Aurinkosähkö talon lämmitykseen?

[2cv-Olli]

Tuli tuosta Putkimiehen jääkaappi-ilmastointilaite -ideasta mieleen kysyä kaikentietäviltä patonkilaisilta aurinkolämmitykseen liittyvästä seikasta. Talomme on runsas satavuotiainen hirsirakennus, jossa asuinalaa vähän yli 200 neliötä ja lämmitys öljyllä. Lähiympäristössä monet ovat asentaneet aurinkokeräimen katolleen öljylaskua pienentämään, ja tännekin se sopisi hyvin, kun harjakaton toinen lape on suoraan etelään.

Mutta aurinkokeräin on monimutkainen, tarvitsee itse keräimen lisäksi ohjausautomatiikan, pumppuyksikön, paisunta-astian, putkiston katolta pannuhuoneesen ja keräinsäiliön, ja kustantaa tuhansia euroja. Investointi ei pienentyneenä öljylaskuna ehtisi maksaa itseään takaisin omana elinaikanani. Mikseivät viisaat insinöörit ole kehittäneet sähköä tuottavan aurinkokennon ja öljykattilassa olevan sähkövastuksen välille asennettavaa hilavitkutinta, jolla aurinkopaneelin tuottamaa virtaa voitaisiin käyttää öljykattilan vaippaveden lämmittämiseen?

Öljykattilassa on valmiiksi 3 x 2000 watin sähkövastukset öljyn loppumisen varalta. Tuo teho riittää hyvin talon lämmittämiseen talvellakin. Aurinkokennolla ei tuollaisia tehoja saisi aikaan, mutta muutama sata wattiakin tekisi sen, että öljypoltinta ei tarvitisi käyttää kevään ja syksyn välillä lainkaan. Lopun aikaa vuodesta aurinkosähkö ainakin jonkin verran vähentäisi öljyn kulutusta.

Katolla olevasta aurinkokennosta ei tarvitsi kuin vetää sähköjohto pannuhuoneeseen ja kytkeä se siellä hilavitkuttimen kautta vaihtokytkimelle, josta valittaisiin verkko- tai aurinkopaneelisähkö kattilan vastuksille. Aurinkopaneelit maksavat halvimmillaan vain euron per nimellistehowatti.

[Les Excentriques]

Mikseivät viisaat insinöörit ole kehittäneet sähköä tuottavan aurinkokennon ja öljykattilassa olevan sähkövastuksen välille asennettavaa hilavitkutinta, jolla aurinkopaneelin tuottamaa virtaa voitaisiin käyttää öljykattilan vaippaveden lämmittämiseen?

Kustannus/hyöty-suhde lisättynä arvioidulla kaupallisella potentiaalilla vaikuttaa lähes kaikkien insinöörien työnään tekemään toimintaan. Poliittisilla päätöksillä ja rahan- ja kustannustensiirroilla lisäksi pyritään sekoittaamaan asioita entisestään.

[retro.tuner]

Sulla on varmaan jonkinlainen varaajasäiliö missä sähkövastukset pauhaa.
Ei muutakuin neste kiestämään katolle ja lämmönvaihtimen kautta varaajaan.

[Putkimies22]

Teho ei vaan riitä. Olen itsekin pyöritellyt tuota ajatusta. aurinkopaneeleitahan on jo käytössä mutta tuottavat eniten silloin kun sitä vähiten tarvitsisi. Ajattelin että ylijäämän voisi tankata veteen lämpönä. Huomattavasti paremman hyötysuhteen lämmitykseen saa kuitenkin keräimillä. Kustantavat muutamia tonneja ja säästävät vuositasolla muutamia satasia.

Öljystä kannattaa kyllä hankkiutua eroon, siinä on lähes kaikki muut vaihtoehdot kannattavia

[Kaapelimies]

Teho ei vaan riitä. Olen itsekin pyöritellyt tuota ajatusta. aurinkopaneeleitahan on jo käytössä mutta tuottavat eniten silloin kun sitä vähiten tarvitsisi.

Ja miten keräimet eroavat tästä? Samasta mollukasta se teho tulee..

