaa polkimeen nesteen välityksellä kuten perinteisessä jarrujärjestelmässä.

Perinteinen jarrujärjestelmä voi toimia myös "takaperin", jos vaikkapa kiero jarrulevy painaa jarrumäntää takaisinpäin, tämä tuntuu myös polkimessa. Citroenin jarruissa vastaavassa tilanteessa painevaihtelu ei tule polkimeen.

Tässä on hyvin yksinkertaistettu kaavio jarruventtiilistä. Venttiili on ID/DS:n mutta periaate on vielä Xantiassakin aivan sama. (Kuvassa on sikäli virhe, että alareunassa jarrupiirien nimet ovat väärinpäin). ID:n venttiilistä puuttuu pilottitoiminto, joka Xantiassa (ja XM:ssä) jarruttaa alussa myös kevyesti takapyörä, jotta taka-akselin Anti-dive -ominaisuus saadaan hyödynnettyä. Se ei kuitenkaan vaikuta tämän keskustelun aiheessa.

Joku minua tietävämpi saa kertoa, miten jarrupiirin painevaihtelu voisi liikuttaa tuota säätömäntää takaisinpäin niin, että se painaisi poljinta vastaan. EDIT: No OK. Kyllä se voi vähän painaa takaisinkin, sillä paineen nousu kummassa tahansa piirissä voi vaikuttaa tuonne C1 ja C2 kammioihin. Männässä oleva poraus on kutenkin halkaisijaltaan pienenmpi kuin itse jarruputki, joten mitään nopeaa takaisinpotkimista se ei voi aiheuttaa.

ID type hydraulic brake control :

* When the driver applies the brakes :
1. The pressure-control slide-valve for the front brakes moves down, closing the exhaust port and opening the inlet.
2. A pressure p is established in the front brake circuit. The same pressure is established in the chamber C1 beneath the slide-valve.
3. The pressure-control slide-valve for the rear brake circuit does not move until the pressure p is sufficient to compress the spring R2.
4. When this pressure is reached the slide-valve moves down, closing the exhaust port and opening the inlet port.
5. A pressure p' is established in the rear braking circuit and in the chamber C2 beneath the lower slide-valve.
6. This pressure p1 generates a force on the underside of the lower slide-valve which balances that on its upper face in the chamber Cl. The rear brake slide-valve stabilises and the pressure p' is regulated and stabilises.
7. As p' stabilises, the pressure p in the front brake circuit adjusts after its slide-valve stabilises.
8. The pressures in the front and rear brake circuits are proportional to the pressure on the pedal and independant of the supply pressure. By controlling the pressure he exerts upon the brake pedal, the driver controls the pressure in the brakes.

* When the driver releases the brakes :
1. The pressure-control slide-valve for the front brakes, under the influence of its return spring Rl, and the pressure p in chamber Cl takes up its normal "at rest" position. The pressure p drops.
2. The slide-valve for the rear brakes, under the influence of its return spring R2 and the pressure p' in the chamber C2, returns to its normal "at rest" position. The pressure drops.

Toki saa, ABS:t vapauttavat pyörän/pyörät vähentävät perinteisesti jarruvoimaa, kun lukkiutuminen on jo tapahtunut. Mustaa katkoviivaa jää asfalttiin usein selvästi. Kuitenkin toiminnassa on selviä eroja erilaisten ABS:ien välillä. Boschilla taitaa olla menossa ABS:eista jo ainakin kahdeksas sukupolvi ja montaa erilaista toteutusta on nähty. Yksi- ja nelikanavaisessa ABS:issa on melkoinen toimintaero.

ABS:itkaan eivät tee autuaaksi kyllä. Liikenteessä ei ole tullut jouduttua niin äärimmäisiin tilanteisiin, joissa olisi ABS:eja joutunut hyödyntämään, mutta liukkaan kelin harjoitteluradalla niitä on päässyt paukuttamaan. Jonkin verran saa kiskoa häntää autolla suoraksi ABS:illisenkin yhdistelmän kanssa jarrutusta ja väistöä tehdessä... ABS:illasta moottoripyörää olisi mukava päästä joskus kokeilemaan, ja sellaisen ostamista voisi vaikka harkitakin ehkä.Ja sieltä linkittämästäni dokumentista löytyy sitten vähän laajempi selostus poljinventtiilistä ja sen sielunelämästä.

Kyllä minä tuon ainakin tulkitsen niin, että kyseessä ei ole tunnoton "hana", vaan polkimen paine kertautuu jarrupaineeksi (ja päinvastoin) eli jarrupaineen muutokset tuntuvat kyllä paineenvaihteluna jalassa. (mutta kuinka paljon siitä ei ole kertaakaan kokemusta Xantiasta, kun minulla siinä ei ollut ABS:ää)

Ranska-dokkarista ei aukene kuin tuo hassu kuva joka esittää ABS-järjestelmän pienenä ranskalaisena kätösenä, joka vääntää hanaa elektroniikan ohjaamana, mutta normijarrujen puolella siellä samalla tavalla kuin eo. kuvassa jarrupaine painaa mäntää takaisinpäin (tai takajarrujen ja jousen paineesta johdettu kompensaatiopaine?)

