Huonosti toimivat takajarrut

[Ajomies]

Xantiassa takajarrut heikkotehoiset, mikä rajoittaa painetta? Ei ABS:ia.

[svc]

Paljonko jarrudyno näytti katsastuksessa?
Ensin helppo: takasatuloissa toinen mäntä jumissa. Tai vielä helpompi: takajarrupaloille ei ole tehty huolto-ohjelman mukaista puhdistusta ja herkistelyä.
Sitten vähän hankalampi: Missä kunnossa ovat takajousipallot? Koska takajarrut on viimeksi ilmattu? (Palloista pikkuhiljaa vuotava kaasu päätyy joskus takajarrujen putkistoon.)
ABS vai ei? Kuuluuko jarrupoljinta painaessa toisinaan jonkinlainen kurahdus?

[laakeri]

Xantiassa takajarrut heikkotehoiset, mikä rajoittaa painetta? Ei ABS:ia.

Jarrut itsessään olivat viime huollossa ihan ok kaikin puolin? No, onko jousitus järkevällä korkeudella?

[Ajomies]

En muista dynamometrin näyttämää, rekisterikilvet kuitenkin saivat jäädä koripellin ja ruuvinkannan väliin. Jarruvoima oli tasainen molemmin puolin. Kirkasta rautaa levyissä on ainoastaan palojen ääripäisä; jousiefekti heikosta puristuksesta molemmin puolin ja molemmissa sylintereissä. Kuplat poistettu n. kuukausi sitten renkaanvaihdon yhteydessä ja silloin oli vielä levyt kirkkaat koko alaltaan. Takajousipallot eivät ole enää ihan uudet, perstuntumalta kuitenkin ihan kunnossa. Takavaraajapallo vaihdettu viime kesänä.

[ealab]

Joskus alkaa pahempi jumitus. Ennen, tai jälkeen. Sellaista on näyttänyt aiheuttavan takajarrujen vakavampi huollon puute. Palat niin jumissa, ettei takapään jarrupaine enää riitä.

[XM-Hannu]

Tapahtuuko Xantioissa samaa kuin BX:ssä, että suola aiheuttaa tukivarren ja jarrusatulan liitospintaan niin pahasti alumiinin hapettumaa (alumiinikloridia?), että jarrusatula alkaa vääntyä vinoon asentoon. BX:ssä saattoi jopa aiheuttaa kiinnityspultin katkeamisen. Tähän vaivaan auttaa tietysti satulan irroittaminen ja kaiken valkoisen hapettuman pöistaminen. Ja ennen takaisin ruuvaamista joku ruosteenestoaine tai vaseliini siihen alumiinin pintaan, niin ei sitten uusi niin nopeasti. Samalla tietysti kaikenpuolinen jarrujen herkistely ja puhdistaminen. Näin Beksissä.

[PietuG]

Tapahtuuko Xantioissa samaa kuin BX:ssä, että suola aiheuttaa tukivarren ja jarrusatulan liitospintaan niin pahasti alumiinin hapettumaa (alumiinikloridia?), että jarrusatula alkaa vääntyä vinoon asentoon. BX:ssä saattoi jopa aiheuttaa kiinnityspultin katkeamisen. Tähän vaivaan auttaa tietysti satulan irroittaminen ja kaiken valkoisen hapettuman pöistaminen. Ja ennen takaisin ruuvaamista joku ruosteenestoaine tai vaseliini siihen alumiinin pintaan, niin ei sitten uusi niin nopeasti. Samalla tietysti kaikenpuolinen jarrujen herkistely ja puhdistaminen. Näin Beksissä.

Kaikissa omissa xantuissani on ostettaessa ollut tuota hapettumaa satulan ja tukivarren välissä, ja reilusti. Nykyisin tuo ei juurikaan enää vaivaa, kun laitan aina reippaasti kuparitahnaa tuohon väliin kun herkistelen satulat. Se hapettuma on muuten aika tiukassa, itse poistan sen tarvittaessa kätevästi rälläkällä

Itselläni tuo hapettuma ei ole aiheuttanut jarrujen jumittumista/takeltelua, mutta palat se on kyllä syönyt vinoon.