Ajattelin että ylijäämän voisi tankata veteen lämpönä. Huomattavasti paremman hyötysuhteen lämmitykseen saa kuitenkin keräimillä. Kustantavat muutamia tonneja ja säästävät vuositasolla muutamia satasia.

Vaan entä jos tarkastellaan tuottoa per euro eikä per neliömetri?
En ole hetkeen seuraillut miten lämmitysfoorumeilla projektit edistyvät, mutta aurinkosähköllä lämmittäminen olisi tosiaan yksinkertaista, piuhat paneeleilta alas, säädin väliin ja vastus perään. Se sitten että mitä säädin tekee, jää ratkaistavaksi.

[Lauri]

Vanhojen muistelijaa tikulla silmään vai miten se oli?
http://www.sitruunapatonki.fi/forum/viewtopic.php?f=12&t=7684

Sillä vaan jos tuolta viestiketjusta jotain lisäajatuksia tähän tuoreeseen keskusteluun tulisi...

[Putkimies22]

Teho ei vaan riitä. Olen itsekin pyöritellyt tuota ajatusta. aurinkopaneeleitahan on jo käytössä mutta tuottavat eniten silloin kun sitä vähiten tarvitsisi.

Ja miten keräimet eroavat tästä? Samasta mollukasta se teho tulee..

Toki, pikemminhän on kyse vastaanottimen kyvystä muuttaa aurinkoenergia meille käyttökelpoiseen muotoon. X määrästä aurinkoenergiaa saadaan lämpönä huomattavasti suurempi osuus talteen kuin sähköksi muutettuna. Numeroita en osaa tähän laittaa.

Aurinkopaneelelilla on taas sellainen hauska ominaisuus että ne tuottavat paremmin sähköä kylmässä kuin lämpimässä. Tähänkään väitteeseen en valitettavasti pysty tarjoamaan todistusaineistoa

[jean-michel]

Aurinkoenergiassa on se kehno puoli että pitää olla energiaa kotona kuluttamassa, silloin kun sitä energiaa tulee eli käytännössä keväästä syksyyn. Taltiointi talven varalle on ongelma ja kesälomalla ei kannata poistua kotoa, koska silloin energiantuotanto on parhaimmillaan. Talvella energiaa ei sitten oikein sanottavasti tule.

Mikkelissä on Satamaranta hankkeen yhteydessä menossa Woikosken organiseeraama kokeilu, jossa on tarkoitus tuottaa aurinkosähköllä vetyä, jolla sitten sydäntalvena tuotetaan energiaa toisinpäin. Homman kustannukset lienevät luokkaa jossa toimijoina voi olla vain alueellinen yhteisö. (useita taloyhtiöitä yms.)

Pienemmässä mittakaavassa vaihtoehtoenergioista käyttökelpoisimmat sovellukset lienevät erilaiset lämpöpumput. ilma-ilma, ilma vesi jne. Hyötysuhteet ovat kohdallaan, takuut kattavat kuoletusajan parhailla malleilla ja kokemusta toiminnasta on pitkältä ajalta.

Kokonaisuudessaan parhaaseen tuottoon pitkällä aikavälillä pääsee maalämmöstä voimansa ottavalla hybridipumpulla, joka lämmittee taloa ja käyttövettä sekä kesällä viilentelee huoneilmaa. Takaisimaksuaika lienee jossain 10 vuoden paremmalla puolella. Tavallinen ilpo ei ole yhtä tehokas (kun sitä joutuu pakkasella sulattelemaan), mutta kuittaa kulunsa usein jo muutaman vuoden kohdalla, etenkin harvempien mökkien kohdalla.

Aurinko- ja tuulienergiaan satsatessa pitää olla vahva usko ja paksu lompsa. Fortuumikin on hövelisti luvannut ostaa ylijäämäenergian takaisin aurinkosähkötuotteistaan, mutta unohtanut kertoa että aloittavat siirtohinnoittelun parin vuoden päästä. Sen jälkeen takaisinmaksuaika parhailla kotiaurinkovoimaloilla lähentelee sataa vuotta.