Hmm, voi hyvinkin olla että ABSin toimiessa on havaittavaa värinää jarruVENTTIILIÄ eli HANAA ohjaavassa polkimessa, mutta tuo "takaisinpäin" juttu lienee hieman pitkälle pääteltyä? Siis A->B ei välttämättä meinaa että B->A...

En yritäkään väittää että jotain hydrauliikasta ymmärtäisin ,tavailin vain noita dokkareita jolla tuota yritettiin valottaa. Tuo paine joka mäntää työntää jalkaa vastaan on sama paine kuin jarruissa (ja se olikin etujarrujen paine, kun kuvassa oli tuo virhe noissa teksteissä)

Mutta taitaakin olla ettei ajatus toimikaan näin toisinpäin, koska jos jarrupaine pyrkisi nostamaan mäntää se myös sulkisi korkeapainepuolelta tulevaa painetta, joka taas laskisi sieltäpäin tulevaa painetta =>eli takaisinkytkentää on vaimennettu tuota kautta, vai miten mahtaa olla??

Eli ihan niin simppeli tuo jarruventtiilikään ei ole että sen voisi korvat hanalla, tämä "hana" toimii paineenkertojana ainakin toiseen suuntaan (jalan tuottama paine kerrotaan periaatteessa vakiolla ja saadaan etujarruille menevä paine).

Minulla on Xantian abseista sellainen kokemus, että liukkaalla kelillä poljinta kevyesti painettaessa polkimessa ei tunnu rytkytystä, vaikka jarrut pätkisivätkin. Hieman rajummin poljinta painettaessa rytke tuntuu, mutta pohjaan asti painettaessa rytkytystä ei taas tunnu (ilmeisesti siinä kohtaa, kun venttiili on täysin auki). Sinänsä kyllä jännän tuntuinen, poikkeaa normiautosta selvästi.

Jossain kohtaa kansa pyysi kuvia, ne ovat tässä. Vääntyneisyys ei kyllä mitenkään silmään pistä.. Kuvat otin talvirenkaiden vaihdon yhteydessä. Nyt on toinen käsi ollut vähän pakkolevossa, paljon rästihommia jää rästiin.

http://www.citikka.info/gallery/d/49543-2/P1020470.JPG
http://www.citikka.info/gallery/d/49546-2/P1020469.JPG
http://www.citikka.info/gallery/d/49549-2/P1020468.JPG

Melko pientä on vielä hapettuma tuossa tapauksessa, mutta on se selvästi havaittavissa, viimeisessä kuvassa näkyy, että satula on liikkunut ulospäin, ja noin millin verran taitaa olla vinossa?

Ei tuo nyt kauhean pahalta näytä. Kaverin breakissa satula on paljon pahemmin vinossa ja hankasi jo levyyn.

Samaa minäkin vähän ajattelin. Äkkiä vilkaistessa ei edes huomaisi mitään..

http://www.citikka.info/gallery/d/49631-1/IMG_1368.JPG

Eipä mulla sitten muuta...

komee satula. ja eikun piikkaamaan plakkia pois ja takaisin hommiinsa.

Mahtaako tuosta enää satulaa saada. Sen verran ainetta häipynyt. Varaosiksi männät...

Näyttää kuvassa ihan siltä että pultit olisi katkenneet, ilmeisesti kuitenkin vasta irroituksen yhteydessä?

Tuli noista jarrumuutoksista mieleen: Jos noita pultteja ei saa korvata heikommilla, niin eihän kai saisi tuohon väliin rasvaakaan laittaa, perustuuhan pulttiliitoksen (sivusuuntainen/leikkaus) lujuus pääosin pintojen kitkaan, joka syntyy siitä voimasta, jolla kappaleita pultilla kiristetään toisiaan vastaan?

Kiinnityspinnan koneistus suoraksi ja sopivan paksuinen shimmi rosterista väliin?
Virityksen laillisuuteen tai turvallisuuteen en ota kantaa...

Pultit katkesivat ennenkuin kerkesi kunnolla vääntämäänkään ja mitäpä tuollaisella satulalla enää tekee, varaosakaupasta uusi (x2 tässä tapauksessa) alle satkulla ja vanhat vaihdossa, kyseessä oli noin 300tkm ajettu -97 xantia.

Onko yksikanavaista ollut muuten kuin pelkällä taka-akselilla? Kaverin Hondassa oli 2-kanavainen ABS jossa etupyörät oli logiikalla "löysää kun molemmat lukkiutuu" ja takaset "löysää jos toinen lukkiutuu", ideana että auto saadaan pysähtymään ja silti pysymään suorassa.

Tuskin... tai eihän sitä ikinä tiedä, mitä huimia viritelmiä esim. tuolla rapakon takana on tehty...

Vm -71 Cadillacissa oli ABS systeemi vain taka-akselilla. Todennäköisesti yksikanavainen.
Ensimmäiset ABS:t kehitti muuten muuan ranskalainen herra nimeltään Gabriel Voisin jo 20-luvun lopulla. Tosin lentokoneisiin.

Vähän offtopiccina täältä löytyy listaa eri varusteiden ensiesittelyistä:
http://www.ajovalo.net/Varusteet.htm

Siinä nähdään karpan voimavaikutus. Vetää satulaa vinoon, kun tarpeeksi, niin pultit venyvät.....Mitä olisi voinut tapahtua, jos satulat olisivat olleet edelleen kiinni ja väsähtäneet pultit katkenneet kesken jarrutuksen....