HiTec kirjoitti:C4_robotti kirjoitti:Ja sitten osa näistä rakennuksista on vuokratontilla.
Tuo se onkin kökkö juttu. Meinaan tehdään kaupungin kanssa vaikka 20v sopimus, jossa mainitaan esim. indeksiin sidottu vuotuinen korotus tms. Homma fine. Mutta sitten kun tuo soppari meneekin katkolle, niin se on sitten kokonaan uusi neuvottelu, kokonaan uusista lähtökohdista eikä ole yksi eikä kaksi tapausta kun kaupunki onkin rahapulassaan nakannut tässä vaiheessa tontille "hieman" tuota indeksiä korkeamman korotuksen - joka on jopa ihan laillista, sillä tuo tosiaan on kokonaan uusi sopimus vaikkakin kohde onkin vanha. No rupea siinä sitten kärvistelemään kun et muuta voi kuin maksaa ja ruveta katsomaan sitä uutta edullisempaa kämppää toisaalta. Vaan kun vuokra on jo noussut, niin ne on sitten vastikkeetkin jo sen mukaiset = hankaloittanee jonkun verran siitä wanhasta eroon pääsyäkin
Eli hommaat osakkeen sitten mistä tahansa kiinteistöstä, tarkista sen taustat huolella, joista yksi merkittävä osatekijä on tosiaan se tontti, onko se vuokra vaiko oma ja jos vuokra niin milloin se on seuraavan kerran taas katkolla. Toki ne kiinteistön tulevat korjaustarpeet ja sitä kautta mahd. vaikutukset vastikkeisiin tulee myös huomioida, jo nostetuista asoy:n veloista puhumattakaan. Vaikka itse kämppä olisikin kuin unelma, saattaa se vain sijaita väärässä kiinteistössä ja sitä kautta laukeaa sitten sitä p...aa niskaan muutamassa vuodessa ihan huolella => unelmäkämpästä tuleekin asuntohelvetti
Moni ajattelee näitä asioita vasta kiinteistökauppaa tehdessään (esim. okt ostaessaan), mutta ihan samalla tavalla ne kolahtaa omaan nilkkaan vaikka kuinka suuri taloyhtiö olisikin kyseessä. Aika harvalla asoy:llä kuitenkaan on esim. kivijalassa sijaitsevista yrityshuoneistoista niin paljoa tuloja että sillä ihan kaikkea asoy:n menoja katettaisiin = omasta lompakosta ne on tällöin maksettava kun muita tulolähteitä ei asoy:llä yksinkertaisesti ole kuin sen omat osakkaat
Jep. Tuo tontin omistus unohtuu herkästi. Jos verrataan myyntihintoja, ei tontin vuokra näy juurikaan hinnassa. Vanhassa asunnossa se voi lyödä todella ikävästi silmille. Tuossa aiemmassa esimerkissäni maksettiin kerrostalokaksiosta vastikkeessa kymmpejä kuussa tontin vuokraa ja vuokrasopimuksen päättyessä tuli 100 000 eur kertamaksua kerrostalokaksiota kohden kun maan joutui ostamaan omaksi. Sama juttu kohtaa tietysti okt asujia. Useammassa kunnassa tuottovaatimuksena vuokrakauden aluksi on 5-7% tontin arvosta ja pk seudulla se tarkoittaa n. 500 eur/kk kaupungin omistaman okt tontin osalta. Tavallisesti tonttien vuokrasopimukset vaihtuvat 30-50 vuoden välein, joten on hyvät mahdollisuudet että torppa on vielä kunnollinen kauden lopuksi. Tyypillinen ehto tontinvuokrasopimuksissa on että vuokralainen palauttaa tontin alkuperäisessä kunnossaan vuokraajalle ellei muuta sovita. Tämä tarkoittaa sitä että jyrätään torppa nurin ja tasataan kuoppa vuokrakauden lopuksi jos ei uuteen soppariin päästä. Uuden sopparin hintataso siis korjataan kuntapuolella tuohon 5-7% vuosituottoon, joka on aika korkea verrattuna vallitsevaan korkotasoon. Yksityisten tonttien tuottovaatimus lienee tätäkin korkeampi. Tässä kohtaa voidaan todeta että sopimusta tehdään monopoliasemassa.
Oma lukunsa on putki- ja ikkunaremontit, joita tehdään ahkerimmin pk seudulla. Jostain syystä putket ovat noin neljä kertaa maakuntia kalliimpia. Kuntelin kaffepöytäkeskusteluna kun viereisen pulpetin tädit rupattelivat 1000eur/m2 putkirempasta 80 m2 kämppään. 150 km pk seudulta ei maksa edes koko kämppä tuota hintaa vaikka ne putket olisi juuri tehty. Tietenkään tähän ei ole vaihtoehtona muuttaa kasvukeskusten ulkopuolelle, koska siellä ei ole kaikille töitä. Niille joille on, olkoot onnellisia. Tämä yhtiömuotoisten asumusten remonttien arvaamattomuus ja hintataso ovat sellaisia että okt asuminen alkaa kannattaa, jos pystyy tekemään huollon ja ylläpidon suunnittelun sekä perusduunit itse.
BX 1.9 GTi A -91 1/2 BX 1.6 GTi -91