[Ajomies]

Lukekaa ihmiset ongelma ja miettikää. Jos auton takajarrulevyjen kaikki neljä kitkapintaa käyttäytyy samalla tavoin virheellisesti, syynä todennäköisesti ei ole Kölivuoriston massan aiheuttama vääristymä painovoimaan eikä raskaalla polttoöljyllä maailman meriä edestakaisin seilaavat, s-tanallisesti sastuttavat konttialukset. Jos ei voimaa olle tarpeeksi neljässä sylinterissä niin paljon kuin alunperin suunniteltiin, mikä sitä toimintaa mahtaa rajoittaa?

[r_a_n_u]

Jos ei voimaa olle tarpeeksi neljässä sylinterissä niin paljon kuin alunperin suunniteltiin, mikä sitä toimintaa mahtaa rajoittaa?

Yleisimmin kait jumivat jarrusylinterit. Et ole tehnyt selväksi miten niitä on huollettu. Ei pelkkä ilmaus riitä. Jarrusylinterit pitää pari kertaa vuodessa kunnolla herkistellä ja sen jälkeen voidella jarrusylinterirasvalla.

[laakeri]

onko jousitus järkevällä korkeudella?

Jos ei voimaa olle tarpeeksi neljässä sylinterissä niin paljon kuin alunperin suunniteltiin, mikä sitä toimintaa mahtaa rajoittaa?

Niin, tuohon kysymykseeni ei taidettu vastata vielä?

Jarrut itsessään olivat viime huollossa ihan ok kaikin puolin?

Yleisimmin kait jumivat jarrusylinterit. Et ole tehnyt selväksi miten niitä on huollettu.

Eikä oikein tuohonkaan, jonka aiheeseen myös r_a_n_ukin viittaa

rekisterikilvet kuitenkin saivat jäädä koripellin ja ruuvinkannan väliin.

Kuulostaa astetta eksoottisemmalta sijoituspaikalta Xantiassa...

[XM-Hannu]

. Kirkasta rautaa levyissä on ainoastaan palojen ääripäisä;

Vastasin tuohon. Jos se ratkaisee kölivuoriston ja merenkulun ongelmat niin hyvinhän se meni.

jousiefekti heikosta puristuksesta molemmin puolin ja molemmissa sylintereissä.

Tätä en täysin ymmärtänyt. Ehkä selvennät sitä meille heikosti lukeville

[ealab]

Omat kokemukset ovat viitanneet, eivät aivan kintaalla, mutta muuten, siihen että palat jumittaisivat, männät ovat kyllä liikkuneet. Kun satulaan palan eteen ja liukupintoihin muodostuu tiukka sontaknööli, joka alkaa estää palan liikkumista levyyn päin. Kyse on jo pitkäaikaisesta huoltamattomuudesta, ei ehkä edes joskus palojen vaihdossa..?

[r_a_n_u]

Yleisimmin kait jumivat jarrusylinterit. Et ole tehnyt selväksi miten niitä on huollettu. Ei pelkkä ilmaus riitä. Jarrusylinterit pitää pari kertaa vuodessa kunnolla herkistellä ja sen jälkeen voidella jarrusylinterirasvalla.

Tuossa kirjoitin jarrusylinterit. Tarkoitin tietenkin mäntiä. Jos ajo on ennakoivaa, takajarrut pääsevät vähällä. Minulla kokemusta ainoastaan BX:stä, mutta eikös joissakin Xantioissa ole samanlaiset jarrusylinterit takana.

Kaikissa Bekseissä mitä olen maailmalta haalinut on takajarrut olleet hirveässä kunnossa. Katsastuksen ne kyllä saattavat läpäistä, mutta ei se ole mikään hyvien jarrujen mitta. Ainakin BX:ssä on hyvät ja miellyttävät jarrut. Suurimman osan työstä tosin tekevät etujarrut. Ei niiden takajarrujenkaan huoltamista silti saa unohtaa. Harva vaan viitsii sitä kunnolla tehdä.

Tästä olen kyllä saarnannut ennenkin.

[laakeri]

Minulla kokemusta ainoastaan BX:stä, mutta eikös joissakin Xantioissa ole samanlaiset jarrusylinterit takana.

