Patongin antiikkia antiikkia -ketju

[Lauri]

Sitruunapatongista löytyy yleensä kaikkien alojen asiantuntijoita, joten nyt kaikki "koti-Wenzelit" apuun:

Osaako joku kertoa, mikä on kuvissa näkyvän taskukellon valmistaja ja mikä mahtaa olla valmistusvuosikymmen? Vai tietääkö joku jonkun joka tietää näistä? Kello on ilmeisesti hopeaa.

[olli__o]

Ei niin mitään tietoa, mutta arvaus: -40 luvulla tuollaiset oli yleisiä. Kellotaulussa ei näy nimeä, mutta yleensä takakannen sisäpuolella on tietoa kuoresta ja koneistosta (tai koneistossa itsessään teksti)

[Edit] ja vanhan kansan kellosepät tietää kelloliikkeessä

[Hessu]

Jep, takakansi ja vaikka vielä koneiston kansi auki niin saattaa löytyä parempaakin tietoa.

[aaltosa]

Kovasti on samannäköinen kuin perintö-Leijonani. Sveitsiläiset kellotehtaat kuulemani mukaan valmistivat joitain geneerisiä malleja, joihin sitten laitettiin tilaajafirman nimet ja logot, kuten tämä Leijona. Siis sama toimintamalli kuin monilla kiinalaisfirmoilla nykyään.

[Lauri]

Kyllä täällä taas oli oikeansuuntaista tietoa.

Käytin kellon näytillä kellosepällä ja hän osasikin kertoa siitä vaikka mitä.

Aikaan laitettaessa samanaikaisesti kun nuppia kierretään on pidettävä pientä nappia pohjassa. Tuo kuulema on 1800-1900 taitteen kotkotuksia. 1900-luvun kelloissa ei pientä erillistä viritysnappia tarvitse enää painaa (nappi näkyy kuvassa klo yhden kohdalla rungossa). Merkintää kellon valmistajasta ei löydy rungosta, eikä koneistosta. Kellotaulun takaa saattaisi löytyä, mutta toimivaa kelloa ei sen vuoksi alettu purkamaan. Kuten "aaltosa" tiesikin, ennen ovat kellotehtaat tehneet kelloja muille, jotka ovat sitten painaneet tai maalauttaneet niihin omat tunnuksensa. Jopa suomalaiset kellokaupat ovat saattaneet myydä näitä kelloja "omina kelloinaan". Esim. Leijona ei ole oikea "kellon tekijä" vaan ainoastaan merkki tai brändi mikä on laitettu jonkun muun tekemään koneistoon ja runkoon. Merkittömät kellot ovat aikanaan olleet muita edullisempia. Siksi ne ovat varsin yleisiä "perintökaluja". Koneistoja, kellotauluja ja runkoja on sitten jokainen kellomerkki yhdistellyt mieltymystensä mukaan. Runkoon merkitty valmistaja ei siis välttämättä ole tehnyt koneistoa.

Kuvien kellon koneisto on kuulema selvästi sveitsiläinen.

Lyhyesti kyseessä on siis satavuotias sveitsiläinen taskukello.

[kaselin]

Isäukolla oli tommonen Leijona 50 luvulla

[aaltopelti_fun]

Kovasti saman oloinen kello on minullakin isoisän perua. Paitsi vritysnuppi on klo 23 kohdalla ja kellotaulun numerot roomalaisin numeroin - sisäkehällä lisäksi länsimaiset numerot. Kävin just varovasti kokeilemassa pientä vetoa siihen, mutta ei lähtenyt käyntiin. Hyödytön kapine siis?

[Harri126]

Kovasti saman oloinen kello on minullakin isoisän perua. Paitsi vritysnuppi on klo 23 kohdalla ja kellotaulun numerot roomalaisin numeroin - sisäkehällä lisäksi länsimaiset numerot. Kävin just varovasti kokeilemassa pientä vetoa siihen, mutta ei lähtenyt käyntiin. Hyödytön kapine siis?

Joo, paaliin!

[Teuski]

Roomalaisista numeroista tuli mieleen, että olettekos koskaan huomannut että kellotauluissa 4 on usein merkitty IIII eikä IV?
Yksi teoria tuosta on tasapainoisemman näköinen kokonaisuus kun vastakkaisella puolella on VIII.

Näköjään aiheesta löytyy Wikipediastakin juttua:
http://en.wikipedia.org/wiki/Roman_numerals#.22IIII.22_on_clocks
http://fi.wikipedia.org/wiki/Roomalaiset_numerot#IV_vai_IIII.3F