C1 jousituksen upgrade

[Kaasukake]

Hei kaikki,

Oma kiesi tuli kotiin lähes 7 vuoden vaelluksen jälkeen ja nyt on pikkutuunauksen paikka.

Onko kenelläkään syvempää tietoa miten pikkusitikasta (C1) saisi auton joka muistuttaa sitikkaa. Jousitus on aivan kivikova ja arvelin että mahtaisiko joku jo tuunanneen näitä mukavammaksi? Siis jos on speksejä mitä jousia ja iskareita kannattaa alle sovittaa, niin otan vastaan tiedon kiitollisena.

Kaasukake

[Teuski]

Ei tojotasta sitikkaa millään saa. Tuskinpa tollasiin edes on tarjolla mitään mukavuusjousia. Upgreidaa sitä ceen jälkeen tulevaa numeroa niin alkaa mukavuutta löytymään

[Huikko]

http://www.c1oc.co.uk/forum/index.php

Täältä voi saada apuakin ilman toyotavertauksia.
Minua on aina kiehtonut C1. Yhteistyöbränding on nykyaikaa. Minulle se on sitikka siinä missä muutkin.

Autossa on niin lyhyet joustovarat, että mukavuuden saavuttaminen voi olla hankalaa.

[Hessu]

Jousitetun ja jousittamattoman massan suhdetta pitäisi parantaa. Vala sinne lattialle vaikka muutama sata kiloa tinaa niin luultavasti pehmenee melko tavalla

[Kaasukake]

Siinä on aika pienet joustovarat, se on totta. Mutta jotkut hyvin progressiiviset jouset yhdistettynä hieman korotettuun maanvaraan (ulosjoustoissa olisi hieman varaa lisätä, niin uskon) voisivat auttaa pintapehmeyteen ja mukavuuteen. Mutta perhana kun olen niin uuno etsimään sellaisia kun ei ole parametrin hallussa.

Massaa taitaa olla jotain 800. Osattiinhan sitä ennenkin tehdä mukavia autoja tuohon painoon. Oma Visa n. vm 82 oli aikoinaan hyvä esimerkki ja oli siinä kierrejouset ainakin edessä

[Huikko]

Vieläkö vallilan takomo on olemassa, Siellä teetettiin joskus jousia sellaisia kuin haluttiin. (perä ylös, että näkyy perämurikkaan maalattu kasipallo)

[Säxä77]

Jousivakion laskentakaava löytyy fysiikan ja tekniikan kirjoista tai vaikkapa täältä:

http://www.engineersedge.com/spring_comp_calc_k.htm

Sitten pitää muistaa, että jousituksen todelliseen pehmeyteen vaikuttaa vielä:

-Jousituksen vipusuhteet, eli missä kohtaa jousi on tukivarressa renkaan ja tukivarren akseloinnin välillä
-Iskunvaimennus, jonka pitää olla sopivassa suhteessa jousivakioon. Iskunvaimennintesterit ilmoittavat prosenttiluvun joka on vaimennuksen suhde sellaiseen vaimennukseen joka ei salli jälkiheilahteluja ollenkaan (autossa olisi kivikova mutta käytössä esim. ovipumpuissa). Sille oli joku termikin mutta en muista. Joka tapauksessa se riippuu jousivakiosta ja myös jousituksen vipusuhteista. Pehmeämpi jousi vaatii pehmeämmän vaimentimen. Jos jousitusta alkaa itse virittelemään, kannattaa varmaan hankkia säädettävät vaimentimet. Eri asia sitten riittääkö niissä säätövara pehmeämpään suuntaan, yleensähän niitä asennellaan mataliin ja kovajousisiin kadunraapijiin.

Jos jousen vaihtaa pehmeämpään, sen lepopituuden pitää olla pitempi kuin alkuperäisen, sillä muuten jousituksen korkeus laskee ja jousi lyö paljon alkuperäistä helpommin rajoitinkumiin.

Jousituksen ja vaimennuksen yleistä teoriaa tuli aikanaan opiskeltua teknillisessä korkeakoulussa. Jos jotakuta kiinnostaa, voisin kaivella vanhoja kaavoja esiin ja koettaa esittää niitä täällä mahdollisimman kansantajuisesti. Vaikka kyllä sen on netissä tehnyt joku muukin.