Auton hankittuani vaihdoin jo yläpään elementit DLS Nordica 1 -mallisiin, koska paikallaan olleet Harmanit eivät ole ihan sieltä parhaasta päästä ja toisekseen, onneksi, vastaavat suht' lähelle kuormaltaan noita Nordica-elementtejä joten pienen kolvauksen jälkeen alkuperäisellä konkalla varustettuna uskalsi heittää nuo jalokivet kojetaulun sisään. Oikean puolen verkko ei kyllä mene lähellekään paikalleen, kokoero Harmanilla ja DLS:llä on n. nelinkertainen. Painossa eroa onkin sitten jo reilummin, mutta eihän sitä lasketa näissä touhuissa. Anyway, tällä kokoonpanolla kitkuteltiin talvi ja yllätys on ollut tuon systeemin kohtalaisen hyvä äänikuva. Toki tällöin pitää virtuaaliäänimaailmoista olla valittuna Techno (
Tavoitteena on siis ruuvailla niin optimaalisella hinta/laatu-suhde budjetilla kuin mahdollista. Tarkoittaen, että siinä kohtaa säästetään ja oikaistaan missä vahinko on todennäköisesti pieni ja/tai myöhemmin helpohkosti paremmalla ratkaisulla korvattavissa. Siinä kohtaa, missä pienellä ekstra-investoinnilla saa suhteessa (oletettavasti ja/tai todetusti) hyvän vastineen panostukselle niin sitten sitä harkitaan. Toki osa näistä ekstra-investoinneista on jo tehty aiemmin, joten en oikein tiedä osaako niitä laskea tähän mukaan. Esim. juurikin nuo Nordican diskantit, joka euron väärtit vaikka kirpaisi ostaessa hieman. Ajatuksissa on tarkoitus pitää, että kyseessä on työmatkakuljin, jolla ajetaan paljon joten poppien tulee olla kunnossa, niin sanotusti, mutta mitään kisaviritystä tästä ei edes yritetä hioa. Ärsyttävät virheet pois ja suurinpiirtein sellainen mökä kabiiniin, että korvat kestää välillä soittaa lujempaakin ilman rasittumista.
Koska järjestelmän lähtökohtana on tuo alkuperäinen CD-kovalevy-puhelin-GPS -yksikkö ilman linjalähtöjä niin jo se jotakuinkin asettaa riman sille korkeudelle mille se tulee jäämään. Ääni ulos kaiutinlähdöistä linjamuuntimeen. Etupää jaetaan myöhemmin kahtia (ylä+keski/mid) ja takalähdöistä ruokaa subille jolloin faderilla saa hoideltua subin tason lennossa tarvittaessa. Koiratkin kun tullee välillä ajelemaan. Linjamuuntimelta signaali siirretään prosessorille jossa se pilkotaan aktiivisesti jokaiselle elementille erikseen. Prosessorilta signaali lähtee vahvistimelle, joka tyrkkää sen voimaantuneena eteenpäin. Jokainen elementti saa oman vahvistinkanavansa, joten tasapainoisen soinnin aikaansaaminen on aika pitkälti säätäjän vastuulla. Mut säätäminenhän se on tämän homman suola ja pippuri, eikös juu?
Kysymysmerkkejä tässä kohtaa on vielä signaalin irrottaminen tuosta soitinyksiköstä, miten ja mistä välistä sen saa ulos fiksuiten ja miten suuri operaatio tulee olemaan etuovien keski/mid-elementtien johdottaminen. Jos ovien johdottaminen vaikuttaa liian työläältä kytken vahvistimelta tulevan signaalin orggisläpivienteihin mahdollisimman myöhään ja jätän loppupätkän hautumaan hihi-hattuun. Soitinyksikön ja prossun väliin saattaisi jopa löytyä valmiita adaptereita, mutta se on vielä selvitystyön alla. Helpottaisi kyllä huomattavasti, jostain syystä ei huvita alkaa purkaa tuon hässäkän johdotuksia yhtään sen enempää kuin tarvis.
Ens alkuun mennään hyvin palvelleella, mutta toki vanhalla (14-v.!) Infinityn Kappa 10" subilla (18l, suljettu), kunnes nuo kuvassa näkyvät IKEAn paperitelineet muuntautuvat ceefemman takalokasuojan sisään lasikuituiseksi subbarin pesäksi. Kuvasta puuttuu luonnollisesti myös paikallaan olevat Nordicat, nippu bitumimattoa + kuidutustarpeet ja jotain pientä tilpehööriä. On muuten loistavan malliset nuo metallikotelot, ei vaadi juurikaan leikkaamista tai vääntelyä kun istuvat loksun sisään kuin kotionsa! Siihen vähän (paljon) jälkikäsittelyä niin hupskeikkaa sinne upposi jokin pienessä (11–15 litraa) suljetussa kotelossa toimiva elementti. Kiitos IKEA.
En mä tätä kaikkea kyllä lupaa viikon loman aikana saada tehdyksi, mutta ehkä tää julkinen tunnustaminen vähän potkii liikkeelle. Kun ei tuosta iBodaamisestakaan tunnu tulevan mitään.