Mites paljon painetta tuommoinen normaali kupariputkisto ok talossa nykyaikaisine hanoineen sietää?
Aikanaan v. -97 kun taloon muutimme tehtiin vesiputkisto talossa uusiksi. Kuparia vedettiin kodinhoitohuoneeseen ja keittiöön. Putkiston liitokset juotettiin ja koeponnistettiin normaalisti.
Meillä tulee omasta lähteestä vesi ja pumppu pumppaa n. 20 m päässä talosta veden vm. -66 painesäiliöön (taitaa olla 150 l astia), mistä se sitten virtaa taloon. Nyt on melkoisen usein täytynyt käydä tuo säiliö "ilmaamassa", tai siis pitää laskea vettä pois että sinne mahtuu tarpeeksi ilmaa. Merkkinä tuosta on se että veden tulo alkaa sykkimään pumpun sykkiessä päälle-pois ihan muutaman sekunnin syklillä.
Nyt kun tuon huollon taas tein mietin että onko ok että painekatkaisin on säädetty "vain" 3.5 baariin? Uskaltaisiko nostaa sen 4:ään??
Säiliö tosiaankin vanha ja siinä on maininta "Käyttöpaine 4, koepaine 6".

Kyllähän tuo pönttö aika iäkäs on.Elä nosta painetta kyllä 3,5 kp pitäs riittää.
Jos uusit varmaankin kannattaa laittaa kalvopaineastia.
Tavalliseen astiaan voi laittaa ilmaventtiilin kun tyhjentää astia voi laittaa alkupainetta esim.1,5-2.0 kp,harventaa ilmausväliä.

Kiitos raadille. Sainkin jo jopa puhelimitse hyvät ohjeet
Elikkä en liiemmin paineita aiokaan nostella, mutta tuota veden täyttöpintaa pitänee laskea... on vuosia ollut tapana täyttää se liian ylös...

Meillä painesäiliö vm 87 ruostui puhki, ja esitti suihkulähdettä.
Onneksi huomattiin ajoissa paineenvaihtelun takia.
Sisätiloissa oleva samanikäinen painesäiliö räjähti. Onneksi ketään ei ollut lähellä, sillä katossa olevat vesiputket vääntyivät mutkalle painesäiliön yläosan iskusta.

Painesäiliö on täälläkin haljennut, -85. Oli painekytkinvika, eikä varoventtiliä ollut vielä laitettu. Juuri tehty porakaivo, vettä piti saada. Kyllä 1,5kW:n ejektoripumppu nostaa sellaisen paineen, että poikittaissaumainen kalvopainesäiliö halkeaa. Yöllä kuului jokin tömähdys. Aamulla kaivon kohdalla iloinen, korkea vesipatsas, säiliön yläosa löytyi metsästä 50m:n päästä.

Olen ihmetellyt miksi käytetään painesäiliönä kalvollista purkkia...
Jos on purkki jonka yläosassa on ilmaa niin se ei vois olla yksinkertaisempi varaaja, siis ilman kalvoa. Ulkokuoren keston määrä vain hitsari.

Tule mieleen vitsi: Ensikertalainen laskuvarjolla putoaa taivaalta ja ei saa varjoa auki. Onneton putoaja, rättisorsa, huomaa että jotain tai jokin tai jopa joku!!!! on lentämässä häntä vastaan, ihan maasta käsin ja kohdattessa rättisorsa huutaa että: "tiedätkö mitään laskuvarjoista!!"

Ylöspäin nouseva mies vastaa: "En tiedä, enkä paineastioista!!!"

Kalvoa käytetään, koska paineenalainen ilma sekoittuu veteen. Liuennut happi hapettaa putkia ja toisaalta ilmaa joutuu lisäämään paljon useammin kuin kalvollisiin (kalvottomasta säiliöstä joutuu myös tekemään ison, että lisäysväli olisi edes jotenkin järkevä)

Hydesitikassakin on kalvopainesäiliöt siksi että voi tehdä sopivan pienen pallon, jonka jousivakio pysyy edes jotenkin vakiona (vaikka vanhemmissa kaasua liukeneekin hieman kalvon läpi ja joutuu täyttämäänkin jonkun vuoden välein)

Lisäksi sama kaasu jota vihreissäkuulissa käytetään sopii myös käyttöveden ja lämmitysverkoston kalvoastioihin (typpi). Kalvoastian etuna myös se, että sama tehollinen tilavuus saadaan yli puolet pienemmällä purkilla. itselläni kotimaisen valmistajan 50l HST purkki jossa typpi kaasuna ja painetta lisätty viimeksi 6v sitten (silloin vaihdettiin ilma typeksi) nyt on paine laskenut n.0,2bar asetuspaineesta.

"Kalvoa käytetään, koska paineenalainen ilma sekoittuu veteen."

Aika huono selitys sinänsä koska kaivosta tulevassa vedessä on aina happea/ilmaa..... Tosin talossa on kaikki vesiputket IPEX-muovia että ihan sama kait tuo sitten.

Eikun säiliössä oleva ilma sekoittuu veteen,juuri lisäsin ilmaa 50 l.n kalvopaisuntaastiaan toimenpide n.2 kk.den välein..

Kylmävesilinjassa käytetään yleensä muovia tai kuparia kun taas lämmitysverkostossa on paljon mustaa rautaa mukana. Putket voi tietty olla pexiä siiänkin mutta patterit ja kattila on mustaa, siksi tuo hapekast avettä pitää välttää. Kuumuus syö sen sinne päässeen hapen pois eikä se ehdi tehdä mitään hallaa. Jatkuvasti uutta vettä saava (vuotava) järjestelmä taas kärsii tuosta. Paljonko avopaisunta oikeasti tuo happea systeemiin en osaa sanoa, tuskin paljoa kuitenkaan. Tässäkin talossa oli avopaisunta tasan 50 vuotta ja lämmitysputket on edellee n orkinaalit. Kattilanvaihdon yhteydessä niitä piti vähän sahata eikä sisäpuolistakaan korrososiota ollut juurikaan havaittavissa. Kahden tuuman valuröörissä sitä seinämää tietysti jo onkin

Tapsan paisunta-astiassa taitaa immenkalvo vuotaa....mutta onneksi ilma on ilmaista

Meidän kesäsaunan vesipumpun painesäiliöön en ole lisännyt esipainetta kertaakaan, ja pumpulla on ikää reilu 10v.
Talon vesipumppuautomaatissa oli samoja oireita kun Tapsalla, mutta viime kesänä vaihdoin toisen paisunta-astian, nyt on pitänyt paineensa.

Niin pitäs vaihtaa ollut jo kohta kymmenen vuotta halpa Italialainen,lisään ilmaa ennenkuin pumppu hakkaa jatkuvasti.
Pitäs raaskia ostaa kunnon pönttö,niin ja Citikka..
ps.Terveisiä Jyväskylästä kävin eilen..Musta Lambortiini tuli Liepeen kohdalla vastaan (aika lähellä sitä kohtaa missä BX.n rengas irtosi),olikohan teille tulossa.

Tapsa, jos se vastaan tullut Lambo oli tuo kuvan auto, niin on esikoinen käynyt vähän hakemassa tuntumaa asfalttiteihin.
Eipäs joutanut kotona käymään

Kyllä se tuo varmaankin oli takasiiven oli ottanut pois,numeroo en kerennyt näkemään,mutta ei ollut Suomen kilvissä eikä EU-tunnusta valkealla pohjalla mustat numerot.
Olisko Tampereelle ollut kiire..