Berliiniläisessä taitaa olla samat. Farkun satulat ovat leveämmät, mutta vastaavat. Tuossa on farkun huoltoon menossa oleva satula:



Ainut vastaan tullut "ongelma" itsellä on ollut noissa vinoon kääntävä hapantuma satulan ja tukivarren välissä. Sekin on tullut huomattua oston jälkeen jarruhuollon yhteydessä ja laiteltua kuntoon. Tosin takajarrujen kunnossa pysymiseen saattaa vaikuttaa se, että kuljetan paksissa tavaraa jonkin verran, enkä pidä sitä jatkuvasti tyhjänä.

Jos on tapana ajella jatkuvasti paksi tyhjänä ja ilman takapenkkiläisiä, niin hyvä sinne paksiin varmaan olisi välillä heittää vaikka muutama hiekkasäkki ja käydä tekemässä muutamat kovemmat jarrutukset, että saa vähän takajarruihin liikettä. Kun paino taka-akselilla kasvaa, nostaa korkeudensäädin takajousituksen painetta, jonka seurauksena takajarrujen painekin nousee ja saadaan lisää voimaa mäntien taakse.

[svc]

Kirkasta rautaa levyissä on ainoastaan palojen ääripäisä; jousiefekti heikosta puristuksesta molemmin puolin ja molemmissa sylintereissä.

Tarkoittaako tämä siis sitä, että levyn molemmilla puolilla kirkasta on vain levyn kitkapintojen sisä- ja ulkokehillä?

[Les Excentriques]

Kun paino taka-akselilla kasvaa, nostaa korkeudensäädin takajousituksen painetta, jonka seurauksena takajarrujen painekin nousee ja saadaan lisää voimaa mäntien taakse.

Kyllä mä kovasti luulen, että normaalikorkeudessa jousituksen paine määräytyy siitä kuormasta, eikä säätimestä. Ylä- ja ala-asennossa sitten erilailla.

[laakeri]

Kun paino taka-akselilla kasvaa, nostaa korkeudensäädin takajousituksen painetta, jonka seurauksena takajarrujen painekin nousee ja saadaan lisää voimaa mäntien taakse.

Kyllä mä kovasti luulen, että normaalikorkeudessa jousituksen paine määräytyy siitä kuormasta, eikä säätimestä. Ylä- ja ala-asennossa sitten erilailla.

Kyllä se korkeudensäädin venttiiliä avaa yhdistäen painelinjan palloille, jos kuormaa lisäät. Ylä- ja ala-asennossa toki ohjataan venttiiliä suoraan varsinaisen säädön ohi. Eli siis ihan samaa myö varmaan tarkoitetaan?

[Les Excentriques]

Kun paino taka-akselilla kasvaa, nostaa korkeudensäädin takajousituksen painetta, jonka seurauksena takajarrujen painekin nousee ja saadaan lisää voimaa mäntien taakse.

Kyllä mä kovasti luulen, että normaalikorkeudessa jousituksen paine määräytyy siitä kuormasta, eikä säätimestä. Ylä- ja ala-asennossa sitten erilailla.

Kyllä se korkeudensäädin venttiiliä avaa yhdistäen painelinjan palloille, jos kuormaa lisäät. Ylä- ja ala-asennossa toki ohjataan venttiiliä suoraan varsinaisen säädön ohi. Eli siis ihan samaa myö varmaan tarkoitetaan?

Joo kai.

Sillä venttiilillä säädetään jousisylinterin männän ja jousipallon kalvon välistä öljymäärää (kaikkine putkineen). männän päähän kohdistuvan voiman vastavoima on vipumekanismin (pyöräntuenta) välityksellä renkaan ja maan välissä. Eli kyllä se paine nousee kuormaa lisätessä, vaikkei venttiili avautuisikaan.

[Teuski]

Sillä venttiilillä säädetään jousisylinterin männän ja jousipallon kalvon välistä öljymäärää (kaikkine putkineen). männän päähän kohdistuvan voiman vastavoima on vipumekanismin (pyöräntuenta) välityksellä renkaan ja maan välissä. Eli kyllä se paine nousee kuormaa lisätessä, vaikkei venttiili avautuisikaan.

Sulla taitaa olla linnunluu irti, muutenhan se venttiili avautuu kuormaa lisättäessä

[Les Excentriques]

Sillä venttiilillä säädetään jousisylinterin männän ja jousipallon kalvon välistä öljymäärää (kaikkine putkineen). männän päähän kohdistuvan voiman vastavoima on vipumekanismin (pyöräntuenta) välityksellä renkaan ja maan välissä. Eli kyllä se paine nousee kuormaa lisätessä, vaikkei venttiili avautuisikaan.

Sulla taitaa olla linnunluu irti, muutenhan se venttiili avautuu kuormaa lisättäessä

Niin muuten onkin, muttei se silti vaikuta siihen paineeseen.

[ealab]

Kuorman lisääminen nostaa painetta, sitä, mikä pitää perän vakiokorkeudessa. Siitä riittää painetta jarruillekin. Ja venttiili sulkeutuu, kun normaalikorkeus on saavutettu. Paineet on kuormatilanteen mukaan.

[Ajomies]

Ilmaa sieltä molemmista sylinteristä loppujen lopuksi löytyi, ja aika paljonkin ( tai tarkemmin ilmaistuna jotain kaasua, kun joku viisas puuttuu kuitenkin sanamuotoon). Mistäpä sitä sinne on voinut tulla? Jousitus toimii normaalisti ja takavaraajapallo on vaihdettu viimekeväänä. Jarrusylintereiden ilmauksen suoritin talvirenkaiden vaihdon yhteydessä ja silloin tuli vain se normaali vaahtokupla molemmista jarruista.

[Akaile]

Ilmaa sieltä molemmista sylinteristä loppujen lopuksi löytyi, ja aika paljonkin ( tai tarkemmin ilmaistuna jotain kaasua, kun joku viisas puuttuu kuitenkin sanamuotoon). Mistäpä sitä sinne on voinut tulla?

Siihen taidettiin jo vastata tässä ketjussa aiemmin, mutta jousipallojen "tyhjentyessä" kaasua ajautuu takajarruille.

[svc]

Ilmaa sieltä molemmista sylinteristä loppujen lopuksi löytyi, ja aika paljonkin ( tai tarkemmin ilmaistuna jotain kaasua, kun joku viisas puuttuu kuitenkin sanamuotoon). Mistäpä sitä sinne on voinut tulla?

Siihen taidettiin jo vastata tässä ketjussa aiemmin, mutta jousipallojen "tyhjentyessä" kaasua ajautuu takajarruille.

Juuri näin. Typpikaasu diffusoituu pikkuhiljaa yksikalvoisista palloista hydrauliöljyn sekaan siihen liueten.

Osa liuenneesta kaasusta tuulettuu pois siitä osasta öljyä, joka kiertää säiliön kautta. Mutta koska typpi liukenee LHM:ään niin se myös leviää siihen tasaisesti, kuten vesi jarrunesteeseen. Joissain olosuhteissa typpi sitten alkaa erottua kupliksi niissä putkissa, joissa öljy ei vaihdu jatkuvasti, eli nimenomaan jarruputkissa. Jousituksessahan öljy kiertää hiljalleen ohivuotoputkien kautta.

Jälleen yksi syy vaihtaa LHM säännöllisesti. Tai ainakin ilmata ne jarrut säännöllisesti parin kolmen vuoden välein samalla, kun herkistelee jarrupaloja. C5:ssä tätä ongelmaa ei enää ole kun jarrut ovat ns. perinteistä mallia omalla nesteellään.

[laakeri]

Ilmaa sieltä molemmista sylinteristä loppujen lopuksi löytyi, ja aika paljonkin

Siihen taidettiin jo vastata tässä ketjussa aiemmin, mutta jousipallojen "tyhjentyessä" kaasua ajautuu takajarruille.

Juuri näin. Typpikaasu diffusoituu pikkuhiljaa yksikalvoisista palloista hydrauliöljyn sekaan siihen liueten.

Se, mikä palloilta normaalisti tulee kalvon läpi, ei ehdi nesteenvaihtovälillä aiheuttaa ongelmia ja silloinhan ilmat poistetaan muutenkin (kerran vuodessa siis). Tämä Ajomiehen ongelma sen sijaan kuulostaa samalta kuin erään toisen patonkilaisen ilmaongelma takajarruissa. Hän kertokoon itse siitä lisää halutessaan, mutta muistelisin ilmauksia tarvittaneen useampi kuukaudessa.